Pariskunnasta toinen kotona, toinen töissä. Kuuluuko kotona olevalle kaikki kotityöt?

Jos raskasta ruumiillista työtä tekee. Ei kyllä kotitöitä enää jaksa, eli kotona olija tekee silloin lähes kaiken.

Jos toinen ei kotona muuta tee, töitä tai lastenhoitoa niin oletan et pitää edes kämpän siistinä.

Jos työtön kotona olija hakee duunia sen 8 h/pvä, kotityöt puoliksi. Mutta sen jälkee tuskin kauaa olisikaan kotona. Jos taas vain olee, niin voisi jotain tehdäkin. 

Siis kustantaako se työssäkäyvä yksinään molempien elämän kohtuullisen tasapuolisesti? Jos kyllä, niin siinä tapauksessa kotona oleva voi mielestäni hoitaa sen 8h aikana suurimman osan kotitöistä. Yleinen järjestyksen ylläpito molempien ollessa kotona kuuluu molemmille, eli työssäkäyvä laittaa omat likaiset vaatteensa koriin ja korjaa astiat pöydästä, sillä toinen on kumppani, ei kotiorja.  

Jos on lapsia, niin silloin tilanne on eri ja työssäkäyvä osallistuu mielellään ainakin lähes yhtä paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Jos raskasta ruumiillista työtä tekee. Ei kyllä kotitöitä enää jaksa, eli kotona olija tekee silloin lähes kaiken.

Kuinka ne sinkut raskaan työn tekijät jaksaa huolehtia mistään duunin jälkeen? 

"Kotityöt kuuluvat aina naiselle oli sitten töissä kumpi vain. Tämä järjestely on jo Raamatussa. Mies voi tietenkin avustaa raskaammissa kotitöissä mutta sen tulee olla vapaaehtoista."

 Hyvä puoliso  auttaa raskaammissakin töissä ja hyvä puoliso jakaa asiat ja työt. Ei perheen pää tarkoita sitä, että jättää vaimolle kotityöt vaan työt jaetaan ja hyvä mies ottaa ne raskaat ihan vapaaehtoisesti. Homma toimii, kun jokainen tekee oman osuuden kotitöistä, tietty ikä huomioiden. Melko pienet jo mielellään tekee jotakin kodin töitä, joten hyvällä ohjauksella tämä saadaan sujumaan ja sujuu aina vaan paremmin, kun kasvavat. Kapinat ym jääköön nyt tästä.  Hyvin simppeliä, kun ei tehdä niistä ongelmaa. Meillä kotona oli viisi lasta, puolison ja minun lisäksi ja oli itsestään selvää, että kaikilla oli omat viikko työt. Kun kerran jokainen käy töissä tai koulussa, niin jokainen myös kantaa kortensa yhteiseen kekoon, jotta hommat sujuu. Ei ole raketti tiedettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mahdoton sanoa mitään noilla tiedoilla.

Jos joku hoitaa pientä lasta/lapsia kotona, ehtii tehdä vain osan, usein vain hyvin pienen osan. Puolikshan ne silloin menisi.

Jos lapseton pari ja toinen täysin terveenä työttömänä työnhakijana, hän voi varmaan tehdä normaalit kotityöt täysin.

Ne lapset menee sitten päiväkotiin. On täysin naurettavaa että yhdellä ihmisellä menee koko työpäivä muka yhden lapsen hoitamiseen.

Yleensähän kotona ollaan juuri siksi, että lapsi on vielä liian pieni hoitoon. Silloinhan se toinen tarjoaa työssäkäyvälle lastenhoitopalvelua, eli on tavallaan 4h (+ 1/2 työmatkasta) sillä työssäkäyvällä duunissa. Lisäksi kotoa oleva ottaa siinä itse taloudellisesti takkiin kun on poissa töistä, mikä pitää ottaa huomioon myös. Tämä työssäkäyvä on siis velkaa tälle henkilölle joka huolehtii hänen lapsestaan hänen ollessaan töissä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä molemmat käy töissä ja mies ei siivoa ollenkaan eikä teinit.

Ainut joka siivoaa olen minä. Ja pakko minun on siivota, kun muuten ei ikinä kukaan muu siivoa. Minä olen myös se, joka pesee yksin 4 hengen pyykit.

Hienoa, martyyriäiti linjoilla. Opetat muuten lapsillesi todella huonon parisuhdemallin. 

Vierailija kirjoitti:

Feministi kirjoitti:

Ei kuulu.

 Kotityöt ovat yhteisiä ja ne tulee tasa-arvoisessa suhteessa jakaa kaikkien ruokakunnan osakkaiden kesken. Kuitenkin näistä voi aina sopia myös yksilöllisen tilanteen mukaan. Jos toinen tekee enemmän töitä, toinen voi ottaa enemmän kotitöitä huollettavakseen, jos siis näin haluaa ja omaa enemmän "vapaa-aikaa".  Keskiössä on sopiminen ja suostumus - yhteisymmärrys.

 Nykyaikana ei enää ole mitenkään perusteltua kuitenkaan kaataa kotitöitä jollekin (huomioden myös polyamoriset  suhteet jotka jakavat saman ruokakunnan ja kotitalouden) suhteen jäsenelle vain sukupuolen, sosioekonomisen aseman tai palkkatyöajan perusteella.

 En itse ainakaan suostuisi missään tilanteessa hoitamaan koko taloutta yksin kotitöiden osalta vaikka olisin itse ainoa työtön taloudessa. Lisäksi minusta on päivän selvää että jokainen hoitaa omat jälkensä, esimerkiksi kokkivuorolainen hoitaa ruuanlaitosta aiheutuneet tiskit, jokainen omat likapyykit pyykkikoriin ja pyykkiä pestään aina vuorotellen, jokainen toimittaa henkilökohtaiset roskat roskiin (roskien vienti yhdessä/vuorotellen), tiskit tiskiin(tiskaa jos ei konetta) jne jne. Lapsien hoitohan on molempien vanhempien tehtävä.

 Jos ei koe näin taloudenhoitoa parisuhteessa joka jakaa talouden niin sitten ei halua edes tasa-arvoista parisuhdetta vaan joko passata toista ihmistä kuin palkaton sisäkkö tai itselleen kodinhuoltajan joka palvelee. Tällainen suhdehan on heti epätasa-arvoinen kaikille osapuolille ja alisteinen ilmaista kodinhoitajaa kohtaan.

 On myös laskettu että perheessä jossa on 2 aikuista ja 4 lasta, kaiken lapsien hoitamiseen ja kodinhoidollisen työn määrä olisi lähes 4500€ kk jos sen maksaisi siihen palkattun palveluntarjoajan toimesta, eli jos kotityön arvon miettii rahassa niin monet kotivanhemmat tienaavat helposti paljon enemmän kuin heidän puolisonsa. Harmi toki että eihän tästä yleensä mitään makseta. Myöskään lapsilisiä ja vanhemmuusrahoja ei voi laskea palkaksi kotitöistä ja lastenhoidosta, ne ovat valtion kansaneläkelaitoksen myöntämiä etuuksia joilla ylläpidetään lapsiperheiden hyvinvointia ja ehkäistään köyhyyttä, lisäksi ne ovat tarkoitettu vanhempien sekä lapsien hyvinvointiin käytettäväksi - KOKO PERHEELLE.

 Varsinkin kaikille kotivanhemmille haluan sanoa, että jos teidät laitetaan työssäkäyvän puolison toimesta tekemään kaikki kotityöt yksin:

1. vaatikaa jonkinlainen palkka siitä ajasta mitä teette kotityötä päivittäin (kodinhoitajan keskiarvo 2 854 euroa ja lastenhoitajan 2 345 euroa 40h/vko.) Jos kotityöstä kieltäytyvä puoliso ei suostu maksamaan, hänen tulee jakaa kotityöt vähintään tasan puolisonsa kanssa.

2. vaatikaa puolisoltanne parempaa esimerkkiä ja avuliaisuutta ihan jo sen takia millaiseksi lapsenne tulevat lopulta tämän maailman luomaan. He oppivat käytösmallinsa vanhemmiltaan, pienenä opitut tavat ja moraalinen maailmankuva vaikuttaa heidän elämäänsä myös aikuisena.

Tasa-arvo hyödyttää kaikkia osapuolia, parantaa yksilöiden tyytyväisyyttä elämäänsä, suhteeseensa ja perhe-elämäänsä, poistaa stressiä kaikilta ja pidentää kaikkien eliniänodotusta.

Jos ei ole samaa mieltä asiasta, sekin on ihan ok. Se vain tarkoittaa että et kannata tasa-arvoista suhdetta ja mielipiteesi perustuu täysin tunteeseen (esim konservatiiviset arvot, uskonto) eikä mihinkään tilastolliseen faktaan, todistettuun tieteeseen tai biologiaan.

Anteeksi, mutta olipa raskas teksti. En tiedä onko sekopäistä vai kunnioitettavaa, että paneutuu moisella pieteetillä palstan asioihin. Joka tapauksessa oletusarvo on, että toisen osapuolen tienaamasta rahasta valuu hyvinvointia myös kotona olevalle. Eli silloin kotona oleva siivoaisi enemmän ja arkisin päävastuullisesti. Mikäli asetelma olisi niin, että toinen pitäisi palkkansa ja toinen työttömyystukensa tai vastaavan (silloin jo muitakin ongelmia suhteessa jos ollaan yksilöitä eikä yksikkö), saisi siivota molemmat yhteisesti. 

Näinhän se on jos toinen "maksaa kaiken" kuten on monissa viesteissä oletettu. Minusta on ihan loogista ja oikein että se joka on kotona, jolla on siis enemmän aikaa kotona, tekee enemmän kotitöitä. Ehkä jopa kaikki kotityöt arkisin, tai kaikki kotityöt ihan ylipäätään. 

Jos tilanne olisi toisin päin, että itse käyn töissä ja puoliso kotona, odottaisin hänen todellakin tekevän kotityöt, mielellään ruoka pöydässä kun tulen kotiin. Olettaisin ihan samaa myös mieheltäni. 

Minun puolisoni arvostaa sitä, että teen kotityöt, kiittää ruoasta, kehuu pikkujutuista, .. oikeasti arvostaa että teen paljon kotona. Kysyy mitä mun päivään kuului, miten päivä meni jne. Vaikka en edes käy töissä. Ihan samalla tavoin itse osoitan arvostusta hänen tekemäänsä työtä kohtaan, että se hänen yksi työ riittää, kotona ei odota toinen työpäivä kotityön muodossa. Etten heti herran käveltyä sisään ovesta laita imuria kouraan ja roskapussia toiseen käteen. 

On ihan fakta että hänen työnsä on raskaampaa kuin minun kotityöni, toisinkin päin voisi toki olla, mutta koska meillä näin, niin en pitäisi reiluna että vaatisin häneltä vielä puolet kotitöistä työpäivän jälkeen. 

Tuossa tekstissä jota lainasit, käytettiin termejä "laittaa kotonaolevan tekemään kaiken" tai "kaataa kotityöt jollekin". Ja taisi vilahtaa sana alisteinenkin. 

Ei tämä ole alisteista, vaan minusta aidosti reilu systeemi. Koen olevani jopa onnekas, ei tarvitse nousta töihin joka päivä (vaikkakin nousen laittamaan lapset koulutielle ja heille aamupalaa) mutta että voin hoitaa kodin ja lapset ja puolisokin sitä arvostaa, ilman että olen sidottu työaikoihin tai vuosilomiin, niin taidan olla onnekas. 

Moni ei osaa edes kuvitella sellaista tilannetta, näköjään. 

***

Arvostamattomuus tulee aina välillä ulkopuolelta. Puoliso arvostaa ja tietää miten paljon teen (mm ruoan alusta asti, neulon ja ompelen, hoidan lasten kaikki asiat ym) mutta ulkopuolisilta joskus olen saanut kuulla, että mitä oikein teen.

***

Tili meillä on yhteinen. Lähinnä sitä käytän minä, asiointeihin, kauppa- ja vaatelaskuihin jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos raskasta ruumiillista työtä tekee. Ei kyllä kotitöitä enää jaksa, eli kotona olija tekee silloin lähes kaiken.

Kuinka ne sinkut raskaan työn tekijät jaksaa huolehtia mistään duunin jälkeen? 

Sinkuilla ei ole kukaan siellä kahdeksaa tuntia ollut sotkemassa. Ihan omia jälkiään siivoavat, mutta jos ei ole sinkku ja se toinen osapuoli on kotona eikä voi mitään tehdä niin monoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos raskasta ruumiillista työtä tekee. Ei kyllä kotitöitä enää jaksa, eli kotona olija tekee silloin lähes kaiken.

Kuinka ne sinkut raskaan työn tekijät jaksaa huolehtia mistään duunin jälkeen? 

Sinkuilla ei ole kukaan siellä kahdeksaa tuntia ollut sotkemassa. Ihan omia jälkiään siivoavat, mutta jos ei ole sinkku ja se toinen osapuoli on kotona eikä voi mitään tehdä niin monoa.

Jos siellä kotona asuu, tulee siivottavaa ilman sotkemistakin ihan siitä asumisesta. Sauna, kylppäri ja vessa pitää pestä, petivaatteet vaihtaa, pestä uuni, jääkaappi ja mikro, kodinkoneet pitää puhdistaa välillä, pestä ikkunat, pestä matot, nuo tuli mieleen ilman miettimistä. Imuroinnit, pyykit ja tiskit on sitä jokapäiväistä kotityötä ja osa niistä kuuluu työssä käyvällekin.

Feministi kirjoitti:

Ei kuulu.

 Kotityöt ovat yhteisiä ja ne tulee tasa-arvoisessa suhteessa jakaa kaikkien ruokakunnan osakkaiden kesken. Kuitenkin näistä voi aina sopia myös yksilöllisen tilanteen mukaan. Jos toinen tekee enemmän töitä, toinen voi ottaa enemmän kotitöitä huollettavakseen, jos siis näin haluaa ja omaa enemmän "vapaa-aikaa".  Keskiössä on sopiminen ja suostumus - yhteisymmärrys.

 Nykyaikana ei enää ole mitenkään perusteltua kuitenkaan kaataa kotitöitä jollekin (huomioden myös polyamoriset  suhteet jotka jakavat saman ruokakunnan ja kotitalouden) suhteen jäsenelle vain sukupuolen, sosioekonomisen aseman tai palkkatyöajan perusteella.

 En itse ainakaan suostuisi missään tilanteessa hoitamaan koko taloutta yksin kotitöiden osalta vaikka olisin itse ainoa työtön taloudessa. Lisäksi minusta on päivän selvää että jokainen hoitaa omat jälkensä, esimerkiksi kokkivuorolainen hoitaa ruuanlaitosta aiheutuneet tiskit, jokainen omat likapyykit pyykkikoriin ja pyykkiä pestään aina vuorotellen, jokainen toimittaa henkilökohtaiset roskat roskiin (roskien vienti yhdessä/vuorotellen), tiskit tiskiin(tiskaa jos ei konetta) jne jne. Lapsien hoitohan on molempien vanhempien tehtävä.

 Jos ei koe näin taloudenhoitoa parisuhteessa joka jakaa talouden niin sitten ei halua edes tasa-arvoista parisuhdetta vaan joko passata toista ihmistä kuin palkaton sisäkkö tai itselleen kodinhuoltajan joka palvelee. Tällainen suhdehan on heti epätasa-arvoinen kaikille osapuolille ja alisteinen ilmaista kodinhoitajaa kohtaan.

 On myös laskettu että perheessä jossa on 2 aikuista ja 4 lasta, kaiken lapsien hoitamiseen ja kodinhoidollisen työn määrä olisi lähes 4500€ kk jos sen maksaisi siihen palkattun palveluntarjoajan toimesta, eli jos kotityön arvon miettii rahassa niin monet kotivanhemmat tienaavat helposti paljon enemmän kuin heidän puolisonsa. Harmi toki että eihän tästä yleensä mitään makseta. Myöskään lapsilisiä ja vanhemmuusrahoja ei voi laskea palkaksi kotitöistä ja lastenhoidosta, ne ovat valtion kansaneläkelaitoksen myöntämiä etuuksia joilla ylläpidetään lapsiperheiden hyvinvointia ja ehkäistään köyhyyttä, lisäksi ne ovat tarkoitettu vanhempien sekä lapsien hyvinvointiin käytettäväksi - KOKO PERHEELLE.

 Varsinkin kaikille kotivanhemmille haluan sanoa, että jos teidät laitetaan työssäkäyvän puolison toimesta tekemään kaikki kotityöt yksin:

1. vaatikaa jonkinlainen palkka siitä ajasta mitä teette kotityötä päivittäin (kodinhoitajan keskiarvo 2 854 euroa ja lastenhoitajan 2 345 euroa 40h/vko.) Jos kotityöstä kieltäytyvä puoliso ei suostu maksamaan, hänen tulee jakaa kotityöt vähintään tasan puolisonsa kanssa.

2. vaatikaa puolisoltanne parempaa esimerkkiä ja avuliaisuutta ihan jo sen takia millaiseksi lapsenne tulevat lopulta tämän maailman luomaan. He oppivat käytösmallinsa vanhemmiltaan, pienenä opitut tavat ja moraalinen maailmankuva vaikuttaa heidän elämäänsä myös aikuisena.

Tasa-arvo hyödyttää kaikkia osapuolia, parantaa yksilöiden tyytyväisyyttä elämäänsä, suhteeseensa ja perhe-elämäänsä, poistaa stressiä kaikilta ja pidentää kaikkien eliniänodotusta.

Jos ei ole samaa mieltä asiasta, sekin on ihan ok. Se vain tarkoittaa että et kannata tasa-arvoista suhdetta ja mielipiteesi perustuu täysin tunteeseen (esim konservatiiviset arvot, uskonto) eikä mihinkään tilastolliseen faktaan, todistettuun tieteeseen tai biologiaan.

Tuossa sinun palkkalaskelmassasi on sellainen ajatusvirhe, että kun kumpikin on työssä (se puoliso oman kodin hoitajana), niin toki kodinhoitajan palkan maksamiseen osallistuu kumpikin. Ei se niin mene että toinen työssä käyvä maksaa kaiken ja toinen pitää oman palkkansa itse.

Vierailija kirjoitti:

Eikö se ole työssäkäyvältä aikamoista hyväksikäyttöä? Toinen tekee kotona ruoat, pesee pyykit, siivoaa yms ja toinen vain elää kuin hotellissa?

Tavallaan kotona olevalla ei ole vapaa-aikaa ollenkaan, ei ole viikonloppuja.

Olen itse sairauseläkkeellä ja pärjään ihan hyvin yksin rahallisesti, asumiseen saan tukeakin.

Miksi ihmeessä muuttaisin kumppanin kanssa yhteen, maksaisin lähes saman summan asumisesta (asumisen tuki poistuu ja aavistuksen isompi neliömäärä / jos olettaa että maksan puolet) ellen jopa enemmän.. Ja sitten vielä olisi oletuksena, että koska olen kotona, teen kaikki kotityöt?!

Voiko huonompaa diiliä olla?! Ei edes omaa rauhaa enää. Varmasti kyllä sille työssäkäyvälle sopisi mainiosti se, että asumiskulut ym kulut pienenee, siivous/pyykki/kauppa/kokkaus ym hoituisi kaikki toisen toimesta. Voin jo kuvitella tyypin rojahtamassa sohvalle, ja toteavan "sinä sentään saat olla kotona". EI KIITOS. Siinähän menisi loputkin toimintakyvystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos raskasta ruumiillista työtä tekee. Ei kyllä kotitöitä enää jaksa, eli kotona olija tekee silloin lähes kaiken.

Kuinka ne sinkut raskaan työn tekijät jaksaa huolehtia mistään duunin jälkeen? 

Sinkuilla ei ole kukaan siellä kahdeksaa tuntia ollut sotkemassa. Ihan omia jälkiään siivoavat, mutta jos ei ole sinkku ja se toinen osapuoli on kotona eikä voi mitään tehdä niin monoa.

Jos siellä kotona asuu, tulee siivottavaa ilman sotkemistakin ihan siitä asumisesta. Sauna, kylppäri ja vessa pitää pestä, petivaatteet vaihtaa, pestä uuni, jääkaappi ja mikro, kodinkoneet pitää puhdistaa välillä, pestä ikkunat, pestä matot, nuo tuli mieleen ilman miettimistä. Imuroinnit, pyykit ja tiskit on sitä jokapäiväistä kotityötä ja osa niistä kuuluu työssä käyvällekin.

Sinun neuroottinen siisteys vaatimus ei vastaa kaikkien kohdalla vaadittavaa siisteystasoa. Kun naiset aina vaativat miestä siivoamaan niin naisten pitäisi ymmärtää se että nainen ei yksin päätä vaadittavaa siisteystasoa vaikka se käytännössä meneekin niin että nainen yksin määrittelee ja yksin vaatii sen määritelmän toteutusta kaikilta

Teen kaikki kaikki kotihommat natisematta, mies maksaa mulle reilut 2000 €/kk siitä palkkaa. Lapset jo muuttaneet pois kotoa. Ja olen ollut itse työelämässä myös viime jouluun saakka.

Vaimoni elättää tällä hetkellä meidät täysin ja minä hoidan kotityöt niinä päivinä kun hän töissä kokonaan. 

jo ei kun siivomaan vitu mittä vetelehtimistä nykysin tää meno itketään jos pitää siivota yksin .

Vierailija kirjoitti:

Joudun tekemään töiden jälkeen kotityöt.

Muija ja 19v tytär ei sohvalka löhöämiseltään ehdi tehdä kotitöitä.

Oletko kenkäkauppias?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos raskasta ruumiillista työtä tekee. Ei kyllä kotitöitä enää jaksa, eli kotona olija tekee silloin lähes kaiken.

Kuinka ne sinkut raskaan työn tekijät jaksaa huolehtia mistään duunin jälkeen? 

Sinkuilla ei ole kukaan siellä kahdeksaa tuntia ollut sotkemassa. Ihan omia jälkiään siivoavat, mutta jos ei ole sinkku ja se toinen osapuoli on kotona eikä voi mitään tehdä niin monoa.

Jos siellä kotona asuu, tulee siivottavaa ilman sotkemistakin ihan siitä asumisesta. Sauna, kylppäri ja vessa pitää pestä, petivaatteet vaihtaa, pestä uuni, jääkaappi ja mikro, kodinkoneet pitää puhdistaa välillä, pestä ikkunat, pestä matot, nuo tuli mieleen ilman miettimistä. Imuroinnit, pyykit ja tiskit on sitä jokapäiväistä kotityötä ja osa niistä kuuluu työssä käyvällekin.

Sinun neuroottinen siisteys vaatimus ei vastaa kaikkien kohdalla vaadittavaa siisteystasoa. Kun naiset aina vaativat miestä siivoamaan niin naisten pitäisi ymmärtää se että nainen ei yksin päätä vaadittavaa siisteystasoa vaikka se käytännössä meneekin niin että nainen yksin määrittelee ja yksin vaatii sen määritelmän toteutusta kaikilta

Eli sinä et siis pese koskaan kylppäriä etkä vaihda petivaatteita. Mahtaa siellä asunnossasi haista, yök.

Jos on yksinomaan kotona ja toinen tuo leivän pöytään, niin sanotaanko et 80% kotitöistä on suotavaa kotona olevan tehdä.

Siksi työssäkäyvänkin on hyvä tehdä hieman kotitöitä, että toinen kokee, ettei ole yksin vastuussa kaikesta.