Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ehdotin syöpäsairaalle mummille, että vien hänet kasvohoitoon, ostoksille, lempiravintolaansa ja minne haluaakin, vastaus oli "mitä hel vetin väliä semmoisilla enää olisi, älä tule jos ei ole oikeaa asiaa"
13.10.2022 |
Elinaikaa max. puoli vuotta lääkärin mukaan, mutta kukaanhan nyt ei ole ennustaja.
Mummi suuttui tästä niin, että ei vastaa enää puhelimeen. Kun yritin mennä käymään, sanottiin että hän ei ota vieraita vastaan. Äitini kyllä pääsi häntä katsomaan. Tuntuu kamalalta.
Kommentit (304)
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää, miten ilkeitä vastauksia ap on saanut. Kun ei kukaan ole ajatustenlukija ja tietäisi kysymättä, että juuri tämä kuolemansairas ei halua/jaksa tehdä mitään. Ap halusi vilpittömästi ilahduttaa ja kysyi, mitä mummo haluaisi tehdä. Mummo olisi ihan hyvin voinut vain sanoa, että "ei, en minä jaksa enää mitään", eikä SUUTTUA ehdotuksista.
Voisin ymmärtää noin kovan suuttumuksen vain, jos mummo olisi jo korostanut, että "olen tosi kipeä, en voi tehdä mitään, nyt haluan vain olla kotona" ja ap olisi alkanut inttää, että eikun kasvohoitoon. Mutta jos näin ei ollut (tarina ei kerro), ei hyvää tarkoittavista ehdotuksista ole mitään syytä pistää välejä poikki.
Ehkä mummo on jo vähän harhainen tai kuoleman lähestyessä alkaa käpertyä oman itsen ympärille. Se voi läheisille näyttäytyä aika itsekkäänä, vaikka sinänsä ymmärrettävää onkin, ettei kuoleva jaksa enää keskittyä muihin ihmisiin. Kuolemaa lähestyessä persoonallisuus monesti muuttuu, jopa aggressiiviseksi, eikä sillekään voi kukaan mitään. :( Voiko mummo jopa suojella sinua näkemästä häntä pahimmillaan, jotta sinulle jäisi päällimmäiseksi muisto siitä "menneiden aikojen mummosta"?
Juurikin näin. Aloittajala oli hyvä tarkoitus ja mummo sai itse päättää lähteäkö vai ei. Jos mummo olisi halunnut "lähteä päiväksi liikenteeseen" niin se olisi ollut hänen valinta. Jos itsellä olisi sama tilanne niin taatusti haluaisin ns "elää" lopun aikaa enkä odottaa kuolemista. Ne loputkin kuukaudet olisi hyödyttömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minäkään jaksaisi tuossa vaiheessa enää lähteä yhtään mihinkään. Ystäväni kuoli äskettäin syöpään ja hän kertoi ettei jaksa oikein vastata hyvää tarkoittavien ystävien tekstiviesteihinkään. Jo suihkussakäynti tuntui ylivoimaiselta.
No kuulkaas minä kysyin nuorena kuolemansairaalta mummoltani että haluaako että hankin hänelle huumeita! Mummo vain nauroi ja sanoi ettei nyt viitsi vanhoilla päivillään alkaa vielä huumeveikoksi. En saanut porttikieltoa.
Ihmiset on erilaisia ja nuoret lähes poikkeuksetta vähän ajattelemattomia, mutta harvoin tarkoituksella pahantahtoisia. Siitä olen kiitollinen että mummoni oli ihan viimeiseen asti oma lempeä itsensä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää, miten ilkeitä vastauksia ap on saanut. Kun ei kukaan ole ajatustenlukija ja tietäisi kysymättä, että juuri tämä kuolemansairas ei halua/jaksa tehdä mitään. Ap halusi vilpittömästi ilahduttaa ja kysyi, mitä mummo haluaisi tehdä. Mummo olisi ihan hyvin voinut vain sanoa, että "ei, en oo minä jaksa enää mitään", eikä SUUTTUA ehdotuksista.
Voisin ymmärtää noin kovan suuttumuksen vain, jos mummo olisi jo korostanut, että "olen tosi kipeä, en voi tehdä mitään, nyt haluan vain olla kotona" ja ap olisi alkanut inttää, että eikun kasvohoitoon. Mutta jos näin ei ollut (tarina ei kerro), ei hyvää tarkoittavista ehdotuksista ole mitään syytä pistää välejä poikki.
Ehkä mummo on jo vähän harhainen tai kuoleman lähestyessä alkaa käpertyä oman itsen ympärille. Se voi läheisille näyttäytyä aika itsekkäänä, vaikka sinänsä ymmärrettävää onkin, ettei kuoleva jaksa enää keskittyä muihin ihmisiin. Kuolemaa lähestyessä persoonallisuus monesti muuttuu, jopa aggressiiviseksi, eikä sillekään voi kukaan mitään. :( Voiko mummo jopa suojella sinua näkemästä häntä pahimmillaan, jotta sinulle jäisi päällimmäiseksi muisto siitä "menneiden aikojen mummosta"?
Juurikin näin. Aloittajala oli hyvä tarkoitus ja mummo sai itse päättää lähteäkö vai ei. Jos mummo olisi halunnut "lähteä päiväksi liikenteeseen" niin se olisi ollut hänen valinta. Jos itsellä olisi sama tilanne niin taatusti haluaisin ns "elää" lopun aikaa enkä odottaa kuolemista. Ne loputkin kuukaudet olisi hyödyttömiä.
Terveenähän sen tietää miktä kuolemansairaana, aktiivihoitojen loputtua, tuntuu? Miten on kipuja, lääketokkuraa, ahdistusta, vaipat jne.
Vierailija kirjoitti:
Mummollasi asian prosessointi kesken.
Itsekin mietin, että mummo voi olla masentunut - tai myös "vanhuudenhöperö", jos iäkkäämmästä kyse, joten ei kannata ottaa hänen sanomisiaan samalla tavalla kuin jos joku "terveiden kirjoissa" oleva sanoisi noin. Ehkä hän asiaa prosessoituaan palaa asiaan ja ottaa sinuun yhteyttä. Älä kuitenkaan ota hänen sanomisiaan nyt henkilökohtaisesti tai kirjaimellisesti, vaikkei tietysti heti kannata olla nyt mitään "tuputtamassa". Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää, miten ilkeitä vastauksia ap on saanut. Kun ei kukaan ole ajatustenlukija ja tietäisi kysymättä, että juuri tämä kuolemansairas ei halua/jaksa tehdä mitään. Ap halusi vilpittömästi ilahduttaa ja kysyi, mitä mummo haluaisi tehdä. Mummo olisi ihan hyvin voinut vain sanoa, että "ei, en oo minä jaksa enää mitään", eikä SUUTTUA ehdotuksista.
Voisin ymmärtää noin kovan suuttumuksen vain, jos mummo olisi jo korostanut, että "olen tosi kipeä, en voi tehdä mitään, nyt haluan vain olla kotona" ja ap olisi alkanut inttää, että eikun kasvohoitoon. Mutta jos näin ei ollut (tarina ei kerro), ei hyvää tarkoittavista ehdotuksista ole mitään syytä pistää välejä poikki.
Ehkä mummo on jo vähän harhainen tai kuoleman lähestyessä alkaa käpertyä oman itsen ympärille. Se voi läheisille näyttäytyä aika itsekkäänä, vaikka sinänsä ymmärrettävää onkin, ettei kuoleva jaksa enää keskittyä muihin ihmisiin. Kuolemaa lähestyessä persoonallisuus monesti muuttuu, jopa aggressiiviseksi, eikä sillekään voi kukaan mitään. :( Voiko mummo jopa suojella sinua näkemästä häntä pahimmillaan, jotta sinulle jäisi päällimmäiseksi muisto siitä "menneiden aikojen mummosta"?
Juurikin näin. Aloittajala oli hyvä tarkoitus ja mummo sai itse päättää lähteäkö vai ei. Jos mummo olisi halunnut "lähteä päiväksi liikenteeseen" niin se olisi ollut hänen valinta. Jos itsellä olisi sama tilanne niin taatusti haluaisin ns "elää" lopun aikaa enkä odottaa kuolemista. Ne loputkin kuukaudet olisi hyödyttömiä.
Terveenähän sen tietää miktä kuolemansairaana, aktiivihoitojen loputtua, tuntuu? Miten on kipuja, lääketokkuraa, ahdistusta, vaipat jne.
Se on se oma valinta ihmisellä. Ei aloittaja mummoa minnekään pakottanu. Mummo itse päätti ettei lähde. Se oli mummon valinta mutta jos mummo olisikin halunnut lähteä ja jos olisi sen pystyny tekemään niin aivan tekopyhää olisi jonku mummon menopäivä kieltää. Jo korona aikana ihmiset "suojeli" toisia jotka ei halunnu "suojelua" Helppo sanoa mummolle että ei me tulla katsomaan ettet vain tuu kipeäksi jos mummo olisi halunnut nähdä? Toisen omaa valintaa pitää kunnioittaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää, miten ilkeitä vastauksia ap on saanut. Kun ei kukaan ole ajatustenlukija ja tietäisi kysymättä, että juuri tämä kuolemansairas ei halua/jaksa tehdä mitään. Ap halusi vilpittömästi ilahduttaa ja kysyi, mitä mummo haluaisi tehdä. Mummo olisi ihan hyvin voinut vain sanoa, että "ei, en minä jaksa enää mitään", eikä SUUTTUA ehdotuksista.
Voisin ymmärtää noin kovan suuttumuksen vain, jos mummo olisi jo korostanut, että "olen tosi kipeä, en voi tehdä mitään, nyt haluan vain olla kotona" ja ap olisi alkanut inttää, että eikun kasvohoitoon. Mutta jos näin ei ollut (tarina ei kerro), ei hyvää tarkoittavista ehdotuksista ole mitään syytä pistää välejä poikki.
Ehkä mummo on jo vähän harhainen tai kuoleman lähestyessä alkaa käpertyä oman itsen ympärille. Se voi läheisille näyttäytyä aika itsekkäänä, vaikka sinänsä ymmärrettävää onkin, ettei kuoleva jaksa enää keskittyä muihin ihmisiin. Kuolemaa lähestyessä persoonallisuus monesti muuttuu, jopa aggressiiviseksi, eikä sillekään voi kukaan mitään. :( Voiko mummo jopa suojella sinua näkemästä häntä pahimmillaan, jotta sinulle jäisi päällimmäiseksi muisto siitä "menneiden aikojen mummosta"?
Juurikin näin. Aloittajala oli hyvä tarkoitus ja mummo sai itse päättää lähteäkö vai ei. Jos mummo olisi halunnut "lähteä päiväksi liikenteeseen" niin se olisi ollut hänen valinta. Jos itsellä olisi sama tilanne niin taatusti haluaisin ns "elää" lopun aikaa enkä odottaa kuolemista. Ne loputkin kuukaudet olisi hyödyttömiä.
Ihan kokemuksesta voin kertoa ei tulisi mieleenikään lähtee hengailemaan kaupungille tai kasvohoitoihin! Oot aika ajattelematon. Siis miehän (tässä tapauksessa sun mummo) kuolen ihan näillä näppäimillä. Etkö voisi viettää aikaa mummis kanssa vaan olemalla läsnä?
Ei siinä suuttua tarvi:-) Kokemuksesta minäkin puhun kun loppu ajat hoidin äitiäni. Kyllä hän halusi elää ja mennä mitä pystyi. Kerro minulle missä kohtaa aloittaja toimi törkeästi? Ei hän pahaa mummolleen halunnut. Ei hän mummoa minnekään pakottanu. Aivan sai mummo itse päättää lähteäkö vai ei. Mummo olisi aivan hyvin voinu sanoa aloittajalle että vietetään yhdessä aikaa kotona. Varmaan olisi aloittajalle kelvannu tuo vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi ymmärtää, miten ilkeitä vastauksia ap on saanut. Kun ei kukaan ole ajatustenlukija ja tietäisi kysymättä, että juuri tämä kuolemansairas ei halua/jaksa tehdä mitään. Ap halusi vilpittömästi ilahduttaa ja kysyi, mitä mummo haluaisi tehdä. Mummo olisi ihan hyvin voinut vain sanoa, että "ei, en minä jaksa enää mitään", eikä SUUTTUA ehdotuksista.
Voisin ymmärtää noin kovan suuttumuksen vain, jos mummo olisi jo korostanut, että "olen tosi kipeä, en voi tehdä mitään, nyt haluan vain olla kotona" ja ap olisi alkanut inttää, että eikun kasvohoitoon. Mutta jos näin ei ollut (tarina ei kerro), ei hyvää tarkoittavista ehdotuksista ole mitään syytä pistää välejä poikki.
Ehkä mummo on jo vähän harhainen tai kuoleman lähestyessä alkaa käpertyä oman itsen ympärille. Se voi läheisille näyttäytyä aika itsekkäänä, vaikka sinänsä ymmärrettävää onkin, ettei kuoleva jaksa enää keskittyä muihin ihmisiin. Kuolemaa lähestyessä persoonallisuus monesti muuttuu, jopa aggressiiviseksi, eikä sillekään voi kukaan mitään. :( Voiko mummo jopa suojella sinua näkemästä häntä pahimmillaan, jotta sinulle jäisi päällimmäiseksi muisto siitä "menneiden aikojen mummosta"?
Juurikin näin. Aloittajala oli hyvä tarkoitus ja mummo sai itse päättää lähteäkö vai ei. Jos mummo olisi halunnut "lähteä päiväksi liikenteeseen" niin se olisi ollut hänen valinta. Jos itsellä olisi sama tilanne niin taatusti haluaisin ns "elää" lopun aikaa enkä odottaa kuolemista. Ne loputkin kuukaudet olisi hyödyttömiä.
Ihan kokemuksesta voin kertoa ei tulisi mieleenikään lähtee hengailemaan kaupungille tai kasvohoitoihin! Oot aika ajattelematon. Siis miehän (tässä tapauksessa sun mummo) kuolen ihan näillä näppäimillä. Etkö voisi viettää aikaa mummis kanssa vaan olemalla läsnä?
Ja tajusit näköjään väärin tämänkin?! Tarkoitin jos olisin itse se sairas mummo niin haluaisin elää. En sitä että pakotan jonku mummon mukaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No olen mummin kanssa samaa mieltä. Näillä viimeisillä teoilla ei ole mitään merkitystä kuolevalle, koska hän ei saa niitä muistoja mukaansa. Ja toisaalta juuri tuollaisten viimeisten juttujen ehdottelu saattaa tuoda kuoleman läheisyyden vielä julmemmin mieleen.
Ihmiset ehdottavat kuoleville kaikkea mukavaa puuhaa tehtäväksi ennen kuolemaa vain sen vuoksi että heille itselleen jäisi hyvä mieli ja muistot. Kuolevalle ei jää, vai monko kuolleen ja haudatun/tuhkatun tiedät muistelleen kivoja viimehetken kasvohoitoja.
Tehkää juttuja jos kuolevat itse toivoo tai ehdottaa, mutta omat ehdotukset herkällä korvalla, paremmin niin päin että kysyy haluaisitko tehdä jotain tai käydä jossain. Tietävät että voivat halutessaan sitten toivoa jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nää puheet, et nukkui rauhallisesti pois. Antaa väärän kuvan niille jotka ei o vielä kuolemaa läheltä seurannu, et se muka olis meidän normaalia unta. Nukkuu joo, mutta se on aiheutettu kipujen ja hengitysvajausten takia morfiinilla, kovalla lääkkeellä. Koitetaan välttää et ihminen ei itse tajua tukehtumiskuolemaansa. Morfiini vie tajun ja lamaa loputkin hengityksen. Kaamea asia.
Anna akan kuolla rauhassa. Lähetä terveisiä helvettiin jos olet vielä yhteyksissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaisiko ap itseäsi tosiaan tuossa tilanteessa mennä johonkin ostoshelvettiin shoppailemaan, kasvohoitoon tms. pinnallista?
Mua ainakin kiinnostaisi tehdä melkein mitä vaan mieluummin kuin märehtiä kotona. Mitä helvet in syvällistä tuossa vaiheessa kannattaisi muka tehdä. t.eri
Jotkut saavat lohtua Luonnon läsnäolosta. Jotkut etsivät korkeampaa voimaa tuekseen. Jotkut syventyvät meditaatioon. Jotkut haluavat unohtaa koko tulevan kuoleman. On monenlaisia maailmankuvia ja reagointitapoja.
Kuoleva voi myös olla kateellinen terveille ja elämään jääneille, näin tunnusti minulle läheinen syöpään sittemmin kuollut. Häntä saattaessani tajusin, etten vain voi ymmärtää hänen asemaansa, en ole hänen mokkasiineissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluat siis että mummi järjestämälläsi reissulla saakin koronan ja kuolee siihen jo aiemmin kuin syöpä veisi?
Jaa että parempi olisi olla elämättä ne loputkin elinkuukaudet? Odottaa kuolemista maski naamalla kotona?
Sinulla ei taida olla mitään käsitystä syöpäsairauden ja syöpähoitojen vaikutuksesta ihmisen elimistön puolustusjärjestelmään, vastustuskykyyn ja immuniteettiin? Pienikin infektio voi syöpäpotilaalle olla hengenvaarallinen, oma läheiseni oli kuolla infektion aiheuttamaan verenmyrkytykseen.
"Pienikin infektio voi syöpäpotilaalle olla hengenvaarallinen" 🤣🤣🤣🤣🤦🏻
Mitä hauskaa tässä tosiasiassa on? Solumyrkyt tuhoavat elimistön luonnollisen puolustussysteemin, oma omaiseni oli kuolla keuhkokuumeeseen sairastaessaan syöpää.
Sytostaatit myös aiheuttavat kuvottavaa oloa, jolloin ei ravintolapäivälliset kiinnosta. Kuolevalle muodostuu varmaan jonkinlainen etäisyys elämään, distanssi. Muu alkaa vaikuttaa typerältä, kuten TV, viihde, some jne.
Mulle vielä lisää morkkua, en pistä pahakseni, hengityslama (?) tulee kipulääkkeestä huolimatta. En mä mitenkään pelkää tulevaa kuolemaa kun oon jo niin reunalla, mut pelkään kipuja jotka jo nyt aika lamauttavia.
Tietty haluaisin elää kuin viimeistä päivää jos tietäisin kuolevani pian. voisin ottaa sen laskuvarjohypyn kun ei tartte enää pelätä kuolevansa nuorena. Ehkä sen tatuoinninkin voisi ottaa. kirjoittaa kirja tehdä taideteos. elämä nyt on luopumista.
Mulla on syöpä enkä haluaisi kenenkään kanssa kasvohoitoihin, voi luoja.. mummolla on myös oikeus valita, keitä hän haluaa tavata nyt tai ylipäätään loppuelämänsä aikana. Voi olla, että hän on ilmoittanut, ettei paikalle saa päästää muita loppuvaiheessakaan ja teidän pitää vaan kunnioittaa sitä toivetta.
Kuolemansairas saa olla itsekäs. Kuolemansairas saa myös suoraan sanoa asioita, varsinkin jos on ollut koko elämänsä kiltti ja sanonut aina kyllä, vaikka on ajatellut ei. Erityisesti silloin.
Alue: Aihe vapaa
"Ehdotin syöpäsairaalle mummille, että vien hänet kasvohoitoon, ostoksille, lempiravintolaansa ja minne haluaakin" - kyllä tuo minusta ihan kysymiseltä vaikuttaa. Ap ei ollut väkisin kyöräämässä muoria minnekään, vaan esitti ehdotuksia, joihin mummo olisi voinut vastata asiallisesti "ei, kiitos" tai antaa vastaehdotuksen, että "ole kanssani sängyn vierellä". Sen sijaan mummo suuttui, ja niin varmaan tapahtuu, kun on tarpeeksi kipeä ja itseensä käpertyvä kuoleman lähestyessä, mutta ei se kyllä mitenkään ap:n syytä ole.
En ole pätemässä, vaan kummastelen inhottavia ja solvaavia vastauksia, joita ap on saanut. Eihän kohta kukaan uskalla lähestyä kuolemansairaita omaisia, jos kaikki voi olla väärin ja oikeuttaa haukkumiseen.