Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Täysi-ikäinen lapsi muutti taloon, missä menee rajat?
16.10.2022 |
Kohta 20-vuotias poikani halusi muuttaa luokseni isänsä luota. Siellä häntä oli jo lempeästi ohjattu omaan kotiin muuttoon. Suostuin tähän, totta kai vaikka asuntoni onkin pieni. Tehtiin sopimus, että hän maksaa osan vuokrasta ja muut asumismenonsa. Hän käy töissä ja iltaopiskelee. Itse opiskelen täysipäiväisesti ja käyn viikonloput töissä. Pojan muuton myötä asumistuki pieneni yli sadalla eurolla ja sähkölasku taas nousi yli tuplasti (hän pelaa paljon tietokoneella jne.) Olen tilanteessa, jossa en voi maksaa yhtään enempää. En haluaisi olla natsimutsi, joka valittaa kaikesta, mutta olen niin kyllästynyt siihen, että vuokraraha on aina myöhässä. Vaatteita on kyllä varaa ostaa. Että kavereitten kanssa pelataan ääneen puhuen vielä kolmelta aamuyöllä kaksiossa, jossa mä yritän nukkua seinän takana. Että tiskejä ei laiteta tiskikoneeseen. Että jokainen sanominen toimii sen yhden kerran, seuraava kerta onkin taas aivan uusi juttu. Koen itseni nalkuttavaksi ajaksi, mutta kai mulla on oikeus hiljaisuuteen öisin ja siistiin keittiöön yms.? Tiedostan, että poikani vasta opettelee ja valmistautuu omillaan oloon, mutta kuinka monta kertaa täytyy sanoa? Olen lopen uupunut jo parin kuukauden jälkeen.
Kommentit (43)
Mulla pääsi ISO itku kun poika ilmoitti että muuttaa parin pvän päästä, opiskeli Hgin yliopistossa ja asumme Hgissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt en osaa kyllä samaistua. Kuulostaa järkyttävältä.
"Suostuin tähän, totta kai"
Tuossa kohdassahan virhe tapahtui. Miksi "totta kai"? Mitä ihmettä parikymppinen tekee äidin luona? Kasvatat vastuutonta hikkyä ja teet karhunpalveluksen ja ehkä pilaat pojan koko elämän.
Peräkammarinpoikaako haluat kasvattaa?
Vierailija kirjoitti:
Sinun talo, sinun säännöt.
Siis monelta menee nukkumaan, kun kerran vielä kolmelta jutustelee? Ihan vaan omasta kokemuksesta kyselen. Oma poika kyllä helposti pelailisi vielä tuolloin, mutta silloin kun piti herätä töihin, niin kaatui sänkyyn kymmenen aikaan. Työt alkoi puoli seitsemältä aamulla.
Työ yhtälö ei toimi, että käy päivät töissä ja pelaa aamukolmeen. Milloin nukkuu?
Minun sähkön hinta seitsemän kertaistui juuri, mutta vain oman sähkösopimukseni vuoksi. En pysty poikaa siitä syyttämään. Ja tiedän jo ennakkoon, että vuokraan on tulossa yli sadan euron korotus vuodenvaihteessa. Elämä on. Mutta niin se on jokaisella.
Täällä nykyajan peräkammarin poika. Ammattikoulusta valmistui. Yöt pelaa ja päivät nukkuu. Ei ole ilmoittautunut te-toimistoon. Rahaa ei tule mistään. Ei ole nyt koulupaikkaa. Terveys vähän reistaa. Yritän pitää oman asenteen positiivisena, että kun armeija-asiat selviää ja vähän henkisesti vielä kasvaa, niin kyllä sitten myöhemmin pärjää omillaan tässä maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Milloin poika nukkuu, jos päivät on töissä, illat opiskelee ja yöt pelaa?
Koko aiheen aloitus on pelkää satua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos jokaiselle vastauksista! Kun olen aiheesta puhunut kavereiden kanssa, reaktiot ovat olleet aivan samoja. Joku ehdotti asuntoa läheltä minua, se saattaisi olla hyvä ratkaisu. Eihän tästä nyt mitään tule! Joku roti. Ap
Sain siis varmuutta myös teiltä. En ole paska, jos haluan elää rauhassa tässä tilanteessa. :D ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ihmeessä ap sai edes ajatuksen, että poika muuttaa isältään sinun luoksesi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kumoat sen kun isä yrittää ohjata itsenäistymään? Eikö vanhempien pitäisi olla yhtä rintamaa kun jälkikasvua kasvatetaan? Onko tää jotain kieroa psykologista peliä teidän vanhempien välillä?
Pojan isä oli sanonut, että voisi valmistuttuaan ensi keväänä muuttaa omilleen. Poika halusi kuitenkin kokeilla asumista mun luona, koska asun Helsingissä. Me vanhemmat kyllä olemme puhuneet asiasta, mutta myönnettäköön, ei tarpeeksi. Tai emme ole ymmärtäneet, mistä pitäisi puhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään enää lapsia, joilla EI olisi jotain diagnoosia tai "haasteita"?
Minulla on, kaksi, jo yli nelikymppisiä, niillä on täysipäisiä lapsia myös. Mutta minä kasvatin lapseni, ja he nyt kasvattavat omiaan, on rakkautta ja rajat.
Vierailija kirjoitti:
Tullut ilmeisesti yllätyksenä että onkin jo aikuinen.
No varmasti, jos kerran käyttäytyy silti kuin teinikakara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä ap sai edes ajatuksen, että poika muuttaa isältään sinun luoksesi?
Poika itse kysyi sitä. Hänellä on ollut tulehtuneet välit äitipuolensa kanssa vuosia, koki olevansa vielä epävarma muuttamaan yksin ja epätoivottu isänsä luona. Tämä oli syy. Lisäksi pitkään etävanhempana olleena halusin asua lapseni kanssa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kellään enää lapsia, joilla EI olisi jotain diagnoosia tai "haasteita"?
Minulla on, kaksi, jo yli nelikymppisiä, niillä on täysipäisiä lapsia myös. Mutta minä kasvatin lapseni, ja he nyt kasvattavat omiaan, on rakkautta ja rajat.
Eipä se kasvatus estä nepsyä yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asutteko sitten Helsingissä, missä on niin korkeat vuokrat, ettei siksi lapsesi halua muuttaa asumaan omilleen?
Sinällään kyllä ymmärrän, että vielä opiskeluaikana ei halua muuttaa omilleen, jos ei ole siihen varaa, siis mikäli asuu isossa kaupungissa, jossa on korkeat vuokrat. Soluasuminenkaan ei ole kivaa.
Aika outoa että 20 vuotias ei kaipaa jo omaan asuntoo ja itsenäistyä.
Vierailija kirjoitti:
Aika outoa että 20 vuotias ei kaipaa jo omaan asuntoo ja itsenäistyä.
Näin itsekin ajattelen, muutin omilleni jo 15-vuotiaana. Kuten aiemmin kerroin, poikani on nepsy-tyyppi. Saanut adhd- ja asperger-diagnoosit, käynyt päiväkotia tukihenkilön kanssa, ensimmäiset kouluvuotensa etu-luokalla ja tämän jälkeen integroituna normaaliluokkaan. Hän on erittäin omalaatuinen kaveri, osaa kuitenkin toimia normaalisti ja tosiaan käy töissä ja koulussa. Hän on fiksu ja ymmärtää suurimman osan "normaali"toiminnasta. Tulisi hyvin toimeen omillaan, mutta ajattelee kaiken jollain tapaa itsestään lähtöisin. Esim. vuokran voi maksaa, kun itsellä on rahaa. Näinhän ei ole, ja tämän takia hän nyt harjoittelee tätä kanssani. Jos vain jaksan. Musta tuntuu, että oma kämppä lähellä mua olisi paras vaihtoehto. Koska esim. totta kai mä nyt maksan koko vuokran, vaikka hänellä ei olisi rahaa. Omassa asunnossa olisi pakko hoitaa asia vuokranantajan kanssa tai todeta, että hups, tulee häätö, jos ei maksa.
Minä muutin kotoa heti lukion käyneenä 19-vuotiaana. Seuraavan kesän olin vielä kesätöissä kotipaikkakunnalla, kun en opiskelupaikkakunnalta töitä saanut, ja asuin kotona, mutta se oli ahdistavaa, kun oli jo yksinään asumaan tottunut.
Oma poika muutti myös 19-vuotiaana heti yo-kirjoitusten päätyttyä omilleen, vaikka opiskelut alkoivat vasta syksyllä.
Sovi pojan kanssa kone menee kiinni klo 22.
Laita pojan tililtä suoraveloitus menemään heti, kun rahaa tulee.
Kevät tulee nopeasti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä ap sai edes ajatuksen, että poika muuttaa isältään sinun luoksesi?
Poika itse kysyi sitä. Hänellä on ollut tulehtuneet välit äitipuolensa kanssa vuosia, koki olevansa vielä epävarma muuttamaan yksin ja epätoivottu isänsä luona. Tämä oli syy. Lisäksi pitkään etävanhempana olleena halusin asua lapseni kanssa. Ap
No en kyllä ihmettele ettei äitipuoli päätä silittänyt jos miehen aikuinen poika möykkää yöt, ei tiskejä saa koneeseen (puhumattakaan että joutuisi tiskaan tai tekemään muita kotitöitä), eikä maksa asumisen kuluja.
Ei kukaan täysjärkinen kauaa katso tuota. Nyt pojalle oma tai solukämppä.
Alue: Aihe vapaa
Kannattaa hakea solua, koska sellaisen saa ainakin HOAS:ilta jopa alle viikossa. Yksiöihin taas on pitkät jonot.