Pariskunnasta toinen kotona, toinen töissä. Kuuluuko kotona olevalle kaikki kotityöt?
Kommentit (591)
Minä olen omasta halustani kotona, teen kaikki kotihommat omakotitalossa.
Tykkään touhuta omissa oloissa, miehellä pitkät päivät töissä.
Saa rentoutua puhtaassa, ruoan tuoksuisessa kodissa, jossa on vieläpä iloinen ja tyytyväinen vaimo😊
Tottakai jos toinen tuo leivän pöytään, niin minimissään toinen hoitaa kotityöt.
Riippuu miten päin roolit. Jos kotona oleva on nainen, niin tekee kaikki kotityöt, mutta jos se on mies, niin se työssäkäyvä nainen on silti se kotitöiden tekijä. Havaintoja siis tuttavien parisuhteista, ei oma mielipide.
Tein kaikki kotityöt, kun oli kotona neljä vuotta. Mieheni teki ulkotyöt. Halusin niin, koska näin oli paremmin yhteistä aikaa tehdä jotain mukavaa iltaisin.
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä olen kotona (opiskelen) ja teen kyllä melkein kaikki kotityöt. On sovittu, että miehelle kuuluu tiskikoneen täyttö ja lisäksi hän tekee ruoan noin kerran viikossa. Kaupassa myös käydään yhdessä useimmiten.
Miten olette sopineet nainti hommelit?
Teen suuremman osan, koska olen kotona. Meillä ei ole lapsia, niin niihinkään ei kulu kenenkään aikaa. Mies tykkää laittaa ruokaa, ja lisäksi hän imuroi useimmiten. Minä teen melkeinpä kaiken muun, ja tämä jako on ollut ok aina kun olen ollut työttömänä tai esim. opiskellut kotoa käsin, joitakin kiireviikkoja lukuun ottamatta jolloin miehen on pitänyt osallistua enemmän. Lisäksi kotonaolijana edellytän, ettei mies sotke laiskuuttaan, eli jätä ylimääräisiä sotkuja minulle siivottavaksi. Joskus vapaapäivinään hän kuitenkin tekee näin, ja siitä on tullut kinaa. Hänelle kuitenkin vapaapäivä ilmeisesti tarkoittaa sitä, että kaikki jää siihen mihin se kädestä putoaa.
Kotityöt kuuluvat aina naiselle oli sitten töissä kumpi vain. Tämä järjestely on jo Raamatussa. Mies voi tietenkin avustaa raskaammissa kotitöissä mutta sen tulee olla vapaaehtoista.
Ei kaikki, mutta vähän enemmän voisi kotona oleva tehdä. Kuten aiemmin sanottu, niin riippuu siitäkin miksi on kotona. Jos on lapsen kanssa, tekee mitä lapsen kanssa voi. Jos opiskelee tai hakee töitä, voi vaikka tauoilla siivota ja laittaa pyykkejä ja tiskejä. Mutta ei ole reilua jos toinen saa töiden jälkeen vaan maata sohvalla ja tulla valmiiseen ruokapöytään, kun samaan aikaan toisella "työpäivä" jatkuu iltaan saakka. Ei taas sekään, että toinen on koko päivän lähinnä lorvinut kotona ja työssäkäyvä joutuu tekemään kotihommat. Eli siinä kotonaoloaikana voisi hoitaa kaiken minkä pystyy ja illalla sitten jaetaan hommia. Tässä nyt oletuksena että se toinen käy päivätöissä, mutta sama juttu vuorotöiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole työssäkäyvältä aikamoista hyväksikäyttöä? Toinen tekee kotona ruoat, pesee pyykit, siivoaa yms ja toinen vain elää kuin hotellissa?
Tavallaan kotona olevalla ei ole vapaa-aikaa ollenkaan, ei ole viikonloppuja.
Ei kotitöitä ole kellään 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Joudun tekemään töiden jälkeen kotityöt.
Muija ja 19v tytär ei sohvalka löhöämiseltään ehdi tehdä kotitöitä.
Moi Mika
Meillä meni niin aikoinaan, että minä tein kaikki kotityöt kotona ollessani lasten kanssa, hoidin tietty lapset kanssa. Viikonloppuisin kuitenkin jossain vaiheessa tuli skismaa, kun edelleen hoidin kaikki (heräsin lasten kanssa, tein ruuat päiväksi, ulkoilin lasten kanssa, puuhasin ja hääräsin ja laitoin lapset nukkumaan) Mies ehti tuolloin ottaa joskus päivän aikana kolmetkin lisäunet. Hän kyllä osallistui ja heräsi jos olin järjestänyt perheelle yhteistä toimintaa.
Yksi kerta sitten ihan romahdin ja sanoin, että viikonloput on mulle helvetillisiä. Mies rukka oli ihan ihmeissään ja kysyi, miksen ollut kertonut ajatuksistani..
Olin siis itse ajatellut, että tarjoan kaikille hauskaa.
Miehet (mun kokemuksen mukaan) ottaa mielellään kaiken hyvän, jos sitä heille tarjotaan, eli pitäisi naisenkin vähän pyydellä apuja, eikä uhriutua
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä olen kotona (opiskelen) ja teen kyllä melkein kaikki kotityöt. On sovittu, että miehelle kuuluu tiskikoneen täyttö ja lisäksi hän tekee ruoan noin kerran viikossa. Kaupassa myös käydään yhdessä useimmiten.
Olet hyväksikäytetty kynnysmatto.
Näin me nähdään asiat eri tavalla. Minulla on päivän aikana ruhtinaallisesti aikaa, pyöräytän pari koneellista pyykkiä, imuroin ja lenkitän koirat. Illaksi teen ruokaa. Koen elämäni erittäin helpoksi ja kepeäksi.
Sinullapa on helpot opinnot. Tule kertomaan uudestaan, kun pääset kokopäivätöihin ja teet edelleen saman verran kotitöitä mitä nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä minä olen kotona (opiskelen) ja teen kyllä melkein kaikki kotityöt. On sovittu, että miehelle kuuluu tiskikoneen täyttö ja lisäksi hän tekee ruoan noin kerran viikossa. Kaupassa myös käydään yhdessä useimmiten.
Olet hyväksikäytetty kynnysmatto.
Näin me nähdään asiat eri tavalla. Minulla on päivän aikana ruhtinaallisesti aikaa, pyöräytän pari koneellista pyykkiä, imuroin ja lenkitän koirat. Illaksi teen ruokaa. Koen elämäni erittäin helpoksi ja kepeäksi.
Sinullapa on helpot opinnot. Tule kertomaan uudestaan, kun pääset kokopäivätöihin ja teet edelleen saman verran kotitöitä mitä nyt.
Miksi tekisin? Sitten, kun molemmat on töissä, ne jaetaan tasan. Tässä on liittoa takana jo pian 25 vuotta, on ollut kaikenlaisia tilanteita. Sellaisia, kun olemme molemmat kotona, ja myös niitä, missä minä olen töissä ja mies kotona. Silloin tulin siistiin kotiin ja valmiiseen ruokapöytään.
Vierailija kirjoitti:
Meillä meni niin aikoinaan, että minä tein kaikki kotityöt kotona ollessani lasten kanssa, hoidin tietty lapset kanssa. Viikonloppuisin kuitenkin jossain vaiheessa tuli skismaa, kun edelleen hoidin kaikki (heräsin lasten kanssa, tein ruuat päiväksi, ulkoilin lasten kanssa, puuhasin ja hääräsin ja laitoin lapset nukkumaan) Mies ehti tuolloin ottaa joskus päivän aikana kolmetkin lisäunet. Hän kyllä osallistui ja heräsi jos olin järjestänyt perheelle yhteistä toimintaa.
Yksi kerta sitten ihan romahdin ja sanoin, että viikonloput on mulle helvetillisiä. Mies rukka oli ihan ihmeissään ja kysyi, miksen ollut kertonut ajatuksistani..
Olin siis itse ajatellut, että tarjoan kaikille hauskaa.
Miehet (mun kokemuksen mukaan) ottaa mielellään kaiken hyvän, jos sitä heille tarjotaan, eli pitäisi naisenkin vähän pyydellä apuja, eikä uhriutua
Ei ole naisen tehtävä kerjätä mitään "apuja". Jos mies ei hoida kotitöitä omassa kodissaan, se tarkoittaa että hän haluaa täysin tietoisesti pitää naisen kotiorjana.
Minä kotona olevana teen arkiset ruoanlaiton, pyykinpesun ja perussiivouksen, mutta muuten puuhaillaan yhdessä, kotona ja puutarhassa. Mitään pakkoa ei ole mihinkään, mutta arkiset hommat kuitenkin joku joutuu tekemään, ja meillä se olen minä.
Taas katsottu tv 11 ohjelmaa. Jossa pariskunta eronpartalla kun nainen ei tee kotitöitä. Mies töissä koko viikon ,naisen työ vain 3 pvä ja lepää lomailee muut päivät.
Itse olen hoitovapaalla ja isommat lapset eskarissa ja koulussa. Miehen kanssa vuorotellaan lasten vientiä aamuisin, mutta itse pääsääntöisesti haen esikoululaiset, koska tällöin hänelle jää aikaa olla minun kanssa iltapäivällä. Samalla ruoka siinä valmistuu lasten kanssa ollessa. Pyykkiä ehdin pestä päivisin hyvin. Emme ole sopineet mitään selkeää työnjakoa, mutta olen tyytyväinen näin. Yhdessä viikkaillaan pyykkejä, laitellaan tiskejä ym. Lastenhoito Ilta-aikaan menee puoliksi ja kummallekin on myös omaa aikaa.
Emme koskaan ole tehneet suurta numeroa siitä miten kaikki pitäisi jakaa. Tilanteen mukaan eletään. Miksi kaiken pitäisi mennä esim. Puoliksi? Voiko kotityöt oikeasti jakaa täysin puoliksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä meni niin aikoinaan, että minä tein kaikki kotityöt kotona ollessani lasten kanssa, hoidin tietty lapset kanssa. Viikonloppuisin kuitenkin jossain vaiheessa tuli skismaa, kun edelleen hoidin kaikki (heräsin lasten kanssa, tein ruuat päiväksi, ulkoilin lasten kanssa, puuhasin ja hääräsin ja laitoin lapset nukkumaan) Mies ehti tuolloin ottaa joskus päivän aikana kolmetkin lisäunet. Hän kyllä osallistui ja heräsi jos olin järjestänyt perheelle yhteistä toimintaa.
Yksi kerta sitten ihan romahdin ja sanoin, että viikonloput on mulle helvetillisiä. Mies rukka oli ihan ihmeissään ja kysyi, miksen ollut kertonut ajatuksistani..
Olin siis itse ajatellut, että tarjoan kaikille hauskaa.
Miehet (mun kokemuksen mukaan) ottaa mielellään kaiken hyvän, jos sitä heille tarjotaan, eli pitäisi naisenkin vähän pyydellä apuja, eikä uhriutua
Ei ole naisen tehtävä kerjätä mitään "apuja". Jos mies ei hoida kotitöitä omassa kodissaan, se tarkoittaa että hän haluaa täysin tietoisesti pitää naisen kotiorjana.
Se voi myös tarkoittaa, että miehelle riittävä siisteystaso on paljon matalampi kuin naisen. Näin on meillä, mies sietää paljon enemmän sotkua joten ei ikinä tajua oma-aloitteisesti ryhtyä siivoamaan ennen kuin itse olen jo ehtinyt imuroida koko kämpän. Mutta silti hän siivoaa kyllä ihan vapaaehtoisesti ja mukisematta jos edes puolella lauseella siitä vihjaan.
Riippuu siitä, maksaako se työssäkäyvä kaikki kulut. Jos hän pitää kaiken tai suurimman osan itsellään, ei todellakaan kuulu.
Riippuu tosiaan siitä, miksi toinen on kotona. Jos kotonaolija on täysissä sielun ja ruumiin voimissa ja "vapaata" aikaa on, mielestäni kuuluu tehdä kotitöitä. Itse olen nyt kotona vanhempainvapaalla ja teen sen minkä ehdin. Ajattelen ettö puolison työpäivän aikana on minunkin työpäiväni, pyrin siivoilemaan ja tekemään ruuan valmiiksi kotiintulijalle. Viikonloppuna sitten tehdään vuorotellen ruokaa ja tiskejä. Arkena illalla toinen nukuttaa lapset ja toinen tekee tiskit sillä aikaa.
Tässä vuosien varrella olen ollut myös uupunut ja masentunut rankkojen vauvavuosien keskellä, ja silloin jaksoin lähinnä työntää ranskalaisia uuniin, ja se siinä. Mies tuli töistä ja alkoi tekemään ruokaa ja muita hommia tehtiin miten jaksettiin.