Mikä suomalaisen kulttuurin kirjoittamaton sääntö nyppii teitä eniten?

Ykkösinhokkini suomalaisessa kulttuurissa on se, miten tiiviisti ihmiset pysyvät tietyissä porukoissa. Jos sulla on illanistujaiset parin kaverin kanssa, niin sinne EI kutsuta mukavaa työkaveria mukaan, vaikka juuri rupattelit hänen kanssaan että hänellä ei ole illalla mitään menoa, koska työkaveri ei kuulu juuri tähän porukkaan.

Jokaiseen tapahtumaan ei tietysti ole suotavaa kutsua ulkopuolisia mukaan, mutta jos kyseessä on tavallinen perjantaihengailu tai afterworkit, voisi kyllä avoimemmin kutsua ihmisiä mukaan. Niin moni kärsii kuitenkin yksinäisyydestä Suomessa, minäkin välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

KAHVItauot ja KAHVIn jatkuva tyrkytys ja siitä puhuminen:

"voikun kolottaa jo kahvihammasta, otatko kahvia, mikset juo kahvia, joko pian saa kahvia, mistä sitä ilmaista kahvia saa, onko kahvi tarjouksessa, keitetäänkö kahvit, kai sinä nyt kahville sentään tulet, joko olet juonut kahvia, kai sitä nyt aina yksi kahvikupillinen menee..."

Kahvi on suomalaisten virallinen epäjumala. Ihmettelen, ettei Jumala jo ole tuominnut suomalaisia kahvin takia.

Bingo! Ja kun viittaat uskontoon ja Jumalaan, käsittämättömintä on, että tuo nautintoaine KAHVI on myös kirkon suosiossa: ei tapahtumaa ilman kahvitarjoilua.

On erikseen vapaaehtoiset kahvittajat ja kahvinkaatajat. Voi Herra mu vereni!

Ja kiihkeästi supattaen seurakuntalaiset jonottavat kahvinsa tilaisuuden väliajalla tai messun päätteeksi. Onhan meillä termikin sille: kirkkokahvit! Miksei yhtä hyvin kirkkokofeiinit tai pappilapössyt!

Hectorkin laulaa hautajaisista, että "pappi sai taas kahvia juodakseen". Kyllä sitä kahvia joittenkin ihmisten on ihan "pakko saada" heidän omien sanojensa mukaan, joten riippuvuuttahan se sellainen on. Kirkko ja kirkkokahvitkin kuuluvat saumattomasti yhteen. Joskus kahvi on kuitenkin ollut kielletty nautintoaine, koska se aiheuttaa riippuvuutta.

Se kiellettiin taloudellisista syistä, ettei rahaa virtaisi ulkomaille.

Katsekontaktin välttely ja se, että ollaan liian "ujoja" sanomaan "moi" tai "kiitos" esim. kaupan kassoille. Joka kerta ärsyttää kassan puolesta kun ruokaostoksilla näitä mykkiä näkee, vaikka kassat näyttää olevan tottuneita tilanteeseen. Oon itsekin ujo, mutta tuollainen totaalisen antisosiaalinen käytös vieläkin jaksaa ihmetyttää suomalaisissa.

Näitä riittää! Oletetaan kaikkien tykkäävän lumesta, hiihtämisestä tms, pelkäävän susia, omistavan ajokortin, juovan kahvia litratolkulla, selitellään omaa alkolismia vaikka millä verukkeella ja muut uskoo. Sitten on nämä työuskovaiset, muusta eivät puhu tai muulla eivät osaa kehua.

Näitä olisi satoja syitä tässä maassa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa paljastuu mammojen älykkyys: ainoastaan muutama kommentoija on ymmärtänyt mitä tarkoittaa kirjoittamaton sääntö..

Lause lopetetaan yleensä yhdellä pisteellä. Joissain tapauksissa kolmella. Ei koskaan kahdella.

Vierailija kirjoitti:

Katsekontaktin välttely ja se, että ollaan liian "ujoja" sanomaan "moi" tai "kiitos" esim. kaupan kassoille. Joka kerta ärsyttää kassan puolesta kun ruokaostoksilla näitä mykkiä näkee, vaikka kassat näyttää olevan tottuneita tilanteeseen. Oon itsekin ujo, mutta tuollainen totaalisen antisosiaalinen käytös vieläkin jaksaa ihmetyttää suomalaisissa.

Kyse ei ole välttämättä ujoudesta vaan joskus voi haluta antaa kassallekin omaa rauhaa. Kun olet 6 tuntia kassalla hokenut hei heitä kaikille, on välillä ihan kiva jos joku ei keskeytä sitä mitä olet tekemässä turhilla tervehdyksillä.

Ärsyttää se että suomessa kilpaillaan aina sillä kenellä menee huonommin asiat. 

Sitten jos vahingossakaan kehuskelet että tuli hommattua tälläinen uus juttu niin olet k*pää. 

Meidän pitäisi enemmän hehkuttaa positiivisia asioita ja olla aidosti onnellinen toisen puolesta tai edes esittää onnellista toisen puolesta. 

Kahvi mainittu, mutta sanotaan uudestaan.

Sitä on tyrkyllä joka paikassa. Ja jos oot outo tyyppi, etkä juo kahvia, niin heille on tarjolla teetä. Ja jos et juo teetä, niin ehkä jostain saa lasin vettä.

Yleensä syön hyvin ennen lähtöä minnekään, niin pärjään tapahtuman yli ilman ylimääräistä juotavaa ja naposteltavaa.

Kaikki mikä liittyy kateuteen. Normaali harmaa tavis on Hyvä Ihminen, työllään menestyvä tai vähän normia värikkäämpi on epäilyttävä tai Paha Ihminen. Niitä kadehditaan tai vihataan. Tästä kiitos tavisten kansanpuolueelle eli äs-dee-peelle.

No katsos kun mitään jumalaa ei ole olemassa. Ei tule siis rangaistustakaan tai muita kapuloita tielle. Ole ihan rauhassa. Uskonnot ovat niin syvältä.

Vierailija kirjoitti:

Opportunismi. Kaikki ovat keskustalaisia, nekin jotka muuta väittävät.

Pidän enemmän totena sitä heittoa, että Suomessa on seitsemän (tai kahdeksan) demaripuoluetta. Kaikki ovat niin kovin kiltisti huoltovaltion takana, vaikka tällä menolla huoltovaltio on pian takana.

Vierailija kirjoitti:

KAHVItauot ja KAHVIn jatkuva tyrkytys ja siitä puhuminen:

"voikun kolottaa jo kahvihammasta, otatko kahvia, mikset juo kahvia, joko pian saa kahvia, mistä sitä ilmaista kahvia saa, onko kahvi tarjouksessa, keitetäänkö kahvit, kai sinä nyt kahville sentään tulet, joko olet juonut kahvia, kai sitä nyt aina yksi kahvikupillinen menee..."

Kahvi on suomalaisten virallinen epäjumala. Ihmettelen, ettei Jumala jo ole tuominnut suomalaisia kahvin takia.

Millonkas sinä tulet sumpille? No alappas tulla sieltä, täällä on jo kahveet tulilla!

Vierailija kirjoitti:

Kursailu. Jos meillä on vieraita, en jaksaisi käskeä kahville kolmea kertaa, ja vieraana taas en jaksaisi odottaa, että ns. arvokkaammat vieraat raahautuvat pöydän ääreen.

Tämä, ja sata kertaa tämä. En millään jaksais. Samaan sarjaan menee se, kun tarjotaan esim. rahaa jostain palveluksesta - ota nyt - en ota - otat - no en - jne

Voi luoja, miten rasittavaa.

Nöyryytyskulttuuri.

Vierailija kirjoitti:

Ykkösinhokkini suomalaisessa kulttuurissa on se, miten tiiviisti ihmiset pysyvät tietyissä porukoissa. Jos sulla on illanistujaiset parin kaverin kanssa, niin sinne EI kutsuta mukavaa työkaveria mukaan, vaikka juuri rupattelit hänen kanssaan että hänellä ei ole illalla mitään menoa, koska työkaveri ei kuulu juuri tähän porukkaan.

Jokaiseen tapahtumaan ei tietysti ole suotavaa kutsua ulkopuolisia mukaan, mutta jos kyseessä on tavallinen perjantaihengailu tai afterworkit, voisi kyllä avoimemmin kutsua ihmisiä mukaan. Niin moni kärsii kuitenkin yksinäisyydestä Suomessa, minäkin välillä.

Voihan se yksinäinenkin ehdottaa työkavereilleen afterworkeja. Mua ihmetyttää joissain ihmisissä se, että heidät pitäisi kutsua, mutta sen kuuluisan Jonkun Muun järjestää. 

Vierailija kirjoitti:

Häpeä silloin kun toinen käskee. Etenkin jos käskijä on muualta kotoisin.

Anteeksi mitä tällä tarkoitetaan? En ymmärrä.

Mitä enemmän olet sekopää/mölyapina/örveltäjä, sitä enemmän sinua pidetään tutustumisen arvoisena, hauskana ja suosittuna ja sitä enemmän saat sikailua/perseilyä anteeksi.

se että suomi on kiusaajien luvattu maa. ja siihen vielä päälle kehdataan hymistellä omaa feikattua sädekehää. "kiusaamisvapaa vyöhyke", joopa joo. kaikkialla muualla saakin sitten rääkätä kuoliaaksi asti kenet vain. 

Sellainen sovittu mykkyys ja jäykkyys. Jos joku on vähän eloisampi vaikkapa musiikkikeikalla eli liikkuu musiikin tahtiin ja jopa laulaa mukana, sielläkin aina joku pystyynkuollut suolapatsas katsoo pahasti.

Vierailija kirjoitti:

Että me ollaan muita huonompia. 

Itseäni jurppii joskus juuri päinvastainen asenne. Moni suomalainen kuvittelee, että täällä oikeasti on kaikki paremmin ja suomalaiset jotenkin erityisen lahjakkaita ja viisaita. No eivät ole. Ihan samanlaista porukkaa on maailma täynnä.