Jos evoluutio on totta ja ihminen kehittyi apinoista, miksi apinoita on vieläkin?

Olen eri mieltä tuosta "yksinkertaistuksesta". Lisääntymiskyky on minulle keskeistä lajimäärityksessä.

Vierailija kirjoitti:

"Olemassa on vain yksi ihmislaji." Totta, mutta meissähän on tutkituati neandertalilaisten geenejä muutaman prosentin verran eli olimme keskenämme de facto samaa lajia, koska kykenimme lisääntymään keskenämme. Tämä yhteys unohtuu jatkuvasti näissäkin keskusteluissa.

Ei, kyllä se näkyy näissä keskusteluissa. Luomisteoriaan uskovilla on enemmän niitä neandertalilaisten geenejä.

Samasta syystä kun on edelleen uskiksia vaikka on myös älykkäitä ja ajatteluun kykeneviä ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se kumma miten evoluutio on jotenkin pysähtynyt viime vuosisadoilla? Satuilkaahan miten tämä on mahdollista? 

Evoluutio on todella hidas prosessi, onhan maapallollakin ikää n. 4,6 miljardia vuotta. 

Ihminen on kehittynyt aikoinaan niin, että esim. karvapeite on huomattavasti ohuempi kuin kivikaudella. Ihmisten pituus ja elinikä on myös kasvanut. 

 

Ihmisen alkuaikoina elettiin satoja vuosia. Geenit oli puhtaita.

 

Näinhän raamattu meille kertoo. Muita tietolähteitä ei sen lisäksi tarvitakaan. Eikös se teillä hihhuleilla näin mene?

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä tuosta "yksinkertaistuksesta". Lisääntymiskyky on minulle keskeistä lajimäärityksessä.

Et varmaan ole ammatiltasi biologi? Ei pidä jumittua vanhaan tietoon silloin kun uudempaakin on.

Yhäkin, koko lajin käsite on vain ihmisen luoma, ei sitä luonnossa ole olemassa. 

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä tuosta "yksinkertaistuksesta". Lisääntymiskyky on minulle keskeistä lajimäärityksessä.

Se on yksinkertaistus ihan riippumatta siitä, mitä mieltä sinä olet.

"

Käytännössä lajia ei voi määritellä yksiselitteisellä tavalla, vaan eri tilanteissa käytetään erilaisia lajikäsitteitä. Mikään tunnettu määritelmä ei sovi kaikkiin elämän muotoihin.[3]

Biologinen lajikäsite

muokkaa

Yleisimmin käytetty lajikäsite on Ernst Mayrin määrittelemä biologinen lajikäsite, jonka mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään. Tämän määritelmän mukaan hevonen ja aasi ovat eri lajeja, sillä niiden risteymät eli muulit ovat lisääntymiskyvyttömiä.

Biologisen lajikäsityksen etu on, että se pyrkii tunnistamaan sellaisia yksiköitä, jotka eivät ole vain ihmisen mielikuvituksen tuotetta, vaan joilla on todellista biologista merkitystä. Ongelmana on, että biologista lajikäsitystä on usein vaikea soveltaa käytäntöön. Läheskään aina ei ole mahdollista selvittää, voivatko eri populaatioihin kuuluvat yksilöt lisääntyä keskenään. Tämä on tilanne esimerkiksi silloin, kun populaatiot elävät eri maantieteellisillä alueilla, eivätkä niihin kuuluvat yksilöt koskaan kohtaa luonnossa. Maantieteellinen leviämiseste voi estää risteytymisen sellaisten populaatioiden välillä, jotka pystyisivät lisääntymään keskenään, jos ne tuotaisiin keinotekoisesti vierekkäin. Myös fossiilisten (sukupuuttoon kuolleiden) lajien risteytymiskyvyn selvittäminen on mahdotonta. Biologinen lajikäsitys ei sovellu lainkaan sellaisten eliöiden luokitteluun, jotka lisääntyvät vain suvuttomasti. Tällaisia ovat esimerkiksi bakteerit.

Edes jälkeläisten lisääntymiskyky ei ole yksiselitteisesti luokiteltavissa niin, että sitä joko on tai ei ole. Esimerkiksi muulin tapauksessa useimmat yksilöt ovat lisääntymiskyvyttömiä, mutta tunnetaan myös tapauksia, joissa muuli on pystynyt jatkamaan sukua. Suomessa elävät harmaalokki ja selkälokki eivät risteydy keskenään, mutta lajien keskenään lisääntyviä välimuotoja elää ympäri pohjoisen pallonpuoliskon. Biologisen määritelmän mukaan harmaalokki ja selkälokki ovat vain katkeamattoman rengaslajin ääripäät.

Kasveilla rajanveto on vielä vaikeampaa. Euroopassa esiintyvä metsähaapa (Populus tremula) ja Pohjois-Amerikan amerikanhaapa (Populus tremuloides) risteytyvät elinvoimaiseksi hybridihaavaksi (Populus  wettsteinii), mutta tämä risteymä on lisääntymiskyvytön. Monet eri lajeina pidetyt pajut sen sijaan risteytyvät keskenään melko helposti. Vaikka tunturikoivua pidetään hieskoivun alalajina, sen perimässä arvellaan olevan myös vaivaiskoivun geenejä. Orkideoilla tunnetaan jopa sukujen välisiä risteymiä."

(Wikipedia) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olemassa on vain yksi ihmislaji." Totta, mutta meissähän on tutkituati neandertalilaisten geenejä muutaman prosentin verran eli olimme keskenämme de facto samaa lajia, koska kykenimme lisääntymään keskenämme. Tämä yhteys unohtuu jatkuvasti näissäkin keskusteluissa.

Ei, kyllä se näkyy näissä keskusteluissa. Luomisteoriaan uskovilla on enemmän niitä neandertalilaisten geenejä.

Neandertalaiset ei olleet mitenkään alkeellisempia ja tyhmempiä kuin homo sapiens. Voi olla päinvastoin niin, että juuri älykkyyttä ollaan saatu neandertaleilta 

Hyvä kysymys. Apinoita rinnakkaiselää läpi yhteiskuntarakenteiden kaikilla aloilla. Miksi, siihen en osaa vastata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olemassa on vain yksi ihmislaji." Totta, mutta meissähän on tutkituati neandertalilaisten geenejä muutaman prosentin verran eli olimme keskenämme de facto samaa lajia, koska kykenimme lisääntymään keskenämme. Tämä yhteys unohtuu jatkuvasti näissäkin keskusteluissa.

Ei, kyllä se näkyy näissä keskusteluissa. Luomisteoriaan uskovilla on enemmän niitä neandertalilaisten geenejä.

Neandertalaiset ei olleet mitenkään alkeellisempia ja tyhmempiä kuin homo sapiens. Voi olla päinvastoin niin, että juuri älykkyyttä ollaan saatu neandertaleilta 

Neandertalilaisten älyllisistä ja kielellisistä kyvyistä sekä teknologisista taidoista on erilaisia käsityksiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan neandertalilaiset eivät olleet yhtä älykkäitä kuin nykyihminen ja heidän kulttuurinsa oli alkeellisempi.

Tällaisesta lienee turha kiistellä. On vain hypoteeseja.

Juuri luin uutisen Jane Goodallin kuolemasta (kypsässä 91 v iässä). Hänen ansiostaan aloimme ymmärtää läheisimpien sukulaistemme samankaltaisuutta meihin. Uskomatonta, että jotkut ei muka näkis meidän sukulaisuutta simpansseihin ihan omin silmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olemassa on vain yksi ihmislaji." Totta, mutta meissähän on tutkituati neandertalilaisten geenejä muutaman prosentin verran eli olimme keskenämme de facto samaa lajia, koska kykenimme lisääntymään keskenämme. Tämä yhteys unohtuu jatkuvasti näissäkin keskusteluissa.

Ei, kyllä se näkyy näissä keskusteluissa. Luomisteoriaan uskovilla on enemmän niitä neandertalilaisten geenejä.

Neandertalaiset ei olleet mitenkään alkeellisempia ja tyhmempiä kuin homo sapiens. Voi olla päinvastoin niin, että juuri älykkyyttä ollaan saatu neandertaleilta 

Neandertalilaisten älyllisistä ja kielellisistä kyvyistä sekä teknologisista taidoista on erilaisia käsityksiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan neandertalieivät olleet yhtä älykkäitä kuin nykyihminen ja heidän kulttuurinsa oli alkeellisempi.Tällaisesta lienee turha kiistellä. On vain hypoteeseja.

Toki meillä ei ole varmaa tietoa. Ajatus kovin alkeellisista luolamiehistä on kuitenkin jo kuopattu. Ottaen huomioon, että elettiin rinnakkain ja risteydyttiin keskenämme kymmenien tuhansien vuosien ajan, voisi kuvitella, ettei oltu mitenkään ihan hirveän erilaisia. 

Aikoinaan lukion pitkän fysiikan ensimmäisen kurssin kirjassa oli eräänlainen pilakuva: kaksi apinaa istui puun oksalla mussuttamassa banaania ja huutelivat puun juurella kahta jo käryävää keppiä yhteen hinkkaavalle apinalle "lopeta tuo hömpötys noiden tieteellisten kokeidesi kanssa ja tulen tänne mehevien banaanien luo".

Ne jotka seurasivat kepinkäryyttäjiä, niistä tuli ihmisiä ajan saatossa. Ne jotka päättivät mussuttaa banaania, jäivät apinoiksi. Tämä kantaheimosta ihmiseksi erkaantuminen tapahtui kauan, kauan sitten (8 miljoonaa vuotta) ja siitä huolimatta geeniperimä on 98% yhteinen banaaninmussuttajien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan lukion pitkän fysiikan ensimmäisen kurssin kirjassa oli eräänlainen pilakuva: kaksi apinaa istui puun oksalla mussuttamassa banaania ja huutelivat puun juurella kahta jo käryävää keppiä yhteen hinkkaavalle apinalle "lopeta tuo hömpötys noiden tieteellisten kokeidesi kanssa ja tulen tänne mehevien banaanien luo".

Ne jotka seurasivat kepinkäryyttäjiä, niistä tuli ihmisiä ajan saatossa. Ne jotka päättivät mussuttaa banaania, jäivät apinoiksi. Tämä kantaheimosta ihmiseksi erkaantuminen tapahtui kauan, kauan sitten (8 miljoonaa vuotta) ja siitä huolimatta geeniperimä on 98% yhteinen banaaninmussuttajien kanssa.

Tuo nyt tietysti oli tuollainen humoristinen juttu, mutta silti toivoisi, ettei näkisi koulukirjoissa tuota apinat + banaani -klisettä, koska ainoa oikeasti banaaneja syövä apinalaji on ihminen, joka on jalostanut villibanaanista tuon nykyään tuntemamme banaanin (jota siis ei esiinny luonnossa).

Samoin tuo mielikuva siitä, että meidän ja apinoiden yhteiset esi-isät olis muistuttaneet nykyisiä apinoita, ja vain ihminen olisi siitä kehittynyt ja muuttunut, on sellainen, joka ei oikein vitsinäkään ole oikein osuva koulukirjassa.

Mutta näkökulmani tähän oli toki nyt sangen tosikkomainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Linnut lentävät yhä päin ikkunalasia ja kuolevat. Mitään kehitystä älykkyydessä ei ole tapahtunut 200 vuoteen. Ei toimi teoriat ei.

Eihän tuossa ole kyse evoluutiosta. Kuollut lintu eikä ihminen opi ellei jostakin selviä ja muuta sen pohjalta käyttäytymistä, eli kyse on älykkyydestä. Evoluutio on ns. pieni moka solun DNA:ssa jonka seurauksena kehittyy jotain uutta edeltäjästään fyysisesti poikkeavaa. Mikäli se poikkeavuus on hyödyksi syntyy sen seurauksena sitten uusi laji. 

 

Kuollut lintu ei opi, mutta lintu joka näkee pienen pientä, tavallisesta poikkeavaa heijastusta lasin pinnasta, muuttaa suuntaa viime hetkellä, selviytyy ja lisääntyy. Näin ollen lintujen pitäisi pikku hiljaa "oppia" varomaan ikkunoita. Mitään ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut, kuolevat yhä.

Evoluutio ei toimi niin että se jotenkin järjestelmällisesti parantaisi juuri tiettyjä lajien heikkouksia. Se toimii ihan täysin sattuman varassa. Tulee sattumalta joku mutaatio johonkin ja jos siitä on jotain hyötyä niin se alkaa lisääntyä populaatiossa.

Evoluutiolla ei ole mitään suunnitelmaa poistaa juuri tiettyjä heikkouksia joten ne eivät automaattisesti poistu. Voi olla että poistuu joku pienempi heikkous tai parantuu entisestään joku toinen asia. Se on ihan sattumasta kiinni.

Mistä muuten riittäisi jankkaavia apinoita vauvapalstalle?

Vierailija kirjoitti:

Mistä muuten riittäisi jankkaavia apinoita vauvapalstalle?

Homo sapiens on se ainoa jankkaava apinalaji. 

Simpanssi miettii, että miten noita ihmisiä vieläkin on, miten eivät muka ole kehittyneet simpansseiksi. 

Samasta syystä kun vaikka on krokotiilejä niin siltin on myös vielä sisi liskojakin.

Vierailija kirjoitti:

Samasta syystä kun vaikka on krokotiilejä niin siltin on myös vielä sisi liskojakin.

Paitsi että niiden yhteinen esi-isä on jossain ihan tolkuttoman kaukana, varmaan jossain ajalla ennen dinosauruksia, kun taas isot ihmisapinat on tosi läheistä sukua ihmisille, ollaan erkaannuttu alle 10 miljoonaa vuotta sitten. 

Jos luomiskertomus on totta niin miksi sen nimi on luomisKERTOMUS eikä luomistotuus? Eli kertomus, siis tarinoita ja satuja joita ei ole pystytty millään tavalla todistamaan. Tuohon samaan satuiluun kuuluu käskyjä joita tulisi noudattaa ilman kyseenalaistamista, silti nämä seuraajat ovat ajan kuluessa päättäneet luopua joistain käskyistä jotka eivät miellyttäneet eikä maailman olemassaolo ole loppunut? Kirkon miehet h0m0lLee pikkupoikien kanssa ja syö katkarapuja kuin viimeistä päivää ja hartaat nuoret neidot myy itseään internetissä ja kuittaa kaiken illalla rukoilemalla 😂