Lue keskustelun säännöt.
En tajua yhden yön juttuja. Mitä niistä saa irti?
17.10.2022 |
Kertokaa nyt te, jotka näitä harrastatte? Mitä te saatte irti näistä yhden yön jutuista? Pikaista paineenpurkausta arkeen, seikkailua, hyväksyntää, mitä?
Omalla kohdallani on ehdoton ei näille, koska olen niin tunnesitoutunut, että haluan kokea kiintymystä ja rakkautta toiseen ihmiseen myös siellä lakanoiden välissä. En kuitenkaan halua tuomita ketään, joka näitä suhteita harrastaa, vain ymmärtää mitä niistä haette ja mitä niistä saatte?
Taustalla on siis se, että olen saanut paljon kyselyitä ja huomautuksiakin kavereilta ja jopa työkavereilta, ettenkö käy yhtään "hoitelemassa" itseäni välillä, kun olen ollut jo muutaman vuoden sinkkuna ja kuulemma minun näköiseni saisi helpostikin seuraa. Se on totta, mutta kun se on juuri sitä vääränlaista seuraa, jota en kaipaa.
Kommentit (251)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useat yhdenillanjutut nostattavat miehen seksuaalista arvoa.
Pihtiputaalla, ehkä. Voin omalta osaltani kertoa, etten ole koskaan seurustellut tai sekstaillut miehen kanssa, jonka olisin tiennyt harrastaneen yhden illan juttuja. Siis joka olisi ollut sellaisessa maineessa tai joka olisi pannut jotain ystävääni tms.
Niin? Ajatteletko että se jonka mainetta et hyväksy ilman muuta haluaisi sinun kanssasi sekstailla? Todennäköisesti ei haluaisi.
Kun ei tässä puhuttu hyväksymisestä vaan siitä, että täällä Pihtiputaan ulkopuolisessa maailmassa ei kukaan tiedä toistensa seksihistoriaa.
Kyllä mä ainakin tiedän useimpien kumppaneideni historian, enkä ole Pihtiputaalla.
Ja kiinnostuit heistä siksi, että tiedät heillä olleen useita yhdenillanjuttuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suominaiset rakastavat yhdenillan juttuja. Mitä jännempää, sen parempaa.
Olen harhaisesti kuvitellut että seksi on jotenkin parasta sellaisen kumppanin kanssa johon voi luottaa täysin ja mikäli jotain ongelmia tulee missä asiassa tahansa tai seksin suhteen, niin ne ratkaistaan yhdessä.
Näköjään se on kuitenkin ihan pelkkää fyysistä toimintaa ilman sen kummempia tunteita silloin kun halukas sattuu osumaan kohdalle. Toiminnan jälkeen kumpikin låhtee saaneina omille tahoilleen ja kohta kun seuraava halukas osuu kohdalle niin sama toistuu.
Itse en nauttisi tuollaisesta mielestäni puolinaisesta ellei enemmänkin vajaasta seksistä.
Ohis, mutta et sinä ole mitään harhaisesti kuvitellut. Olet ihan oikeassa siinä, että osalle ihmisistä seksi on parasta seurassa johon luottaa. Kaikille näin ei ole, ja se kannattaa ymmärtää. Esimerkiksi minä en tarvitse seksiin luottamusta tai mitään ihmeempiä tunteita, himo riittää. Ja on aika vapauttavaakin antaa mennä jonkun salamyhkäisen tuttavuuden kanssa, kun molemmat tietävät pelin hengen ja tarkoitus on 100% vain ja ainoastaan nauttia täysillä se yksi yö.
Monille muille se taas ei sovi. Niin me olemme erilaisia kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useat yhdenillanjutut nostattavat miehen seksuaalista arvoa.
Pihtiputaalla, ehkä. Voin omalta osaltani kertoa, etten ole koskaan seurustellut tai sekstaillut miehen kanssa, jonka olisin tiennyt harrastaneen yhden illan juttuja. Siis joka olisi ollut sellaisessa maineessa tai joka olisi pannut jotain ystävääni tms.
Niin? Ajatteletko että se jonka mainetta et hyväksy ilman muuta haluaisi sinun kanssasi sekstailla? Todennäköisesti ei haluaisi.
Kun ei tässä puhuttu hyväksymisestä vaan siitä, että täällä Pihtiputaan ulkopuolisessa maailmassa ei kukaan tiedä toistensa seksihistoriaa.
Kyllä mä ainakin tiedän useimpien kumppaneideni historian, enkä ole Pihtiputaalla.
Ja kiinnostuit heistä siksi, että tiedät heillä olleen useita yhdenillanjuttuja?
En. Mutta onhan se todennäköisempää että hän jolla on yhdenillan juttuja hyväksyy myös sen että minulla on niitä eikä hän ajattele että seksin jälkeen suhteen on jatkuttava hamaan loppuun saakka kun kerta ollaan päädytty sänkyyn asti.
Nykyinen on kumppanillani on ollut yhden illan suhde ystäväni kanssa. Ennen suhdetta en siitä tiennyt, eikä kumppanikaan sitä ensimmäisenä iltana paljastanut. Itseasiassa taidettiin olla jo kihloissa kun hän sen jossakin tilanteessa paljasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse hain vähän rajojen rikkomista ja itsenäistymistä. Ei ne jutut ihania ollu mutta tyhjää parempia ja myös jännittäviä. Ja päätinpä itse mitä teen enkä noudattanut minkään kämäsen exän tai mahdollisen tulevaisuuden ukon rajoittavia mieltymyksiä, huorasin menemään minkä kerkesin. En ollut kenellekään vastuussa maineestani. Tuomitsijoidenkin nyrpistelyistä vain voimaannuin, tein mitä lystään omalla elämälläni! Oi niitä aikoja...
-Nykyisin harmaa hiirulainen jolla ei ole omaa elämää.
No miten tämä voimaantuminen nyt sitten käytännössä näkyi? Jos ei ole enää omaa elämää niin ei kyllä kuulosta kovin voimaannuttavalta huoraaminen. Voisin kyllä keksiä monia muitakin tapoja voimaantua kuin huoraaminen, mutta kukin tavallaan.
Sanotaanko että ainakin vanhana on sitten asioita mitä muistella, eikä tarvitse katua mitä jos silloin ei olisi "uskaltanut" tai tutustunut erilaisiin tyyppeihin.
-eri-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useat yhdenillanjutut nostattavat miehen seksuaalista arvoa.
Pihtiputaalla, ehkä. Voin omalta osaltani kertoa, etten ole koskaan seurustellut tai sekstaillut miehen kanssa, jonka olisin tiennyt harrastaneen yhden illan juttuja. Siis joka olisi ollut sellaisessa maineessa tai joka olisi pannut jotain ystävääni tms.
Niin? Ajatteletko että se jonka mainetta et hyväksy ilman muuta haluaisi sinun kanssasi sekstailla? Todennäköisesti ei haluaisi.
Kun ei tässä puhuttu hyväksymisestä vaan siitä, että täällä Pihtiputaan ulkopuolisessa maailmassa ei kukaan tiedä toistensa seksihistoriaa.
Kyllä mä ainakin tiedän useimpien kumppaneideni historian, enkä ole Pihtiputaalla.
Ja kiinnostuit heistä siksi, että tiedät heillä olleen useita yhdenillanjuttuja?
En. Mutta onhan se todennäköisempää että hän jolla on yhdenillan juttuja hyväksyy myös sen että minulla on niitä eikä hän ajattele että seksin jälkeen suhteen on jatkuttava hamaan loppuun saakka kun kerta ollaan päädytty sänkyyn asti.
Nykyinen on kumppanillani on ollut yhden illan suhde ystäväni kanssa. Ennen suhdetta en siitä tiennyt, eikä kumppanikaan sitä ensimmäisenä iltana paljastanut. Itseasiassa taidettiin olla jo kihloissa kun hän sen jossakin tilanteessa paljasti.
Mutta kun tässä langassa oli kyse nimenomaan väitteestä, että "Useat yhdenillanjutut nostattavat miehen seksuaalista arvoa." Ja kuten itse vastasin, harvemmin Pihtiputaan ulkopuolella kukaan tietää muiden ihmisen seksihistoriaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En itse harrasta noita yhden yön juttuja, mutta aika paljon peukutuksia sai ap, joka edellyttää seksiltä kiintymystä ja rakkauden tunteita. Aivan varmasti suurimmassa osassa, yli 99% parisuhteista, jotka ovat kestäneet vaikkapa lähemmäs tai yli 10 v ja seksiä on ollut suht koht säännöllisesti, on harrasteltu seksiä myös vähemmän kiintyneinä ja ilman mitään rakastavia tunteita, joskus vuosien ajan. Että sikäli hetken hurman kiihottavuuden ymmärrän aivan hyvin kun meistä niin moni onnistuu kiihottumaan välillä niissä haasteellisemmissakin kanssakäymisissä vuosikausien nyksän kanssa. Ei kai niitä yhden yön juttuja aina ihan täysin ventovieraan ja epäasiallisen ihmisen kanssa kuitenkaan harrasteta? Varmaan enemmän sellaisten kanssa, joiden kanssa herää enemmän niitä positiivisia tunteita kuin negatiivisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse hain vähän rajojen rikkomista ja itsenäistymistä. Ei ne jutut ihania ollu mutta tyhjää parempia ja myös jännittäviä. Ja päätinpä itse mitä teen enkä noudattanut minkään kämäsen exän tai mahdollisen tulevaisuuden ukon rajoittavia mieltymyksiä, huorasin menemään minkä kerkesin. En ollut kenellekään vastuussa maineestani. Tuomitsijoidenkin nyrpistelyistä vain voimaannuin, tein mitä lystään omalla elämälläni! Oi niitä aikoja...
-Nykyisin harmaa hiirulainen jolla ei ole omaa elämää.
No miten tämä voimaantuminen nyt sitten käytännössä näkyi? Jos ei ole enää omaa elämää niin ei kyllä kuulosta kovin voimaannuttavalta huoraaminen. Voisin kyllä keksiä monia muitakin tapoja voimaantua kuin huoraaminen, mutta kukin tavallaan.
Se näkyi siten, että toteutin rohkeasti omia unelmiani ja elin sellaista elämää kuin halusin. Olin yhteydessä omaan naiselliseen puoleeni ja seksuaalisuuteeni, en ollut riippuvainen ulkopuolisesta hyväksynnästä ja uskalsin sanoa ääneen omia mielipiteitäni huolimatta siitä kuinka kesyjä tai ei-kesyjä ne olivat. Tein sen jälkeen toisenlaisia valintoja, joiden ansiosta olen nyt tässä tilanteessa. Ainakin toistaiseksi. Yhdenillanjuttujen harrastaminen OLI ja ON voimaannuttavaa, jos sen tekee omilla ehdoillaan eikä ole mikään huomiota/hyväksyntää hakeva reppana. Juuri sen takia se on voimaannuttavaa, kun se niin jyrkästi tuomitaan. Voi sanoa piupaut muiden hyväksynnälle. Mutta kuten sanoit, kukin tavallaan, ei se kaikille sovi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse harrastan yhdenillan juttuja ihan vaan seksin ja hyvän seuran takia. En halua seurustella tai edes vakituista seksikumppania, joten en myöskään halua sitoutua yhtä iltaa pidemmäksi aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse hain vähän rajojen rikkomista ja itsenäistymistä. Ei ne jutut ihania ollu mutta tyhjää parempia ja myös jännittäviä. Ja päätinpä itse mitä teen enkä noudattanut minkään kämäsen exän tai mahdollisen tulevaisuuden ukon rajoittavia mieltymyksiä, huorasin menemään minkä kerkesin. En ollut kenellekään vastuussa maineestani. Tuomitsijoidenkin nyrpistelyistä vain voimaannuin, tein mitä lystään omalla elämälläni! Oi niitä aikoja...
-Nykyisin harmaa hiirulainen jolla ei ole omaa elämää.
Kiva varmaankin nyt muistaa menneitä aikoja ja tapahtumia, eikö se anna mitään mieltäylentävää kun on joskus ollut haluttu ja suosittu.
Kaikilla ei ole edes tuollaisia ja aina on vaan jaksettava taapertaa eteenpåin tätä arkea.
En tiedä minkä ikäinen olet mutta eiköhän lähes missä iässä tahansa tuollaisia kokemuksia voi hankkia. Isoissa kaupungeissa baareista saa helposti seuraa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi joku jaksaa miettiä mitä toiset tekevät tai jättävät tekemättä.
Pahinta on negatiivinen arvostelu ja itsensä nostaminen.
Mitä se on sulta pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse hain vähän rajojen rikkomista ja itsenäistymistä. Ei ne jutut ihania ollu mutta tyhjää parempia ja myös jännittäviä. Ja päätinpä itse mitä teen enkä noudattanut minkään kämäsen exän tai mahdollisen tulevaisuuden ukon rajoittavia mieltymyksiä, huorasin menemään minkä kerkesin. En ollut kenellekään vastuussa maineestani. Tuomitsijoidenkin nyrpistelyistä vain voimaannuin, tein mitä lystään omalla elämälläni! Oi niitä aikoja...
-Nykyisin harmaa hiirulainen jolla ei ole omaa elämää.
No miten tämä voimaantuminen nyt sitten käytännössä näkyi? Jos ei ole enää omaa elämää niin ei kyllä kuulosta kovin voimaannuttavalta huoraaminen. Voisin kyllä keksiä monia muitakin tapoja voimaantua kuin huoraaminen, mutta kukin tavallaan.
Se näkyi siten, että toteutin rohkeasti omia unelmiani ja elin sellaista elämää kuin halusin. Olin yhteydessä omaan naiselliseen puoleeni ja seksuaalisuuteeni, en ollut riippuvainen ulkopuolisesta hyväksynnästä ja uskalsin sanoa ääneen omia mielipiteitäni huolimatta siitä kuinka kesyjä tai ei-kesyjä ne olivat. Tein sen jälkeen toisenlaisia valintoja, joiden ansiosta olen nyt tässä tilanteessa. Ainakin toistaiseksi. Yhdenillanjuttujen harrastaminen OLI ja ON voimaannuttavaa, jos sen tekee omilla ehdoillaan eikä ole mikään huomiota/hyväksyntää hakeva reppana. Juuri sen takia se on voimaannuttavaa, kun se niin jyrkästi tuomitaan. Voi sanoa piupaut muiden hyväksynnälle. Mutta kuten sanoit, kukin tavallaan, ei se kaikille sovi.
Voimaantuminenhan ei edes häviä mihinkään vaikka myöhemmin löytäisi sen suhteen jossa haluaa jatkaa pidempään. Yhä edelleen osaan sanoa mielipiteeni vaikka tietäisin että toinen ei sitä hyväksy.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse hain vähän rajojen rikkomista ja itsenäistymistä. Ei ne jutut ihania ollu mutta tyhjää parempia ja myös jännittäviä. Ja päätinpä itse mitä teen enkä noudattanut minkään kämäsen exän tai mahdollisen tulevaisuuden ukon rajoittavia mieltymyksiä, huorasin menemään minkä kerkesin. En ollut kenellekään vastuussa maineestani. Tuomitsijoidenkin nyrpistelyistä vain voimaannuin, tein mitä lystään omalla elämälläni! Oi niitä aikoja...
-Nykyisin harmaa hiirulainen jolla ei ole omaa elämää.
No miten tämä voimaantuminen nyt sitten käytännössä näkyi? Jos ei ole enää omaa elämää niin ei kyllä kuulosta kovin voimaannuttavalta huoraaminen. Voisin kyllä keksiä monia muitakin tapoja voimaantua kuin huoraaminen, mutta kukin tavallaan.
Se näkyi siten, että toteutin rohkeasti omia unelmiani ja elin sellaista elämää kuin halusin. Olin yhteydessä omaan naiselliseen puoleeni ja seksuaalisuuteeni, en ollut riippuvainen ulkopuolisesta hyväksynnästä ja uskalsin sanoa ääneen omia mielipiteitäni huolimatta siitä kuinka kesyjä tai ei-kesyjä ne olivat. Tein sen jälkeen toisenlaisia valintoja, joiden ansiosta olen nyt tässä tilanteessa. Ainakin toistaiseksi. Yhdenillanjuttujen harrastaminen OLI ja ON voimaannuttavaa, jos sen tekee omilla ehdoillaan eikä ole mikään huomiota/hyväksyntää hakeva reppana. Juuri sen takia se on voimaannuttavaa, kun se niin jyrkästi tuomitaan. Voi sanoa piupaut muiden hyväksynnälle. Mutta kuten sanoit, kukin tavallaan, ei se kaikille sovi.
Voimaantuminenhan ei edes häviä mihinkään vaikka myöhemmin löytäisi sen suhteen jossa haluaa jatkaa pidempään. Yhä edelleen osaan sanoa mielipiteeni vaikka tietäisin että toinen ei sitä hyväksy.
-eri
Minulla, harmaalla hiirulaisella, tilanne on kääntynyt siihen, että en sano mielipidettäni ääneen jos on vähänkään aistittavissa ettei sitä haluta kuulla. Se on oikeasti heidän häviönsä. Minulla on hyviä ajatuksia :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useat yhdenillanjutut nostattavat miehen seksuaalista arvoa.
Pihtiputaalla, ehkä. Voin omalta osaltani kertoa, etten ole koskaan seurustellut tai sekstaillut miehen kanssa, jonka olisin tiennyt harrastaneen yhden illan juttuja. Siis joka olisi ollut sellaisessa maineessa tai joka olisi pannut jotain ystävääni tms.
Niin? Ajatteletko että se jonka mainetta et hyväksy ilman muuta haluaisi sinun kanssasi sekstailla? Todennäköisesti ei haluaisi.
Kun ei tässä puhuttu hyväksymisestä vaan siitä, että täällä Pihtiputaan ulkopuolisessa maailmassa ei kukaan tiedä toistensa seksihistoriaa.
Kyllä mä ainakin tiedän useimpien kumppaneideni historian, enkä ole Pihtiputaalla.
Ja kiinnostuit heistä siksi, että tiedät heillä olleen useita yhdenillanjuttuja?
En. Mutta onhan se todennäköisempää että hän jolla on yhdenillan juttuja hyväksyy myös sen että minulla on niitä eikä hän ajattele että seksin jälkeen suhteen on jatkuttava hamaan loppuun saakka kun kerta ollaan päädytty sänkyyn asti.
Nykyinen on kumppanillani on ollut yhden illan suhde ystäväni kanssa. Ennen suhdetta en siitä tiennyt, eikä kumppanikaan sitä ensimmäisenä iltana paljastanut. Itseasiassa taidettiin olla jo kihloissa kun hän sen jossakin tilanteessa paljasti.
Mutta kun tässä langassa oli kyse nimenomaan väitteestä, että "Useat yhdenillanjutut nostattavat miehen seksuaalista arvoa." Ja kuten itse vastasin, harvemmin Pihtiputaan ulkopuolella kukaan tietää muiden ihmisen seksihistoriaa.
Miehen omassa mielessä. Jos on onnistunut monesti, todennäköisyys voi kasvaa. Tietyn kanssa onnistumista ei voi tietää. Baarissa usein onnistuneet voivat olla rennompia tai taitavampia tutustujia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse hain vähän rajojen rikkomista ja itsenäistymistä. Ei ne jutut ihania ollu mutta tyhjää parempia ja myös jännittäviä. Ja päätinpä itse mitä teen enkä noudattanut minkään kämäsen exän tai mahdollisen tulevaisuuden ukon rajoittavia mieltymyksiä, huorasin menemään minkä kerkesin. En ollut kenellekään vastuussa maineestani. Tuomitsijoidenkin nyrpistelyistä vain voimaannuin, tein mitä lystään omalla elämälläni! Oi niitä aikoja...
-Nykyisin harmaa hiirulainen jolla ei ole omaa elämää.
No miten tämä voimaantuminen nyt sitten käytännössä näkyi? Jos ei ole enää omaa elämää niin ei kyllä kuulosta kovin voimaannuttavalta huoraaminen. Voisin kyllä keksiä monia muitakin tapoja voimaantua kuin huoraaminen, mutta kukin tavallaan.
Se näkyi siten, että toteutin rohkeasti omia unelmiani ja elin sellaista elämää kuin halusin. Olin yhteydessä omaan naiselliseen puoleeni ja seksuaalisuuteeni, en ollut riippuvainen ulkopuolisesta hyväksynnästä ja uskalsin sanoa ääneen omia mielipiteitäni huolimatta siitä kuinka kesyjä tai ei-kesyjä ne olivat. Tein sen jälkeen toisenlaisia valintoja, joiden ansiosta olen nyt tässä tilanteessa. Ainakin toistaiseksi. Yhdenillanjuttujen harrastaminen OLI ja ON voimaannuttavaa, jos sen tekee omilla ehdoillaan eikä ole mikään huomiota/hyväksyntää hakeva reppana. Juuri sen takia se on voimaannuttavaa, kun se niin jyrkästi tuomitaan. Voi sanoa piupaut muiden hyväksynnälle. Mutta kuten sanoit, kukin tavallaan, ei se kaikille sovi.
Voimaantuminenhan ei edes häviä mihinkään vaikka myöhemmin löytäisi sen suhteen jossa haluaa jatkaa pidempään. Yhä edelleen osaan sanoa mielipiteeni vaikka tietäisin että toinen ei sitä hyväksy.
-eri
Minulla, harmaalla hiirulaisella, tilanne on kääntynyt siihen, että en sano mielipidettäni ääneen jos on vähänkään aistittavissa ettei sitä haluta kuulla. Se on oikeasti heidän häviönsä. Minulla on hyviä ajatuksia :)
Ainahan se on häviö jos ei halua tutustua uusiin ihmisiin tai siihen miten he ajattelevat. Tutustuminen ei silti tarkoita sitä että minä muuttaisin mielipidettäni tai jonkun toisen olisi omaksuttava minun mielipiteeni asiassa.
Ap, on ihan kaunista yrittää eläytyä muiden tunteisiin ja ymmärtää niitä, siinä parhaimmillaan laajenee oma tieto ihmisyydestä ja muuttuu paremmaksi ihmiseksi.
Mutta olen huomannut, että seksi on vähän sellainen juttu, että jos et itse saa kiksejä jostain seksin harrastamisen tavasta, siihen on hyvin vaikea eläytyä edes mielikuvituksen avulla. Vrt. se nainen joka meni naimisiin Eiffelin tornin kanssa. Tai isorintaisiin naisiin kohdistuva seksuaalinen halu. Tai seksin harrastaminen kymmeniä vuosia saman ihmisen kanssa. Näitä on paljon, voisin luetella vielä monia lisää.
Pointti: olennaista ei ole niinkään ymmärtää tunnetasolla miksi muut nauttivat jostain mistä itse ei nauti, vaan olennaista on elää ja antaa toisten elää, tuomitsematta ja nauttien siitä mistä itse nauttii.
Tiedän, että tuomitseminen on palstan toinen nimi, mutta ei se pakollista silti ole.
n41
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvin seksuaalinen ja rakastan sitä sen kaikissa muodoissaan.
Silti en koskaan ole voinut mennä sänkyyn vain panon takia. 0 yhden yön panoa
Haluan rakastella myös tunnetasolla. Läheisyyttä, hellyyttä, aistillista nautintoa kun tuntee toisen kehon ja toiveet täysin
Vaikka olisitte keskustelleet 5 vuotta etukäteen, et tunne ensimmäisellä rakastelukerralla toisen kehoa ja toiveita täysin. Onko se väistämättä mielestäsi huono rakastelu?
Vierailija kirjoitti:
Kerron ensiviikolla jos suunnitelmani toteutuu hotelliyöstä osuman kanssa. Ei mitään kännisekoilua ainakaan luvassa.
Paljonko velottaa yöstä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hetken huvia. Ei sitä pidä ottaa niin vakavasti.
No mutta eikö tuosta tule morkkis jälkeenpäin? Ja varmasti näitä kännipanoja tulee sitten myöhemmin vastaan työpaikoilla, harrastuksissaa, kun haet lastasi päiväkodista, kuten mun tutulle. Mahtaa olla kiusallista.
Millätavalla se olisi kiusallista?
Onhan näitä tarinoita vaikka kuinka. Parin yön takainen hoito tulee vastaan bisnesneuvottelussa, työhaastattelussa tai vaikka sitten siellä päiväkodissa. Varsinkin julkisilla aloilla työskenteleville ei ole välttämättä kovinkaan eduksi, että Pera mainostaa kuinka se teidän Lassin opettaja oli aika peto sängyssä ja siltä lohkesi tosi helposti. Ja kehoittaa muitakin, jotka sattuvat tästä kohtaamisesta kuulemaan kokeilemaan onneaan. Jutut kun leviävät aika nopeasti ja niillä voi olla valitettavasti vaikutusta jopa työuraan vaikkei pitäisi.
Siis voihan tällaisia juttuja levitellä myös sellaisista, jotka ovat olleet vakavalla mielellä etsimässä suhdetta, jos mies kokee saaneensa naisen sänkyyn "liian helposti". Tuo vaan on pikkasen outo ajatus että jos yksi mies saa naisen sänkyyn helpolla, se tarkoittaisi automaattisesti sitä, että kuka tahansa saa. Voin muuten kertoa että ei todellakaan mene niin.
Näinhän miehet haluavat ajatella. Mutta kun se ei ole niin. Miten sinisilmäinen voi olla joku mies, että luulee jonkun naisen vain ja ainoastaan hänen kanssaan menevän helposti seksiin, mutta ei (tietenkään) muiden miesten kanssa. Miten tämän perustelette. No ei mitenkään koska tämä on jotain omaa harhaa tai puolustelua.
Naisena en ole niin sinisilmäinen. Jos joku mies on kovin innokkaasti pyrkimässä nopeasti kanssani seksiin niin hän tekee sitä myös muiden naisten kanssa. Tietenkin.
Miten juuri minä olisin niin ylimaallisen ihana, että juuri ja vain minun kanssani on noin innokas pyrkimyksissään.
No en todellakaan ole enkä edes kuvittele olevani.
Älkää kuvitelko te miehetkään.
Vierailija kirjoitti:
Seksia. Omituinen kysymys kun kai vastaus on ilmiselvä.
No mällit naamalle ja pussit tyhjiksi niistä saa.
Kyllä mä ainakin tiedän useimpien kumppaneideni historian, enkä ole Pihtiputaalla.