Tietääkö tyhmä olevansa tyhmä?

Vierailija kirjoitti:

Olen tätä paljon pohtinut ja luulen olevani itse tyhmä. Lapsena oli hankaluuksia matematiikassa, lukemaan opin nopeasti. En osaa myöskään oikein hahmottaa muotoja. Olen sosiaalisesti aika avuton, en osaa ns "small talkia" vaan jämähdän. Toki osaan puhua jos pysytään asiassa mutta en osaa heitellä hauskoja juttuja tai ottaa tilannetta haltuun. Siksi jään taka-alalle usein.

Täällä toinen samanlainen, mutta pystyin naamioitumaan niin kutsutun vanhvuuden taakse. Sillä pärjäsin työelämässä.

Nykyään usein koulussa huomataan psykologin testeillä, jos koulumenestys on huonoa.

Tyttären kaverilla on laaja-alaiset oppimishäiriöt eli siis matala äo. Koulussa huomattiin.

Hän on kuitenkin jo lähihoitaja ja vaikityössä. Sinne näemmä pääsee helposti.

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella meistä, heilläkin, jotka pitävät itseään älykkäänä, on sokea piste, joka tekee tyhmäksi.

Joo, mutta se että einstein ei osannut tehdä lappapuuroa ja älykkyytensä kiistäminen sen perusteella vaikuttaa epätoivoiselta defenssiltä.

Vierailija kirjoitti:

Vilkaiseppa tätä palstaa. Valtaosalla ei ole tyhmyydentuntoa, sairaudentunnosta puhumattakaan.

eikä ylimielisyytensä tuntoa?

Sanotaan näin, Kaikki piikkihörhöt ovat tyhmiä, eli siis 80% väestöstä, loput fiksuja. Saattaa olla pienempikin osuus. Onnea jos kuulut tähän ryhmään. 

Dunning-Kruegerin efekti viittaa juuri tähän. 

" Dunning–Kruger-efekti syntyy, kun ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa oman tietämyksensä ja taitojensa rajat. Siinä missä ihminen siis itse kuvittelee varmasti tietävänsä ja osaavansa, hän itse asiassa ei tiedä edes sitä, mihin oma tietämys päättyy. Mitä enemmän ihminen siis tietää, sitä vähemmän oivaltaa tietävänsä. "

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan näin, Kaikki piikkihörhöt ovat tyhmiä, eli siis 80% väestöstä, loput fiksuja. Saattaa olla pienempikin osuus. Onnea jos kuulut tähän ryhmään. 

tyypillinen älyllisesti rajoittuneen mielipide. Kyllä rappioryhmään mahtuu monenlaista taiteilijaa ja tiedehenkilöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäiden ihmisten epävarmuus johtuu siitä, että he osaavat ajatella ensin. He tietävät sen, että he eivät tiedä kaikkea ja siksi he ottavat aikalisän saadakseen varmuuden. He eivät usko sanaan ilman vakuuttavia todisteita ja siksi he etsivät totuutta. Liian usein se on jotain muuta, miltä sen halutaan näyttävän.

Maailma on helppo tyhmille ihmisille, koska he uskovat lauman johtajan tahtoon. Ja kun heitä on enemmistö, maailma näyttää helpolta ja kaikki on mahdollista. Historia on täynnä varoittavia esimerkkejä, mutta tyhmä ei voi siitä oppia, koska ei jaksa lukea. Oppiminen on turhaa, kun jo tietää kaiken.

Yhden helppous on toisen tuska.

Tää oli hyvin sanottu, langan päässä on fiksu lajitoveri.

M30

Kiitos kommentista. On aina helpottavaa havaita, että aitoja lajipuhtaita homo sapiens (viisas ihminen) olentoja on oikeasti olemassa. Hämmästyttävän usein törmää lajimääritelmään sopimattomiin olentoihin, joista tieteen logiikan mukaisesti pitäisi poistaa tuo sapiens, koska se on väärä yleistys kattamaan koko laji.

Ja jo heti aloituksessa oletus että itsevarmuus=älykkyys ilman minkäänlaista taustatietoa. Miksei samantien finnittömyys=älykkyys?

Osa varmasti tietää, mutta moni ei. Moni tyhmä ihminen itseasissa on hyvinkin vakuuttunut siitä, että on fiksu ja varmasti ymmärtää asiat paremmin kuin muut. Katsokaapa vaikka niihin hulluimpiin salaliittoihin uskovia, jotka ovat täysin vakuuttuneita siitä, että ihan päättömään hömppään uskominen vain todistaa heidän ylivertaista älykkyyttään muihin verrattuna. Tai vaikka täällä vauva-palstalla niitä, jotka intopinkeänä alapeukuttavat viestiä, jossa on kerrottu selkeästi jokin tosiasia, kun itse ovat ymmärtäneet jutun täysin pieleen, mutta eivät suostu sitten uskomaan sitä oikeaa selitystä (vaikka tuo inflaatioprosenteista käytävä keskustelu, jossa joku oli vaivautunut kertomaan, että inflaatioprosentteja tarkastellaan aina kuukausitasolla,  eikä vuositason inflaation suuruus todellakaan ole kaikkien kuukausien inflaatioprosentit yhteenlaskettuna - eikös vain siihenkin heti ole tullut alapeukkuja mielestään varmasti todella fiksuilta ihmisiltä).

Tämähän on sama paradoxi kuin hulluuden kanssa, jos hullu tietäisi olevansa hullu, se ei olisi hullu.

Tyhmä aloitus.

Mainitsin  älylliseen debattiin vastaamisen banniilla jos  huomaa olevansa väärässä.  Halloo, mode? Tätä aiiiiika runsaasti harrastat? Piittaamatta palstan  säännöisät`?  Kuten juuri tyhmät tekevät. 

Moni yksinkertainen ihminen ei ymmärrä, että jos väittää olevansa sitä mieltä, että 1+1 on 3, on väärässä.

Sitten väitetään, minä saan olla mitä mieltä minä haluan. Tämä on hyvin tyypillinen ilmiö ja näkyy tälläkin palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Älykkäiden ihmisten epävarmuus johtuu siitä, että he osaavat ajatella ensin. He tietävät sen, että he eivät tiedä kaikkea ja siksi he ottavat aikalisän saadakseen varmuuden. He eivät usko sanaan ilman vakuuttavia todisteita ja siksi he etsivät totuutta. Liian usein se on jotain muuta, miltä sen halutaan näyttävän.

Maailma on helppo tyhmille ihmisille, koska he uskovat lauman johtajan tahtoon. Ja kun heitä on enemmistö, maailma näyttää helpolta ja kaikki on mahdollista. Historia on täynnä varoittavia esimerkkejä, mutta tyhmä ei voi siitä oppia, koska ei jaksa lukea. Oppiminen on turhaa, kun jo tietää kaiken.

Yhden helppous on toisen tuska.

Toisaalta älykäs juuri siksi, koska ymmärtää, ettei tiedä kaikesta kaikkea niin hän osaa ja kykenee myös valikoimaan aiheita ja jättää tarkoituksellisesti tiettyjä asioita ratkaistavaksi muille, kuten erilaisten tieteiden asiantuntijoista kootuille ryhmille. Hän ymmärtää, ettei hänellä ole resursseja esim. virologiaa, ruokavaliota tai maailmantaloutta koskevien asioiden tutkimiseen. Hän ei koe, että muutaman YouTube videon turvin ilman lähdekritiikkiä hän tietäisi asioista riittävästi, että voisi olla asioihin vaikuttava taho. Riittää, että kykenee arjessaan toimimaan siinä määrin, että se mahdollistaa niiden asioinnin läpiviennin, joissa hän ammattilainen on.

Älykäs ymmärtää, mihin hän voi vaikuttaa, mihin ei ja mistä hän voi päättää.

Riippuu, kuinka tyhmä on. Itse tiedän, etten ole nero. En ole tehnyt virallista äö-testiä, mutta veikkaisin tuloksen asettuvan 120-140 välille.

Aika moni 80-90 välillä oleva kuitenkin keikkuu Dunning-Krugerin Mount Stupidin huipulla koko elämänsä.

Se on ihan tieteellisesti tutkittu, että huonomman älykkyysosamäärän omaavat ihmiset yliarvioivat älykkyytensä selvästi useammin ja enemmän.

Valitettavasti tosiaan nämä vähemmän fiksut ihmiset ovat tyypillisesti kovaäänisimpiä ja itsevarmimpia kertomaan, miten asioita pitäisi tehdä ja pieleen menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkäiden ihmisten epävarmuus johtuu siitä, että he osaavat ajatella ensin. He tietävät sen, että he eivät tiedä kaikkea ja siksi he ottavat aikalisän saadakseen varmuuden. He eivät usko sanaan ilman vakuuttavia todisteita ja siksi he etsivät totuutta. Liian usein se on jotain muuta, miltä sen halutaan näyttävän.

Maailma on helppo tyhmille ihmisille, koska he uskovat lauman johtajan tahtoon. Ja kun heitä on enemmistö, maailma näyttää helpolta ja kaikki on mahdollista. Historia on täynnä varoittavia esimerkkejä, mutta tyhmä ei voi siitä oppia, koska ei jaksa lukea. Oppiminen on turhaa, kun jo tietää kaiken.

Yhden helppous on toisen tuska.

Toisaalta älykäs juuri siksi, koska ymmärtää, ettei tiedä kaikesta kaikkea niin hän osaa ja kykenee myös valikoimaan aiheita ja jättää tarkoituksellisesti tiettyjä asioita ratkaistavaksi muille, kuten erilaisten tieteiden asiantuntijoista kootuille ryhmille. Hän ymmärtää, ettei hänellä ole resursseja esim. virologiaa, ruokavaliota tai maailmantaloutta koskevien asioiden tutkimiseen. Hän ei koe, että muutaman YouTube videon turvin ilman lähdekritiikkiä hän tietäisi asioista riittävästi, että voisi olla asioihin vaikuttava taho. Riittää, että kykenee arjessaan toimimaan siinä määrin, että se mahdollistaa niiden asioinnin läpiviennin, joissa hän ammattilainen on.

Älykäs ymmärtää, mihin hän voi vaikuttaa, mihin ei ja mistä hän voi päättää.

Tässähän se tuli aika lailla tiivistettynä, mikä on oikeasti älykkään ja itsensä älykkääksi kuvittelevan ero. Oikeasti älykäs tietää myös, milloin ei tiedä jostain asiasta tarpeeksi ja jättää näissä asioissa päätökset asiantuntijoille, itsensä älykkääksi kuvitteleva sen sijaan luulee olevansa joka alan asiantuntija ja monesti ymmärtävänsä asiat paremmin kuin alaa kymmeniä vuosia tutkineet, koska on lukenut muutaman netti- tai lehtikirjoituksen ja katsonut pari videota ja sitten "kriittisesti tarkastellen vetänyt asiasta johtopäätöksen".

Mulla on silleen vitumaisesti, että usen jälkikäteen tajuan että tuossakin tilanteessa olisi ollut napakka ja hieno vastata että... jne. Ja tästä jos tuostakin tilanteesta olis selvinny noin.. ja noin. Mutta turhan usein sitten jälkikäteen kun olis jo myöhäistä näyttää suuri ymmärryksensä/viisautensa määrä. Ja sitten pidetään tollona.

Vierailija kirjoitti:

Dunning-Kruegerin efekti viittaa juuri tähän. 

" Dunning–Kruger-efekti syntyy, kun ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa oman tietämyksensä ja taitojensa rajat. Siinä missä ihminen siis itse kuvittelee varmasti tietävänsä ja osaavansa, hän itse asiassa ei tiedä edes sitä, mihin oma tietämys päättyy. Mitä enemmän ihminen siis tietää, sitä vähemmän oivaltaa tietävänsä. "

-Tarhan jälkeen jokainen tietää kaiken oleellisen

-Peruskoulussa sitä huomaa, että on olemassa jotain asioita, joita ei vielä tiennytkään, mutta ne ovat turhia

-Lukiossa tajuaa, että ei vielä tiedäkään ihan kaikkea kaikesta ja on ihan mahdotonta itse aisassa kaikesta sitä edes tietääkään

-yliopiston jälkeen tajuaa, että sitä ei tiedä oikeastaan juuri mitään yhtään mistään

-Tohtorin tutkinnon jälkeen sitä tajuaa, että itse asiassa kukaan muukaan ei tiedä juuri mitään yhtään mistään