Mikä suomalaisen kulttuurin kirjoittamaton sääntö nyppii teitä eniten?
Minulla se on, kun kaikkien oletetaan rakastavan lomaa. Minusta on ärsyttävää, kum kysytään mitä teit lomalla, kun en tehnyt mitään.
Kommentit (1007)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tehdään asioita miettimättä yhtään että miksi. "Yleensä on ollut tapana". Hääjuhlissa tämä korostuu erityisen voimakkaasti.
Tämä. Miksi ylipäänsä pidetään kirkkohäitä, kun ei jumalaan tai raamattuun edes uskota oikeasti. Ihmisillä olisi vapaat kädet tehdä häistä itsensä näköiset, eikä monia vieraitakaan haittaisi jos saisi jättää urkujollotukset väliin.
En tiedä miten asiat on hoidettu muissa maissa mutta itseänikin ihmetyttää monien "valikoiva uskovaisuus" joka vallitsee esimerkiksi omassa tuttavapiirissäni. Ensin sitä erotaan kirkosta ja oikein kehutaan miten hyvä diili tuli tehtyä ja nyt sitä säästää paljon rahaa. Kun taas on häät tulossa tai lapsi syntyi niin liitytään takaisin kirkkoon hetkeksi että saisi hienot kirkkohäät tai lapselle hienot kastajaiset ja kummitkin liittyvät kirkkoon jotta saisivat hienon kummitodistuksen käteen. Sen jälkeen erotaan taas kirkosta.
Itse suunnittelen kirosta eroamista ihan vain koska ymmärsin että kirkollisveroa maksamallahan minä tässä kustannan tuon kaiken.
Ei kai kukaan tuolla tavalla tee, että eroaa kirkosta yhtenään. Häät ja rippijuhlat ovat enemmänkin perinteitä kunnioittavia kuin uskonnollisia juhlia, vaikka tässä se kirkko onkin mukana.
Suomalaisessa kulttuurissa ärsyttää; kirkkoon liittyvät "perinteet" vaikkei silleen uskossa oliskaan. Kristinusko tuotiin tänne, oikea suomalainen tapakulttuuri hävitettiin ja nyt tilalla on tuollaista ihme kirkollista räpeltämistä paremman puutteessa
Kertoisitko tarkemmin siitä oikeasta suomalaisesta tapakulttuurista?
Ulostetaan eikä vedetä vessaa. Olen nyt pari kertaa mennyt julkisen tilojen vessoihin ja siellä minua on odottanut jonkun ulosteet pytyssä. Tällaista ei harrasteta missään muualla. Esimerkiksi Venäjällä kukaan ei harrasta tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tehdään asioita miettimättä yhtään että miksi. "Yleensä on ollut tapana". Hääjuhlissa tämä korostuu erityisen voimakkaasti.
Tämä. Miksi ylipäänsä pidetään kirkkohäitä, kun ei jumalaan tai raamattuun edes uskota oikeasti. Ihmisillä olisi vapaat kädet tehdä häistä itsensä näköiset, eikä monia vieraitakaan haittaisi jos saisi jättää urkujollotukset väliin.
En tiedä miten asiat on hoidettu muissa maissa mutta itseänikin ihmetyttää monien "valikoiva uskovaisuus" joka vallitsee esimerkiksi omassa tuttavapiirissäni. Ensin sitä erotaan kirkosta ja oikein kehutaan miten hyvä diili tuli tehtyä ja nyt sitä säästää paljon rahaa. Kun taas on häät tulossa tai lapsi syntyi niin liitytään takaisin kirkkoon hetkeksi että saisi hienot kirkkohäät tai lapselle hienot kastajaiset ja kummitkin liittyvät kirkkoon jotta saisivat hienon kummitodistuksen käteen. Sen jälkeen erotaan taas kirkosta.
Itse suunnittelen kirosta eroamista ihan vain koska ymmärsin että kirkollisveroa maksamallahan minä tässä kustannan tuon kaiken.
Ei kai kukaan tuolla tavalla tee, että eroaa kirkosta yhtenään. Häät ja rippijuhlat ovat enemmänkin perinteitä kunnioittavia kuin uskonnollisia juhlia, vaikka tässä se kirkko onkin mukana.
Suomalaisessa kulttuurissa ärsyttää; kirkkoon liittyvät "perinteet" vaikkei silleen uskossa oliskaan. Kristinusko tuotiin tänne, oikea suomalainen tapakulttuuri hävitettiin ja nyt tilalla on tuollaista ihme kirkollista räpeltämistä paremman puutteessa
Kertoisitko tarkemmin siitä oikeasta suomalaisesta tapakulttuurista?
Vähän vaikea kertoa, kun se on hävitetty. Sieltä täältä jotain informaation murusia löytyy, mutta ei sen enempää. Ja oikealla tarkoitin alkuperäistä, onhan nykyinenkin oikea
Suorituskeskeisyys. Jos kertoo ulkoilleensa vapaapäivänä, niin heti tivataan, että paljonko kävelit, kuinka kauan jne. muissa maissa kysytään, että nautitko ulkoilusta, nauttiminen on se pääasia ei se että montako kilometriä kuljettiin tai kuinka monta tuntia se kulkeminen kesti.
Tuskin se täällä Suomessakaan on harrastua, paskominen ja vetämättä jättäminen!
Vierailija kirjoitti:
Suorituskeskeisyys. Jos kertoo ulkoilleensa vapaapäivänä, niin heti tivataan, että paljonko kävelit, kuinka kauan jne. muissa maissa kysytään, että nautitko ulkoilusta, nauttiminen on se pääasia ei se että montako kilometriä kuljettiin tai kuinka monta tuntia se kulkeminen kesti.
Aloittajan mainitseman "mitä teit lomalla"-kyselynkin koen kuuluvaksi suorituskeskeisyyteen: Hän joka on eniten touhunnut lomalla ja saanut aikaan "voittaa" tämän kilvan. Itse totean yleensä vain että "en yhtään mitään, eli hyvin onnistunut loma siis".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suorituskeskeisyys. Jos kertoo ulkoilleensa vapaapäivänä, niin heti tivataan, että paljonko kävelit, kuinka kauan jne. muissa maissa kysytään, että nautitko ulkoilusta, nauttiminen on se pääasia ei se että montako kilometriä kuljettiin tai kuinka monta tuntia se kulkeminen kesti.
Aloittajan mainitseman "mitä teit lomalla"-kyselynkin koen kuuluvaksi suorituskeskeisyyteen: Hän joka on eniten touhunnut lomalla ja saanut aikaan "voittaa" tämän kilvan. Itse totean yleensä vain että "en yhtään mitään, eli hyvin onnistunut loma siis".
Hyvä vastaus! Itse olen alkanut kysyä kollegoilta että "mitä olit tekemättä lomalla?". Hämmentyvät ensin ja sitten toteavat vaikka että ainakin olivat stressaamatta ja huolehtimatta. Herätyskellokaan ei ollut päällä koko viikolla. Mielestäni paljon kivempi kuin tuo että pitää luetella kaikki paikat missä käytiin ja mitkä paikat on nyt siivottu ja mitä se nyt aina on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tehdään asioita miettimättä yhtään että miksi. "Yleensä on ollut tapana". Hääjuhlissa tämä korostuu erityisen voimakkaasti.
Tämä. Miksi ylipäänsä pidetään kirkkohäitä, kun ei jumalaan tai raamattuun edes uskota oikeasti. Ihmisillä olisi vapaat kädet tehdä häistä itsensä näköiset, eikä monia vieraitakaan haittaisi jos saisi jättää urkujollotukset väliin.
En tiedä miten asiat on hoidettu muissa maissa mutta itseänikin ihmetyttää monien "valikoiva uskovaisuus" joka vallitsee esimerkiksi omassa tuttavapiirissäni. Ensin sitä erotaan kirkosta ja oikein kehutaan miten hyvä diili tuli tehtyä ja nyt sitä säästää paljon rahaa. Kun taas on häät tulossa tai lapsi syntyi niin liitytään takaisin kirkkoon hetkeksi että saisi hienot kirkkohäät tai lapselle hienot kastajaiset ja kummitkin liittyvät kirkkoon jotta saisivat hienon kummitodistuksen käteen. Sen jälkeen erotaan taas kirkosta.
Itse suunnittelen kirosta eroamista ihan vain koska ymmärsin että kirkollisveroa maksamallahan minä tässä kustannan tuon kaiken.
Ei kai kukaan tuolla tavalla tee, että eroaa kirkosta yhtenään. Häät ja rippijuhlat ovat enemmänkin perinteitä kunnioittavia kuin uskonnollisia juhlia, vaikka tässä se kirkko onkin mukana.
Suomalaisessa kulttuurissa ärsyttää; kirkkoon liittyvät "perinteet" vaikkei silleen uskossa oliskaan. Kristinusko tuotiin tänne, oikea suomalainen tapakulttuuri hävitettiin ja nyt tilalla on tuollaista ihme kirkollista räpeltämistä paremman puutteessa
Kertoisitko tarkemmin siitä oikeasta suomalaisesta tapakulttuurista?
Vähän vaikea kertoa, kun se on hävitetty. Sieltä täältä jotain informaation murusia löytyy, mutta ei sen enempää. Ja oikealla tarkoitin alkuperäistä, onhan nykyinenkin oikea
Minä löysin googlettamalla, "suomalainen tapakulttuuri ennen kristinuskoa", paljonkin mielenkiintoisia juttuja asiasta.
Itse inhoan suomalaisessa käytöksessä sitä että AINA pitää kääntyä möllöttämään ketä seisoo liikennevaloissa takana.
Jos joku on odottamassa suojatielle astumista liikennevaloissa ja kävelet viereen tai taakse odottamaan myös niin aina ensimmäisen jonottajan pitää saada nähdä keitä takana seisoo. Mitä helvetin väliä?
Vierailija kirjoitti:
"Mitä teet työksesi?"
Tämä on piintynyt klisee suomalaisissa keskusteluissa. Mitähän se niin kuin muille (kuin korkeintaan viranomaisille yms.) kuuluu lorvinko, opiskelenko, olenko työtön, nomadi vai jotain muuta. Mitä siihen edes kuuluisi vastata, jos ei halua kertoa? Sanonko vaan suoraan, että "mitä se sulle kuuluu".
Sano että siinäpä sulle pähkinä purtavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tehdään asioita miettimättä yhtään että miksi. "Yleensä on ollut tapana". Hääjuhlissa tämä korostuu erityisen voimakkaasti.
Tämä. Miksi ylipäänsä pidetään kirkkohäitä, kun ei jumalaan tai raamattuun edes uskota oikeasti. Ihmisillä olisi vapaat kädet tehdä häistä itsensä näköiset, eikä monia vieraitakaan haittaisi jos saisi jättää urkujollotukset väliin.
En tiedä miten asiat on hoidettu muissa maissa mutta itseänikin ihmetyttää monien "valikoiva uskovaisuus" joka vallitsee esimerkiksi omassa tuttavapiirissäni. Ensin sitä erotaan kirkosta ja oikein kehutaan miten hyvä diili tuli tehtyä ja nyt sitä säästää paljon rahaa. Kun taas on häät tulossa tai lapsi syntyi niin liitytään takaisin kirkkoon hetkeksi että saisi hienot kirkkohäät tai lapselle hienot kastajaiset ja kummitkin liittyvät kirkkoon jotta saisivat hienon kummitodistuksen käteen. Sen jälkeen erotaan taas kirkosta.
Itse suunnittelen kirosta eroamista ihan vain koska ymmärsin että kirkollisveroa maksamallahan minä tässä kustannan tuon kaiken.
Ei kai kukaan tuolla tavalla tee, että eroaa kirkosta yhtenään. Häät ja rippijuhlat ovat enemmänkin perinteitä kunnioittavia kuin uskonnollisia juhlia, vaikka tässä se kirkko onkin mukana.
Suomalaisessa kulttuurissa ärsyttää; kirkkoon liittyvät "perinteet" vaikkei silleen uskossa oliskaan. Kristinusko tuotiin tänne, oikea suomalainen tapakulttuuri hävitettiin ja nyt tilalla on tuollaista ihme kirkollista räpeltämistä paremman puutteessa
Kertoisitko tarkemmin siitä oikeasta suomalaisesta tapakulttuurista?
Vähän vaikea kertoa, kun se on hävitetty. Sieltä täältä jotain informaation murusia löytyy, mutta ei sen enempää. Ja oikealla tarkoitin alkuperäistä, onhan nykyinenkin oikea
Minä löysin googlettamalla, "suomalainen tapakulttuuri ennen kristinuskoa", paljonkin mielenkiintoisia juttuja asiasta.
Tämä, paitsi että usein ihmiset ajattelee että en usko koska en kuulu kirkkoon. Mutta mun mielestä uskosta ei tarvitse maksaa, vaikka toki kirkko tekee myös hyvää rahalla.
Usko on jokaisen oma asia, ja siksi on hienoa että on myös uskallettu järjestää omanlaisia juhlatilaisuuksia ilman kaavallista kirkkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kursailu ärsyttää. Joskus tekis mieli kaataa kahvit viemäriin ja heittää herkut roskiin, jos ei älytä rientää kahvipöytään heti kun sinne kutsutaan.
Mä olen nuoresta aikuisesta lähtien mennyt kahvipöytään heti kun on kutsuttu. En tykkää kursailusta ja siitä kamalasta vetkuttelusta. Menen heti pöytään kun kutsutaan, viis vanhempien ihmisten paheksunnasta. Sitäpaitsi porukka seuraa hyvin nopeasti perässä kun ensimmäinen lähtee. Suosittelen!
Juhlissa kukaan ei uskalla aloittaa makeaa kakkua. Sitten yleensä joku lopulta toisella santsikierroksella, no jospa minä sitten uskallan leikata..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että tehdään asioita miettimättä yhtään että miksi. "Yleensä on ollut tapana". Hääjuhlissa tämä korostuu erityisen voimakkaasti.
Tämä. Miksi ylipäänsä pidetään kirkkohäitä, kun ei jumalaan tai raamattuun edes uskota oikeasti. Ihmisillä olisi vapaat kädet tehdä häistä itsensä näköiset, eikä monia vieraitakaan haittaisi jos saisi jättää urkujollotukset väliin.
En tiedä miten asiat on hoidettu muissa maissa mutta itseänikin ihmetyttää monien "valikoiva uskovaisuus" joka vallitsee esimerkiksi omassa tuttavapiirissäni. Ensin sitä erotaan kirkosta ja oikein kehutaan miten hyvä diili tuli tehtyä ja nyt sitä säästää paljon rahaa. Kun taas on häät tulossa tai lapsi syntyi niin liitytään takaisin kirkkoon hetkeksi että saisi hienot kirkkohäät tai lapselle hienot kastajaiset ja kummitkin liittyvät kirkkoon jotta saisivat hienon kummitodistuksen käteen. Sen jälkeen erotaan taas kirkosta.
Itse suunnittelen kirosta eroamista ihan vain koska ymmärsin että kirkollisveroa maksamallahan minä tässä kustannan tuon kaiken.
Ei kai kukaan tuolla tavalla tee, että eroaa kirkosta yhtenään. Häät ja rippijuhlat ovat enemmänkin perinteitä kunnioittavia kuin uskonnollisia juhlia, vaikka tässä se kirkko onkin mukana.
Suomalaisessa kulttuurissa ärsyttää; kirkkoon liittyvät "perinteet" vaikkei silleen uskossa oliskaan. Kristinusko tuotiin tänne, oikea suomalainen tapakulttuuri hävitettiin ja nyt tilalla on tuollaista ihme kirkollista räpeltämistä paremman puutteessa
Kyllä taitaa olla Aasiaa lukuunottamatta maailmanlaajuinen ilmiö tämä kristillistyminen. Sitä suomalaista vanhaa tapakulttuuria ei kukaan enää tiedä.
Se että ihmisellä pitää olla omistusasunto ja se on jokin menestyksen mittari. Vuokralla asuvia pidetään jotenkin huonompiosaisempina tai ihmisinä jotka muuten vain eivät osaa käsitellä rahaa. No nyt kun asuntolainakorot on rajussa nousussa ja kaikki ylivelkaantuneet jotka vielä vähän aikaa sitten pitivät itseään helvetin parempina ihmisinä menettävät yöuniaan, niin ymmärretään paremmin ettei asia ehkä ollutkaan näin.
Ja tämä on juuri suomalainen ilmiö. Saksassa vähemmistö omistaa asunnon jossa asuvat ja he nauttivatkin sen tuomasta vapaudesta, kun voi vaivatta muuttaa minne haluaa eikä tarvitse välittää tuon taivaallista asuntolainan koroista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että mies tekee aloitteen.
Se on ihan kansainvälinen,ikiaikainen juttu,ei mikään suomalainen keksintö :)
Ei kuitenkaan kaikissa kulttuureissa. Matriarkaalisissa kulttuureissa tahtoo olla, että nainen tekee aloitteen. Niitä on toki paljon vähemmän.
Komppaan niin täysillä tuota suomalaista tapaa saunomiseen painostamisesta.
Mikä siinä on , että myös kaupungissa, ja kerrostalossa asujatkin tyrkyttävät saunaan menoa. Mökkisaunomiset on ok, ja siihenhän osaa varautua ja varustautua asianmukaisesti.
Olen kokenut senkin, kun erään kerran menimme puolisoni kanssa vieraisille, ja
vierailukutsusta selvisi , että muitakin vieraita kuin me on tulossa, ja vieraille tarjotaan myös illallinen, ilta alkoikin saunomisella !
Luonnollisesti panostan illallisvieraana pukeutumiseen, ja myös esimerkiksi hiuksiin, ja meikkaan tavallista huolellisemmin. Saapuessamme ja päällysvaatteita eteisessä riisuessa, kävi ilmi, että sauna on jo lämmin, ja naisten on tarkoitus aloittaa ilta saunomisella ja mennä saunaan ensin, sillä perusteella kun ne miehet kuitenkin ottavat niin kovat löylyt Vierailukutsussa ei ollut saunomisesta mitään mainintaa.
Mikäli tuossa tilanteessa vieras kieltäytyy saunaan menosta, alkaa painostus, ja ihmettely miksi vieras ei halua saunoa !
Että mökille meno tai mökkijuhannus tarkoittaa aina pämppäämistä. Somessa esitellään kuvia mökkilaiturista, niin siinä on joka kerta joku viinilasi tai lonkeropullo etualalla. "Tultiin mökille" ja veneessä on kolme mäyräkoiraa. "Nyt on evästä" heh heh, kuva jaloviinapullosta ja saunamakkarasta. Siis että alkoholista tulee joku tollainen thing, aivan sairas suhtautuminen. Entä jos esittelisikin sen viinapullon sijasta Pepsi Maxin, jolla kruunaa aina mökkisaunan, tai korkkaa suklaalevyn mökille saapumisen kunniaksi ja ottaa kuvan puolirypistyneestä suklaafoliosta nuotion edustalla.
Vierailija kirjoitti:
Se että työ määrittelee niin paljon, mitä olet ja miten sinuun suhtaudutaan. Baarissa moni mies aloittaa nykyään keskustelun kysymällä mitä työtä teen. Ehkä ei nuorempien keskuudessa näin, mutta tällaista koen näin keski-ikäisenä.
Minulle kävi jopa niin, että baarissa juttelemaan tullut mies halusi heti alkajaisiksi välttämättä tietää mitä teen työkseni, muttei olisi sitten halunnut kertoa omaa ammattiaan. Oli lääkäri, ja ilmeisesti sen kertominen johtaa rasittaviin tai kiusallisiin tilanteisiin, ja siksi ei olisi halunnut kertoa. Meni kyllä vähän maku. Kehtasi vielä ennustaa, että jään yksin, kun en tämän jälkeen ollut kiinnostunut enemmästä.
Vierailija kirjoitti:
Että mökille meno tai mökkijuhannus tarkoittaa aina pämppäämistä. Somessa esitellään kuvia mökkilaiturista, niin siinä on joka kerta joku viinilasi tai lonkeropullo etualalla. "Tultiin mökille" ja veneessä on kolme mäyräkoiraa. "Nyt on evästä" heh heh, kuva jaloviinapullosta ja saunamakkarasta. Siis että alkoholista tulee joku tollainen thing, aivan sairas suhtautuminen. Entä jos esittelisikin sen viinapullon sijasta Pepsi Maxin, jolla kruunaa aina mökkisaunan, tai korkkaa suklaalevyn mökille saapumisen kunniaksi ja ottaa kuvan puolirypistyneestä suklaafoliosta nuotion edustalla.
Kauheeta...limsaa ja suklaata...on niin epäterveellistä...olet varmaan lihava. Ai, kauheeta, kaljaa ja viinaa sen pitää olla.
Niin minustakin,päivä ei voi lähteä käyntiin ilman kahvia :D ja päivään sisältyy useat kahvit :) kahvi on mulle myös lohtujuoma,kahvi antaa piristystä mutta myös voimaa :)