Miksi suomalaisten lapsiperheiden vanhempien suhteet ei kestä?
Hämmentää itseäni, kun lähes jokainen pari eroaa. Omat vanhemmat ovat olleet yhdessä jo 50 vuotta eikä itselläkään ole ollut ikinä edes eroaikeita.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Miehet haluu seksiä - naiset ei. Siinä se suurin syy. Nykyään ero ei ole niin iso juttu, niin miehet ei jää kärvistelemään pihtaavan naisen kanssa
Ei pidä paikkaansa. Monessa parisuhteessa mies menee vaihtoon siksi ettei anna tarpeeksi ja lisäksi lihottaa itsensä vastenmieliseksi oluella ja penkkiurheilulla.
Vierailija kirjoitti:
Suurin yksittäinen ongelma varmasti päihdeongelmat. Niitä on Suomessa paljon.
Ja mielenterveys-. Niitä ei enää siedetä kulissien takana. Toisaalta, monta sukupolvea haudotut ja lykätyt ongelmat saattavat nyt kaatua niskaan. Oljenkorret, kuten uranousu, on jo käytetty. Sitä ei riitä terveemmillekään yksilöille.
Jos kaksi vähän outoa, mutta vanhempiensa nostamaa ja kannattelemaa ihmistä saavat lapsia, on suuri todennäköisyys, että nämä perivät molemmilta puolilta huonoja geenejä. Tällaisia löytyy suurien ikäluokkien lapsista.
Monien suvussa on vttumaisia ihmisiä sukupolvien takaa, eivät nekään piirteet niin vain katoa pysyvästi.
Ei tällaisten kanssa pysty olemaan kymmeniä vuosia yhdessä. Nykyisin vielä eletään pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni vaihtoi minut toiseen 20 vuoden jälkeen. Koska sanoi löytäneensä sielunkumppaninsa.
Eli mikä meillä oli perimmäinen syy?
Ai, teilläkin? Meillä kyllä vedottiin ystävyyden nimeen.
Mun mielestä tähän on tosi selkeä selitys. Nykyään naiset keskimäärin haluavat kokonaisuudessa tasa-arvoisen parisuhteen eli että myös kotivastuut jaettaisiin tasan. Ennen lapsia näin voi ollakin, mutta viimeistään lasten saamisen jälkeen tilanne ennemmin tai myöhemmin luisuu siihen, että kumpikin käy töissä, mutta nainen hoitaa suuremman osan kotitöistä ja ennen kaikkea metatöistä, mikä kuormittaa. Tästä lähtee kierre, joka johtaa helposti eroon. Lopullisena syynä voi olla esimerkiksi miehen syrjähyppy tai klassinen erilleen kasvaminen, mutta taustalla usein ei toki aina on tuo.
Keskimäärin naiset ymmärtää mitä lasten hankkiminen käytännössä tarkoittaa, miehille tulee enemmän yllätyksenä millaista on pikkulapsiperheessä arki, vaikkeivat he edes ole siitä päävastuussa. Keskimäärin nainen osaa ajatella, että kyllä se tästä vuosien kuluessa helpottaa, kun mies taas ei jaksa esimerkiksi viittä vuotta sitä odotella vaan pettyy, kun todellisuus ei vastannutkaan kuvitelmia ja puolisostakin on tullut yhtäkkiä ihan erilainen Uusi tylsä arki, uudet prioriteetit, uudet kiinnostuksenkohteet, väsymys jne.
Vierailija kirjoitti:
Naisen oletetaan korjaavan suhde vaikka yksin. Syy miksi mies haluaa naisen on kulujen jakaminen, pitopalvelu, seksi ja edustusmukulat. Nainen oikeasti luulee miehen hakevan suhdetta rakkaudesta.
Kuulepas vanahapiika, sulla on jäänyt levy päälle. Ei hellasta.
Vierailija kirjoitti:
Uskon johtuvan siitä, että moni löytää kumppaninsa todella nuorena, siinä 20v korvilla. Ihminen on silloin ihan kesken eikä esimerkiksi omat arvot ole hahmottuneet. Niin nuorena on vaikea tietää, mitä kumppanilta haluaa. Usein kyseessä on myös ensimmäinen vakavampi seurustelusuhde, jolloin ei tiedä millaista yhdessäoleminen olisi muiden kanssa. Näistä syistä ihmiset luultavasti pariutuvat vääränlaisten ihmisten kanssa, joista sitten eroavat kun alkaa olla enemmän elämänkokemusta ja tietää, mitä elämältä ja kumppanilta haluaa. Luulen että saataisi kestävämpiä liittoja, jos 20-30 vuotiaana katseltaisi enemmän vaan ympärilleen ja tutustuttaisi itseensä. Tehtäisi lapset ja mentäisi naimisiin vasta 30-40 vuotiaana. Silloin tietysti voi olla vaikeampi tulla raskaaksi, mutta uskoisin, että niin saataisi kestävämpiä liittoja.
Tai sitten ei. Niistä puuttuisi se yhteen liittävä intohimo ja yhteen kasvaminen.
Ongelma on enemmän siinä, että keski-iässä todellinen luonne ja sen solmukohdat alkavat paljastua. Tulee identiteettikriisi.
Sen takia on tuskallista erota, mutta parempi tehdä se ajoissa. Mitä voisit enää vanhana tehdä, jos olet avun tarpeessa mutta toinen käy vain pahemmaksi?
Eroja tulee sen takia helposti kun mennään alunperin yhteen sellaisen ihmisen kanssa, jolla on liian erilaiset arvot ja tulevaisuudensuunnitelmat kuin itsellä. Nykyaikaan eroaminen on hyväksyttävämpää, vanhemmissa sukupolvissa oli onnettomia avioliittoja varmasti ihan yhtä lailla, mutta sitä vaan purtiin hammasta yhteen ja kärsittiin.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä tähän on tosi selkeä selitys. Nykyään naiset keskimäärin haluavat kokonaisuudessa tasa-arvoisen parisuhteen eli että myös kotivastuut jaettaisiin tasan. Ennen lapsia näin voi ollakin, mutta viimeistään lasten saamisen jälkeen tilanne ennemmin tai myöhemmin luisuu siihen, että kumpikin käy töissä, mutta nainen hoitaa suuremman osan kotitöistä ja ennen kaikkea metatöistä, mikä kuormittaa. Tästä lähtee kierre, joka johtaa helposti eroon. Lopullisena syynä voi olla esimerkiksi miehen syrjähyppy tai klassinen erilleen kasvaminen, mutta taustalla usein ei toki aina on tuo.
Keskimäärin naiset ymmärtää mitä lasten hankkiminen käytännössä tarkoittaa, miehille tulee enemmän yllätyksenä millaista on pikkulapsiperheessä arki, vaikkeivat he edes ole siitä päävastuussa. Keskimäärin nainen osaa ajatella, että kyllä se tästä vuosien kuluessa helpottaa, kun mies taas ei jaksa esimerkiksi viittä vuotta sitä odotella vaan pettyy, kun todellisuus ei vastannutkaan kuvitelmia ja puolisostakin on tullut yhtäkkiä ihan erilainen Uusi tylsä arki, uudet prioriteetit, uudet kiinnostuksenkohteet, väsymys jne.
Aamen. Naiset myös käyvät kriisinsä läpi muun elämän ohella. Se ei ole kivaa eikä kaunista, mutta tuleepa tehtyä.
Miehet lykkäävät enemmän omiaan, kunnes kasa kaatuu päälle kun hetki on vähiten oikea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni vaihtoi minut toiseen 20 vuoden jälkeen. Koska sanoi löytäneensä sielunkumppaninsa.
Eli mikä meillä oli perimmäinen syy?Ai, teilläkin? Meillä kyllä vedottiin ystävyyden nimeen.
Siis "ystävyyden", toisen naisen kanssa.
Tietysti on parempi olla suhteessa vain sen takia ettei hyväksy eroamista. Aika monen "onnellisen avioliiton" toinen osapuoli on hakemassa tinderissä piristystä elämään kun omaan suhteeseen ollaan lopen kyllästytty.
Vierailija kirjoitti:
Minun mieheni vaihtoi minut toiseen 20 vuoden jälkeen. Koska sanoi löytäneensä sielunkumppaninsa.
Eli mikä meillä oli perimmäinen syy?
Miehen itsekkyys.
Vierailija kirjoitti:
Eroja tulee sen takia helposti kun mennään alunperin yhteen sellaisen ihmisen kanssa, jolla on liian erilaiset arvot ja tulevaisuudensuunnitelmat kuin itsellä. Nykyaikaan eroaminen on hyväksyttävämpää, vanhemmissa sukupolvissa oli onnettomia avioliittoja varmasti ihan yhtä lailla, mutta sitä vaan purtiin hammasta yhteen ja kärsittiin.
Outoa on sekin, jos joku toivoo puolisonsa olevan kopio itsestään. Ongelma ei niinkään mielestäni ole erilaiset arvot tai suunnitelmat, koska nehän nyt kehittyy kaikilla vuosien mittaan eri suuntiin. Ongelma on viestinnän ja sitoutumisen heikkous.
Jompikumpi tai molemmat osapuolet eivät osaa sanoittaa tunteitaan ja tarpeitaan niin, että toinen ne ymmärtäisi. Yleensähän kuitenkin tahto voi olla hyvä, mutta kun ei tajuta toisten tarpeita tai pystytä joustamaan kummankin tasavertaiseksi kokemalla tavalla, tulee kauhea pettymys ja epäluottamus toiseen puolisoon. Lopulta ero on helpompi tie. Alun intohimoon ja ihastumiseen on aika vaikea päästä enää uudestaan käsiksi, kun on vuosia tuntenut olonsa yksinäiseksi ja väärinymmärretyksi omassa avioliitossaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen eri mieltä siitä, että nykyään erotaan liian helposti. Minusta ennemminkin mennään liian helpolla yhteen. Ei kunnolla mietitä ja keskustella, että ollaanko toisillemme sopivat. Pitäisi juurta jaksain käydä läpi sellaiset itselleen tärkeät asiat. En tätä nuorena itsekään ymmärtänyt vaan menin sen junan mukana, että pariutua pitää eikä saa olla liian ronkeli. Huonostihan siinä kävi.
No onhan tuota tehty maailman sivu. Sehän on ihanan romanttista, ja älyttömiä romanttisen rakkauden ideaaleja on aina ollut.
Jos myös toista ääripäätä, pelkkää järkisuhdettakin on korostettu. Eihän sekään toimi kuin harvoilla.
Jos miehille vaihdettaisi teidän luonteet ja mielipiteet, niin aika yksinäisiä ihmisiä olisi todella paljon enemmän.
Mammat, valmistautukaa alapeukuttamaan!
1. Liiton eteen ei tehdä työtä. Muotia on ajatella että kumppanin pitää olla just sopiva ja kemia pitää huolen kaikesta. Kun tunteet viilenevät -> ero -> uusi ja kiiltävä kumppani Tinderistä.
2. Etenkin naisten pariutumishalut ovat oikeasti sidoksissa haluun perustaa lapsiperhe. On yleistä että nuoret naiset pitävät aivan eri tyyppisistä miehistä nuorina, ja miesmaku vaihtuu koska alitajuisesti tarvitaan turvallista perheenisä. Kun lapset on kasvatettu ja on yhteistä aikaa, mies ei enää sytytä.
3. Ruuhkavuodet ovat hirveää suorittamista kun täytyy pysyä keskiluokan kyydissä kaikessa asunnon sisustuksesta lasten harrastuksiin, häälahjoihin ja juhlatarjoiluihin.
4. Kaikki hankitaan velaksi jo nuorina, unelmakodista kunnon autoon ja muuhun. Ellei kuulu ylempään keskiluokkaan jolla on positiivinen urakehitys (ja ura ylipäätään), seuraavat 20 vuotta elintaso ei enää nousekaan ja harmittaa kun kaikki rapistuu.
5. Naisten sinkkuutta ja yksin elämistä ihannoidaan.
Ja kyllä, listaamani syyt eivät koske tasapuolisesti miehiä ja naisia. Naiset ottavat 70-80% avioeroista, ja ovat miehiä haluttomampia pariutumaan nuorina.
Vierailija kirjoitti:
Mammat, valmistautukaa alapeukuttamaan!
1. Liiton eteen ei tehdä työtä. Muotia on ajatella että kumppanin pitää olla just sopiva ja kemia pitää huolen kaikesta. Kun tunteet viilenevät -> ero -> uusi ja kiiltävä kumppani Tinderistä.
2. Etenkin naisten pariutumishalut ovat oikeasti sidoksissa haluun perustaa lapsiperhe. On yleistä että nuoret naiset pitävät aivan eri tyyppisistä miehistä nuorina, ja miesmaku vaihtuu koska alitajuisesti tarvitaan turvallista perheenisä. Kun lapset on kasvatettu ja on yhteistä aikaa, mies ei enää sytytä.
3. Ruuhkavuodet ovat hirveää suorittamista kun täytyy pysyä keskiluokan kyydissä kaikessa asunnon sisustuksesta lasten harrastuksiin, häälahjoihin ja juhlatarjoiluihin.
4. Kaikki hankitaan velaksi jo nuorina, unelmakodista kunnon autoon ja muuhun. Ellei kuulu ylempään keskiluokkaan jolla on positiivinen urakehitys (ja ura ylipäätään), seuraavat 20 vuotta elintaso ei enää nousekaan ja harmittaa kun kaikki rapistuu.
5. Naisten sinkkuutta ja yksin elämistä ihannoidaan.
Ja kyllä, listaamani syyt eivät koske tasapuolisesti miehiä ja naisia. Naiset ottavat 70-80% avioeroista, ja ovat miehiä haluttomampia pariutumaan nuorina.
Ennustan että kursivoituun kommenttiin tulee vakivastaus "no ovatko miehet halukkaita hankkimaan lapsia nuorina!?"
...todistaen että se mitä kirjoitin kohdassa 2, pitää paikkansa. Tuossahan ei siis puhuttu lasten hankkimisesta nuorena, vaan pariutumisesta.
Miksi liiton pituus on onnistumisen mittari? Minun isäni vanhemmat olivat naimisissa kunnes kuolema erotti, mutta eivät missään tekemisissä keskenään viimeisiin vuosikymmeniin. Äitini olisi ollut syytä erota isästäni aikoja sitten, mutta alkoi sen sijaan lääkitä tunnehaavojaan alkoholilla, ovat naimisissa edelleen ja kommunikoivat lähinnä vittuilemalla. Puolisoni vanhemmat olivat naimisissa kunnes puolison isä kuoli, mutta minkäänlaista hellyyttä tai edes toisilleen osoitetta puhetta en heidän välillään koskaan nähnyt ja anoppi ei ole maininnut miesvainaataan kertaakaan tämän kuoltua eli 20 vuoden aikana, niin liekö ollut kovin merkityksellinen tyyppi.
Me ollaan oltu yhdessä 23 vuotta, ja hyvähän se on jos ei tarvitse ryhtyä vaihtamaan, mutta tärkeämpää kuin pitkä suhde on toimiva, riittävän hyvä suhde. Jos se vaatii kumppanin päivitystä muutaman kerran eliniän aikana, näin olkoon.
Vierailija kirjoitti:
Usean lapsiperheen mies pettänyt ja lähtenyt nuoremman matkaan
Nämä on aina yhtä hauskoja siinä vaiheessa, kun se 20 vuotta nuorempi uusi nainenkin haluaa sitten kuitenkin lapsia. Siihen loppui ukon unelma nuoresta halukkaasta vaimosta, josta tulee ihan samanlainen väsynyt perheenäiti kuin se ensimmäinenkin jätetyksi tullut vaimo oli, mutta nyt ukko vaan on 20 vuotta vanhempi kuin ensimmäisellä kierroksella, eli jaksaa entistäkin vähemmän. No, sitä saa mitä tilaa, ja ehkä se 50+ tuore isä toisella kerralla osaa jo vähän tuntea myötätuntoa naistakin kohtaan.
Aiemmin eroaminen oli hankalampaa. Olen onnellinen, että ongelmainen ex-mieheni ei enää asu kanssamme.
Usean lapsiperheen mies pettänyt ja lähtenyt nuoremman matkaan