Lapsi oksensi koulussa, koulusta soitettiin mulle vaikka lapsi on taas isällään viikon koska eksä ei vastaa puhelimeen

Kuvitelkaa nyt jos tilanne olisi oikeasti hätätilanne, lapselle oikeasti tapahtunut jotain pahaa ja isä ei vastaa?

Kyllä tuo nyt kertoo, että aika pska huoltaja on. Kyllä pitäisi puhelin olla (jos on lapsia) niin, että vaikka olisi äänettömällä niin puhelin silti soi jos lapsiin liittyvissä asioissa soitellaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se on kokouksessa tms paikassa missä pitää pitää kännykkä äänettömällä?

Jos se on vastuussa lapsesta, täytyy olla saatavilla. Ihan sama mikä kokous on menossa. Kyllä ne lasten äiditkin poistuu kokouksesta selityksellä, että täytyy ottaa tämä puhelu. Miksi lasten isiltä ei voisi odottaa vastaavaa vastuunkantoa?

Entä, jos se onkin työmatkalla ja istui just sillä hetkellä lentokoneessa? Pitääkö siis alle x-vuotiaiden lasten vanhemmilla olla oikeus pitää kännykkää päällä lennon aikana?

Jos olet lähtenyt jonnekin lentelemään, niin varmasti olet sopinut, kenelle soitetaan poissaollessasi. Tottakai voi sopia myös lapsen toisen vanhemman kanssa asiasta, eli kertoa lapsen äidille etukäteen, että olen keskiviikkona sitten työmatkalla, että olethan sinä saatavilla, jos lapselle tulee päivällä jotain. Vastuunkantoa, eikä vain olettamusta, että Joku Muu hoitaa.

Joo no ymmärrän. Meidän ei exän kanssa tarvinnut erikseen sopia tuollaista vaan se oli molemmille itsestäänselvää, että jos toista vanhempaa ei tavoita, niin sitten soitetaan toiselle vanhemmalle.

Mistä tiedät sopimatta, ettei se lapsen toinenkin vanhempi ole reissussa samana päivänä? Tai vaikkapa sairaalassa potilaana?

Meillä ainakin siitä, että meillä kommunikaatio pelaa ja osaan kertoa exälleni, jos olen reissussa tai menossa sairaalaan. Yllättäville onnettomuuksille nyt ei voi mitään, mutta silloin, jos kumpikaan ei vastaa, meillä soitetaan lapsen kummisedälle. Mutta hän tosiaan on vasta se kolmas kontaksi, jos kumpikaan meistä ei ole tavoitettavissa.

-eri

Niin, eli sinäkin olet sitä mieltä, että toiselle vanhemmalle ilmoitetaan, jos ei ole saatavilla? Nyt tämä isä (jonka vastuuvuoro vieläpä oli), ei ollut ilmoittanut mitään toiselle siitä, ettei olisi saatavilla. Varmaan olisi ollutkin saatavilla, mutta ei vaan kiinnostanut.

Ilmoitetaan, jos on reissussa tai sairaalassa. Ei ilmoiteta, että olen tänään tärkeässä palaverissa klo 12-14. Eikä soiteta, että nyt joudun pomon puheille tunniksi, en voi vastata. Eikä edes kerrota, että aion vahingossa unohtaa puhelimen työpöydälle asiakaskäynnille lähtiessäni. Ihan osataan aikuiset ihmiset itse ymmärtää, että välillä voi olla jopa sillä sen viikon lähivanhemmalla tilanne, että puhelimeen ei voi vastata. Ja silloin sitten vastataan itse, jos voidaan. Ja jos ei voida, niin toivottavasti Pekka voi.

Vierailija kirjoitti:

Kuvitelkaa nyt jos tilanne olisi oikeasti hätätilanne, lapselle oikeasti tapahtunut jotain pahaa ja isä ei vastaa?

Kyllä tuo nyt kertoo, että aika pska huoltaja on. Kyllä pitäisi puhelin olla (jos on lapsia) niin, että vaikka olisi äänettömällä niin puhelin silti soi jos lapsiin liittyvissä asioissa soitellaan. 

Niin, sitten äiti vastaa. Ja jos ei äitikään voi vastata, niin se seuraavaksi ilmoitettu vastuuhenkilö, oli sitten mummi, kummi tai naapurin Masa, toivottavasti vastaa. Ihan kamalaahan se on, mutta tässä maailmassa voi lapselle tulla hätä silloinkin, kun iskä on juuri vahingossa peruuttanut pakulla sen iPhonensa littaan. Ja sille ei silloin mitään voi, ettei se "pskaisä" pysty vastaamaan. Kukaan normaali ihminen ei pysty olemaan tavoitettavissa 100 % varmuudella 24/7. Ihan jokaiselle miestä tulee, jos ei aivan päivittäin, vähintään viikottain, tilanteita, joissa emme kerta kaikkiaan voi juuri silloin vastata. Oli se sitten työasia, oma onnettomuus tai sairaus, hajonnut puhelin, toimimaton hands-free, kotiin unohtunut kännykkä, jota pääsee hakemaan kuin vasta lounastauolla tai mikä tahansa muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se on kokouksessa tms paikassa missä pitää pitää kännykkä äänettömällä?

Jos se on vastuussa lapsesta, täytyy olla saatavilla. Ihan sama mikä kokous on menossa. Kyllä ne lasten äiditkin poistuu kokouksesta selityksellä, että täytyy ottaa tämä puhelu. Miksi lasten isiltä ei voisi odottaa vastaavaa vastuunkantoa?

Entä, jos se onkin työmatkalla ja istui just sillä hetkellä lentokoneessa? Pitääkö siis alle x-vuotiaiden lasten vanhemmilla olla oikeus pitää kännykkää päällä lennon aikana?

Jos olet lähtenyt jonnekin lentelemään, niin varmasti olet sopinut, kenelle soitetaan poissaollessasi. Tottakai voi sopia myös lapsen toisen vanhemman kanssa asiasta, eli kertoa lapsen äidille etukäteen, että olen keskiviikkona sitten työmatkalla, että olethan sinä saatavilla, jos lapselle tulee päivällä jotain. Vastuunkantoa, eikä vain olettamusta, että Joku Muu hoitaa.

Joo no ymmärrän. Meidän ei exän kanssa tarvinnut erikseen sopia tuollaista vaan se oli molemmille itsestäänselvää, että jos toista vanhempaa ei tavoita, niin sitten soitetaan toiselle vanhemmalle.

Mistä tiedät sopimatta, ettei se lapsen toinenkin vanhempi ole reissussa samana päivänä? Tai vaikkapa sairaalassa potilaana?

Meillä ainakin siitä, että meillä kommunikaatio pelaa ja osaan kertoa exälleni, jos olen reissussa tai menossa sairaalaan. Yllättäville onnettomuuksille nyt ei voi mitään, mutta silloin, jos kumpikaan ei vastaa, meillä soitetaan lapsen kummisedälle. Mutta hän tosiaan on vasta se kolmas kontaksi, jos kumpikaan meistä ei ole tavoitettavissa.

-eri

Niin, eli sinäkin olet sitä mieltä, että toiselle vanhemmalle ilmoitetaan, jos ei ole saatavilla? Nyt tämä isä (jonka vastuuvuoro vieläpä oli), ei ollut ilmoittanut mitään toiselle siitä, ettei olisi saatavilla. Varmaan olisi ollutkin saatavilla, mutta ei vaan kiinnostanut.

Ilmoitetaan, jos on reissussa tai sairaalassa. Ei ilmoiteta, että olen tänään tärkeässä palaverissa klo 12-14. Eikä soiteta, että nyt joudun pomon puheille tunniksi, en voi vastata. Eikä edes kerrota, että aion vahingossa unohtaa puhelimen työpöydälle asiakaskäynnille lähtiessäni. Ihan osataan aikuiset ihmiset itse ymmärtää, että välillä voi olla jopa sillä sen viikon lähivanhemmalla tilanne, että puhelimeen ei voi vastata. Ja silloin sitten vastataan itse, jos voidaan. Ja jos ei voida, niin toivottavasti Pekka voi.

Ilmeisesti puhelimiin on ihan mahdoton laittaa viestiä, että en pysty vastaamaan, soita klo x jälkeen ja hätätapauksissa soita numeroon cc ja vv?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se on kokouksessa tms paikassa missä pitää pitää kännykkä äänettömällä?

Jos se on vastuussa lapsesta, täytyy olla saatavilla. Ihan sama mikä kokous on menossa. Kyllä ne lasten äiditkin poistuu kokouksesta selityksellä, että täytyy ottaa tämä puhelu. Miksi lasten isiltä ei voisi odottaa vastaavaa vastuunkantoa?

Entä, jos se onkin työmatkalla ja istui just sillä hetkellä lentokoneessa? Pitääkö siis alle x-vuotiaiden lasten vanhemmilla olla oikeus pitää kännykkää päällä lennon aikana?

Jos olet lähtenyt jonnekin lentelemään, niin varmasti olet sopinut, kenelle soitetaan poissaollessasi. Tottakai voi sopia myös lapsen toisen vanhemman kanssa asiasta, eli kertoa lapsen äidille etukäteen, että olen keskiviikkona sitten työmatkalla, että olethan sinä saatavilla, jos lapselle tulee päivällä jotain. Vastuunkantoa, eikä vain olettamusta, että Joku Muu hoitaa.

Joo no ymmärrän. Meidän ei exän kanssa tarvinnut erikseen sopia tuollaista vaan se oli molemmille itsestäänselvää, että jos toista vanhempaa ei tavoita, niin sitten soitetaan toiselle vanhemmalle.

Mistä tiedät sopimatta, ettei se lapsen toinenkin vanhempi ole reissussa samana päivänä? Tai vaikkapa sairaalassa potilaana?

Meillä ainakin siitä, että meillä kommunikaatio pelaa ja osaan kertoa exälleni, jos olen reissussa tai menossa sairaalaan. Yllättäville onnettomuuksille nyt ei voi mitään, mutta silloin, jos kumpikaan ei vastaa, meillä soitetaan lapsen kummisedälle. Mutta hän tosiaan on vasta se kolmas kontaksi, jos kumpikaan meistä ei ole tavoitettavissa.

-eri

Niin, eli sinäkin olet sitä mieltä, että toiselle vanhemmalle ilmoitetaan, jos ei ole saatavilla? Nyt tämä isä (jonka vastuuvuoro vieläpä oli), ei ollut ilmoittanut mitään toiselle siitä, ettei olisi saatavilla. Varmaan olisi ollutkin saatavilla, mutta ei vaan kiinnostanut.

Ilmoitetaan, jos on reissussa tai sairaalassa. Ei ilmoiteta, että olen tänään tärkeässä palaverissa klo 12-14. Eikä soiteta, että nyt joudun pomon puheille tunniksi, en voi vastata. Eikä edes kerrota, että aion vahingossa unohtaa puhelimen työpöydälle asiakaskäynnille lähtiessäni. Ihan osataan aikuiset ihmiset itse ymmärtää, että välillä voi olla jopa sillä sen viikon lähivanhemmalla tilanne, että puhelimeen ei voi vastata. Ja silloin sitten vastataan itse, jos voidaan. Ja jos ei voida, niin toivottavasti Pekka voi.

Olen kovapalkkainen ja kovapaineisessa työssä, päällikköhomma. En kuitenkaan keksi yhtään sellaista tilannetta, jossa en työssäni pystyisi vastaamaan puhelimeen, jos lapsi, koulu tai lapsen toinen vanhempi soittaa. Vaikka olisi mikä palaveri esimiehen kanssa, aina voi sanoa, että sori, otan tämän puhelun. Kyse on kuitenkin alaikäisestä lapsesta ja toki kannattaa opettaa näille ihmisille, että turhaan ei työpäivän aikana soitella, jolloin tiedät, että on jotain akuuttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvitelkaa nyt jos tilanne olisi oikeasti hätätilanne, lapselle oikeasti tapahtunut jotain pahaa ja isä ei vastaa?

Kyllä tuo nyt kertoo, että aika pska huoltaja on. Kyllä pitäisi puhelin olla (jos on lapsia) niin, että vaikka olisi äänettömällä niin puhelin silti soi jos lapsiin liittyvissä asioissa soitellaan. 

Niin, sitten äiti vastaa. Ja jos ei äitikään voi vastata, niin se seuraavaksi ilmoitettu vastuuhenkilö, oli sitten mummi, kummi tai naapurin Masa, toivottavasti vastaa. Ihan kamalaahan se on, mutta tässä maailmassa voi lapselle tulla hätä silloinkin, kun iskä on juuri vahingossa peruuttanut pakulla sen iPhonensa littaan. Ja sille ei silloin mitään voi, ettei se "pskaisä" pysty vastaamaan. Kukaan normaali ihminen ei pysty olemaan tavoitettavissa 100 % varmuudella 24/7. Ihan jokaiselle miestä tulee, jos ei aivan päivittäin, vähintään viikottain, tilanteita, joissa emme kerta kaikkiaan voi juuri silloin vastata. Oli se sitten työasia, oma onnettomuus tai sairaus, hajonnut puhelin, toimimaton hands-free, kotiin unohtunut kännykkä, jota pääsee hakemaan kuin vasta lounastauolla tai mikä tahansa muu.

Eli pska huoltaja on silloin, kun tietää olevansa kuitenkin huoltaja ja vastuussa lapsistaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen totaalisen hämmentynyt siitä, miten moni täällä tuntuu olevan sitä mieltä, että jos se vanhempi, jonka luona lapsi sillä viikolla on, on syystä tai toisesta estynyt vastaamaan puhelimeen, koulusta pitäisi soittaa jollekulle muulle varahenkilölle kuin lapsen toiselle vanhemmalle. Oikeastiko meillä on vanhempia, jotka ovat niin huonoissa väleissä eron jälkeen, että mieluummin vaikka siirretään se vastuu lapsesta jollekulle ulkopuoliselle, ettei vaan vahingossakaan jouduta ottamaan lapsesta hetkeksikään vastuuta, "kun on se toisen vuoro, eikä mun". Itselleni olisi itsestään selvää, että jos isäviikolla isä tai äitiviikolla äiti ei syystä tai toisesta vastaa, tottakai silloin soitetaan ensisijaisesti sille toiselle vanhemmalle.

Etkö sinä koskaan vapaalla viikollasi lähde töitä kauemmaksi, jos vaikka lapsi sattuu sairastumaan koulupäivän aikana? Minä kun luulin, että vuoroviikkovanhemmat voivat sopia omia menojaan vapaaviikoilleen ihan miten haluavat.

Sitä varten meillä on koululle annettuna se kummisedän numero. Että jos ensin iskä ei vastaa, ja sitten äiskäkin on tavoittamattomissa, niin Pekka-setä hakee. Mutta jos en ole reissussa tai pää paketissa teholla, niin kyllä minä mieluummin kipeän lapseni itse haen kuin kummisedällä haetutan, vaikka kuinka olisi minun "vapaaviikkoni äitiydestä".

Aloittajan mies ei ole sitä kummisedän numeroa koululle antanut. Mitä virkaa millään vuoroviikoilla on, kun se toinen vanhempi ei hoida velvollisuuksiaan?

Eikös koululle aina anneta ne hätävaranumerot lukuvuoden alussa? Näin meillä ainakin. Ei niitä sinne erikseen sitten enää jokaisen matkan tai palaverin tai  sairaalapäivän takia anneta. Ja mistäs sinä tiedät, onko se ap:n mies antanut vai ei? Vai jankataanko tässä nyt hamaan hautaan siinä toivossa, että saadaan joku kollektiivien päätös, että kyllä onkin kakka isä, kun ei sillä sekunnilla vastannut, kun koulusta soitettiin.

Jos minä olisin tavoittamattomissa, kun lapset on minulla, niin kyllä minä varmistaisin, että kuka on tavoitettavissa silloin. Ensisijaisesti varmistaisin lasten isältä, että onko hän. Jos ei ole, sovin jonkun toisen kanssa ja ilmoitan numeron koululle. Nyt tuo isä ei yhtään ollut edes miettinyt, että miten asiat hoituu, kun hän ei ole tavoitettavissa.

Jos se isä oli vaikka itsekin vastataudissa ripulipskalla ja puhelin työpöydällä? Olisiko sekin pitänyt mielestäsi ennakoida ja ilmoittaa koululle ja vaimolle. Että aamulla vähän massua nipisteli, voi olla, että iltapäivällä halaan pönttöä, enkä pysty vastaamaan, jos puhelin soi. Ei nyt jumankauta koululle ilmoiteta jokaista palaveria ja asiakastapaamista joka päivältä siltä varalta, että juuri silloin tulee tarvetta soitolle, eikä itse pysty vastaamaan. Sitä varten siellä koululla on se toisen vanhemman numero - ja suurimmalla osalla myös sen seuraavan varahenkilön numero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? No kai koululainen osaa itsekin tulla kotiin. Joku kaveri vaan saattamaan.

On se kumma kun omana kouluaikana ei ikinä tarvinnut vaivata vanhempia.

Jos sattui onnettomuus, koulusta vietiin lääkäriin tarvittaessa.

Aika turhaa tällainen taivastelu. Nykyään jos vanhempi ei ole tunnin sisään hakemassa, tulee lasu-ilmoitus ja selvityksiä jne. Vaatimukset vanhemmille on ihan eri luokkaa kuin joskus ennen. Ja se on siis ihan viranomaisten toimintaa.

Älä puhu paskaa. Meinaat että esim. lääkäri jättää leikkauksen kesken ja lähtee pillit ulvoen noutamaan lasta koulusta?

Kyllä koululainen osaa kävellä omin jaloin. Jos ei pysty, niin opettaja vie lääkäriin.

Osaa joo kävellä mutta eri asia missä asuu. Kaikki ei asu kaupungissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? No kai koululainen osaa itsekin tulla kotiin. Joku kaveri vaan saattamaan.

On se kumma kun omana kouluaikana ei ikinä tarvinnut vaivata vanhempia.

Jos sattui onnettomuus, koulusta vietiin lääkäriin tarvittaessa.

Aika turhaa tällainen taivastelu. Nykyään jos vanhempi ei ole tunnin sisään hakemassa, tulee lasu-ilmoitus ja selvityksiä jne. Vaatimukset vanhemmille on ihan eri luokkaa kuin joskus ennen. Ja se on siis ihan viranomaisten toimintaa.

Kaikki on eri tavalla kuin ennen. Suuren ikäluokan mummotkin sen jossain vaiheessa ymmärtävät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se on kokouksessa tms paikassa missä pitää pitää kännykkä äänettömällä?

Jos se on vastuussa lapsesta, täytyy olla saatavilla. Ihan sama mikä kokous on menossa. Kyllä ne lasten äiditkin poistuu kokouksesta selityksellä, että täytyy ottaa tämä puhelu. Miksi lasten isiltä ei voisi odottaa vastaavaa vastuunkantoa?

Entä, jos se onkin työmatkalla ja istui just sillä hetkellä lentokoneessa? Pitääkö siis alle x-vuotiaiden lasten vanhemmilla olla oikeus pitää kännykkää päällä lennon aikana?

Jos olet lähtenyt jonnekin lentelemään, niin varmasti olet sopinut, kenelle soitetaan poissaollessasi. Tottakai voi sopia myös lapsen toisen vanhemman kanssa asiasta, eli kertoa lapsen äidille etukäteen, että olen keskiviikkona sitten työmatkalla, että olethan sinä saatavilla, jos lapselle tulee päivällä jotain. Vastuunkantoa, eikä vain olettamusta, että Joku Muu hoitaa.

Joo no ymmärrän. Meidän ei exän kanssa tarvinnut erikseen sopia tuollaista vaan se oli molemmille itsestäänselvää, että jos toista vanhempaa ei tavoita, niin sitten soitetaan toiselle vanhemmalle.

Mistä tiedät sopimatta, ettei se lapsen toinenkin vanhempi ole reissussa samana päivänä? Tai vaikkapa sairaalassa potilaana?

Meillä ainakin siitä, että meillä kommunikaatio pelaa ja osaan kertoa exälleni, jos olen reissussa tai menossa sairaalaan. Yllättäville onnettomuuksille nyt ei voi mitään, mutta silloin, jos kumpikaan ei vastaa, meillä soitetaan lapsen kummisedälle. Mutta hän tosiaan on vasta se kolmas kontaksi, jos kumpikaan meistä ei ole tavoitettavissa.

-eri

Niin, eli sinäkin olet sitä mieltä, että toiselle vanhemmalle ilmoitetaan, jos ei ole saatavilla? Nyt tämä isä (jonka vastuuvuoro vieläpä oli), ei ollut ilmoittanut mitään toiselle siitä, ettei olisi saatavilla. Varmaan olisi ollutkin saatavilla, mutta ei vaan kiinnostanut.

Ilmoitetaan, jos on reissussa tai sairaalassa. Ei ilmoiteta, että olen tänään tärkeässä palaverissa klo 12-14. Eikä soiteta, että nyt joudun pomon puheille tunniksi, en voi vastata. Eikä edes kerrota, että aion vahingossa unohtaa puhelimen työpöydälle asiakaskäynnille lähtiessäni. Ihan osataan aikuiset ihmiset itse ymmärtää, että välillä voi olla jopa sillä sen viikon lähivanhemmalla tilanne, että puhelimeen ei voi vastata. Ja silloin sitten vastataan itse, jos voidaan. Ja jos ei voida, niin toivottavasti Pekka voi.

Olen kovapalkkainen ja kovapaineisessa työssä, päällikköhomma. En kuitenkaan keksi yhtään sellaista tilannetta, jossa en työssäni pystyisi vastaamaan puhelimeen, jos lapsi, koulu tai lapsen toinen vanhempi soittaa. Vaikka olisi mikä palaveri esimiehen kanssa, aina voi sanoa, että sori, otan tämän puhelun. Kyse on kuitenkin alaikäisestä lapsesta ja toki kannattaa opettaa näille ihmisille, että turhaan ei työpäivän aikana soitella, jolloin tiedät, että on jotain akuuttia.

Minä olen monesti asiakaskäynnillä asiakkaan tuotantotiloissa, joissa ei todellakaan kaivella puhelinta taskusta suojavaatteiden alta, vaikka isäjumala soittaisi. Olen siis ilmeisesti maailman huonoin äiti, jonka lapsi pitäisi ottaa huostaan. Etenkin, kun en todellakaan näistä käynneistä ilmoita etukäteen koululle tai edes exälle, vaan ihan oletan, että osaavat soittaa exälle, jos minä en vastaa.

Vierailija kirjoitti:

Aika merkillisiä kommentteja nuo, että opettajan pitäisi viedä lapsi lääkäriin. Opettaja jättäisi muut oppilaat keskenään ja lähtisi bussilla tai metrolla viemään lasta lääkäriin. Opettaja ei edes tiedä lapsen henkilötunnusta, eivätkä kaikki lapset niitä muista. Kyllä hätätapauksia varten on ambulanssi. Useimmiten kai on niin, että lapset sairastuvat vatsatautiin tai johonkin flunssaan. Silloin soitetaan vanhemmalle, ja joko vanhemman luvalla lapsi lähtee kotiin tai sitten odottaa niin kauan, että vanhempi pääsee hakemaan.

Niinpä.

Täälläkin lääkäri 45km päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvitelkaa nyt jos tilanne olisi oikeasti hätätilanne, lapselle oikeasti tapahtunut jotain pahaa ja isä ei vastaa?

Kyllä tuo nyt kertoo, että aika pska huoltaja on. Kyllä pitäisi puhelin olla (jos on lapsia) niin, että vaikka olisi äänettömällä niin puhelin silti soi jos lapsiin liittyvissä asioissa soitellaan. 

Niin, sitten äiti vastaa. Ja jos ei äitikään voi vastata, niin se seuraavaksi ilmoitettu vastuuhenkilö, oli sitten mummi, kummi tai naapurin Masa, toivottavasti vastaa. Ihan kamalaahan se on, mutta tässä maailmassa voi lapselle tulla hätä silloinkin, kun iskä on juuri vahingossa peruuttanut pakulla sen iPhonensa littaan. Ja sille ei silloin mitään voi, ettei se "pskaisä" pysty vastaamaan. Kukaan normaali ihminen ei pysty olemaan tavoitettavissa 100 % varmuudella 24/7. Ihan jokaiselle miestä tulee, jos ei aivan päivittäin, vähintään viikottain, tilanteita, joissa emme kerta kaikkiaan voi juuri silloin vastata. Oli se sitten työasia, oma onnettomuus tai sairaus, hajonnut puhelin, toimimaton hands-free, kotiin unohtunut kännykkä, jota pääsee hakemaan kuin vasta lounastauolla tai mikä tahansa muu.

Eiköhän ap jo tiedä exänsä sen verran, että tuskin oli mistään näistä kysymys. Lapsen isä katsonut, että hitsi, en nyt tuolle jaksa jutella, eikä edes vastaa. Isällä käy edes mielessä, että voisi olla jotain akuuttia lapseen liittyvää.

Mun ex ei mennyt hakemaan lasta päiväkodista edes silloin, kun minä yritin pari kertaa soittaa ja laitoin viestiä (jonka tiesin hänen whatsappissa lukeneen), vaikka minä olin auto-onnettomuuden takia estynyt hakemaan lasta. Ei vaan kiinnostanut lapsen isää se, että lapsi nälissään ja väsyneenä odottaa päiväkodilla ja päiväkodin henkilökunta joutuu jäämään ylitöihin. Sellaisia vastuullisia miehiä. Ja me oltiin tuolloin siis vielä yhdessä. Ei olla enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se on kokouksessa tms paikassa missä pitää pitää kännykkä äänettömällä?

Jos se on vastuussa lapsesta, täytyy olla saatavilla. Ihan sama mikä kokous on menossa. Kyllä ne lasten äiditkin poistuu kokouksesta selityksellä, että täytyy ottaa tämä puhelu. Miksi lasten isiltä ei voisi odottaa vastaavaa vastuunkantoa?

Entä, jos se onkin työmatkalla ja istui just sillä hetkellä lentokoneessa? Pitääkö siis alle x-vuotiaiden lasten vanhemmilla olla oikeus pitää kännykkää päällä lennon aikana?

Jos olet lähtenyt jonnekin lentelemään, niin varmasti olet sopinut, kenelle soitetaan poissaollessasi. Tottakai voi sopia myös lapsen toisen vanhemman kanssa asiasta, eli kertoa lapsen äidille etukäteen, että olen keskiviikkona sitten työmatkalla, että olethan sinä saatavilla, jos lapselle tulee päivällä jotain. Vastuunkantoa, eikä vain olettamusta, että Joku Muu hoitaa.

Joo no ymmärrän. Meidän ei exän kanssa tarvinnut erikseen sopia tuollaista vaan se oli molemmille itsestäänselvää, että jos toista vanhempaa ei tavoita, niin sitten soitetaan toiselle vanhemmalle.

Mistä tiedät sopimatta, ettei se lapsen toinenkin vanhempi ole reissussa samana päivänä? Tai vaikkapa sairaalassa potilaana?

Meillä ainakin siitä, että meillä kommunikaatio pelaa ja osaan kertoa exälleni, jos olen reissussa tai menossa sairaalaan. Yllättäville onnettomuuksille nyt ei voi mitään, mutta silloin, jos kumpikaan ei vastaa, meillä soitetaan lapsen kummisedälle. Mutta hän tosiaan on vasta se kolmas kontaksi, jos kumpikaan meistä ei ole tavoitettavissa.

-eri

Niin, eli sinäkin olet sitä mieltä, että toiselle vanhemmalle ilmoitetaan, jos ei ole saatavilla? Nyt tämä isä (jonka vastuuvuoro vieläpä oli), ei ollut ilmoittanut mitään toiselle siitä, ettei olisi saatavilla. Varmaan olisi ollutkin saatavilla, mutta ei vaan kiinnostanut.

Ilmoitetaan, jos on reissussa tai sairaalassa. Ei ilmoiteta, että olen tänään tärkeässä palaverissa klo 12-14. Eikä soiteta, että nyt joudun pomon puheille tunniksi, en voi vastata. Eikä edes kerrota, että aion vahingossa unohtaa puhelimen työpöydälle asiakaskäynnille lähtiessäni. Ihan osataan aikuiset ihmiset itse ymmärtää, että välillä voi olla jopa sillä sen viikon lähivanhemmalla tilanne, että puhelimeen ei voi vastata. Ja silloin sitten vastataan itse, jos voidaan. Ja jos ei voida, niin toivottavasti Pekka voi.

Olen kovapalkkainen ja kovapaineisessa työssä, päällikköhomma. En kuitenkaan keksi yhtään sellaista tilannetta, jossa en työssäni pystyisi vastaamaan puhelimeen, jos lapsi, koulu tai lapsen toinen vanhempi soittaa. Vaikka olisi mikä palaveri esimiehen kanssa, aina voi sanoa, että sori, otan tämän puhelun. Kyse on kuitenkin alaikäisestä lapsesta ja toki kannattaa opettaa näille ihmisille, että turhaan ei työpäivän aikana soitella, jolloin tiedät, että on jotain akuuttia.

Kiva, että sinulla näin. Itse tein aikanaan, lasten ollessa pieniä, yliopistolla töitä soluviljelylaboratoriossa. Sinne ei ollut mitään asiaa tuoda puhelinta mukana, saati että sieltä puhdastiloista olisi koko ajan hypätty katsomassa, onko joku soittanu vai ei. Siellä oltiin pahimmillaan  yli 4 tuntia putkeen ilman mitään mahdollisuutta tietää, onko joku soittanut vai ei. En silti kokenut mitään tarvetta ilmoittaa koululle, minä päivinä ja mihin aikaan olen labrassa, vaan ihan luotin siihen, että automaattisesti, jos minä en vastaa, soitetaan lasten isälle ja jos hänkään ei vastaa, soitetaan isoäidille. 

Vierailija kirjoitti:

Mä en tajua, kun nää miehet on niin tajuttoman vastuuttomia. Mun exä ei vastaa ollenkaan lapselle puhelimeen, jos lapsi on mun luona, ellei hänellä juuri satu olemaan hyvä aika. Musta se on aika hirveä ajatus, koska jos vaikka mulle sattuis jotain, niin tottakai lapsi soittais isälleen, että äiti ei herää. Ja ihan siis mietin lapsen kannalta tilannetta, että lapsihan (6v) on ihan heitteillä sitten.

Mut ei, esimerkiksi kerran lapsi koittaa soittaa isälleen aamulla (ei ollut mikään hätä, mutta eihän isänsä sitä voinut tietää, vaikka olisi ollutkin). Isä ei vastannut ja myöhemmin valitti mulle, ettei lapsi saisi soitella hänelle siihen aikaan. Justiinsa. Ei paljoa käy edes mielessä hänellä, että entäs jos lapsella on joku hätä. Ei tunne mitään vastuuta lapsesta.

Miksi kummassa lapselle ei ole opetettu, että hätätilanteessa soitetaan hätänumeroon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuvitelkaa nyt jos tilanne olisi oikeasti hätätilanne, lapselle oikeasti tapahtunut jotain pahaa ja isä ei vastaa?

Kyllä tuo nyt kertoo, että aika pska huoltaja on. Kyllä pitäisi puhelin olla (jos on lapsia) niin, että vaikka olisi äänettömällä niin puhelin silti soi jos lapsiin liittyvissä asioissa soitellaan. 

Niin, sitten äiti vastaa. Ja jos ei äitikään voi vastata, niin se seuraavaksi ilmoitettu vastuuhenkilö, oli sitten mummi, kummi tai naapurin Masa, toivottavasti vastaa. Ihan kamalaahan se on, mutta tässä maailmassa voi lapselle tulla hätä silloinkin, kun iskä on juuri vahingossa peruuttanut pakulla sen iPhonensa littaan. Ja sille ei silloin mitään voi, ettei se "pskaisä" pysty vastaamaan. Kukaan normaali ihminen ei pysty olemaan tavoitettavissa 100 % varmuudella 24/7. Ihan jokaiselle miestä tulee, jos ei aivan päivittäin, vähintään viikottain, tilanteita, joissa emme kerta kaikkiaan voi juuri silloin vastata. Oli se sitten työasia, oma onnettomuus tai sairaus, hajonnut puhelin, toimimaton hands-free, kotiin unohtunut kännykkä, jota pääsee hakemaan kuin vasta lounastauolla tai mikä tahansa muu.

Eiköhän ap jo tiedä exänsä sen verran, että tuskin oli mistään näistä kysymys. Lapsen isä katsonut, että hitsi, en nyt tuolle jaksa jutella, eikä edes vastaa. Isällä käy edes mielessä, että voisi olla jotain akuuttia lapseen liittyvää.

Mun ex ei mennyt hakemaan lasta päiväkodista edes silloin, kun minä yritin pari kertaa soittaa ja laitoin viestiä (jonka tiesin hänen whatsappissa lukeneen), vaikka minä olin auto-onnettomuuden takia estynyt hakemaan lasta. Ei vaan kiinnostanut lapsen isää se, että lapsi nälissään ja väsyneenä odottaa päiväkodilla ja päiväkodin henkilökunta joutuu jäämään ylitöihin. Sellaisia vastuullisia miehiä. Ja me oltiin tuolloin siis vielä yhdessä. Ei olla enää.

Sinäkin tunnut tietävän ap:n exän tosi hyvin, kun pystyt jo laittamaan ajatuksia hänen päähänsä ja sanoja suuhunsa. Ihan vähän lähtee sinulla nyt laukalle tämä tarinankehittely.

Minä en ymmärrä tätä vinkumista, jos tässä oksennustilanteessa se toinen vanhempi ottaa vastuun.

Onko tuo joku saavutettu etu, että lapsesta on vastuussa 50% kuukaudessa, ja siitä ei suostuta/haluta tinkiä missään olosuhteissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se on kokouksessa tms paikassa missä pitää pitää kännykkä äänettömällä?

Jos se on vastuussa lapsesta, täytyy olla saatavilla. Ihan sama mikä kokous on menossa. Kyllä ne lasten äiditkin poistuu kokouksesta selityksellä, että täytyy ottaa tämä puhelu. Miksi lasten isiltä ei voisi odottaa vastaavaa vastuunkantoa?

Entä, jos se onkin työmatkalla ja istui just sillä hetkellä lentokoneessa? Pitääkö siis alle x-vuotiaiden lasten vanhemmilla olla oikeus pitää kännykkää päällä lennon aikana?

Jos olet lähtenyt jonnekin lentelemään, niin varmasti olet sopinut, kenelle soitetaan poissaollessasi. Tottakai voi sopia myös lapsen toisen vanhemman kanssa asiasta, eli kertoa lapsen äidille etukäteen, että olen keskiviikkona sitten työmatkalla, että olethan sinä saatavilla, jos lapselle tulee päivällä jotain. Vastuunkantoa, eikä vain olettamusta, että Joku Muu hoitaa.

Joo no ymmärrän. Meidän ei exän kanssa tarvinnut erikseen sopia tuollaista vaan se oli molemmille itsestäänselvää, että jos toista vanhempaa ei tavoita, niin sitten soitetaan toiselle vanhemmalle.

Mistä tiedät sopimatta, ettei se lapsen toinenkin vanhempi ole reissussa samana päivänä? Tai vaikkapa sairaalassa potilaana?

Meillä ainakin siitä, että meillä kommunikaatio pelaa ja osaan kertoa exälleni, jos olen reissussa tai menossa sairaalaan. Yllättäville onnettomuuksille nyt ei voi mitään, mutta silloin, jos kumpikaan ei vastaa, meillä soitetaan lapsen kummisedälle. Mutta hän tosiaan on vasta se kolmas kontaksi, jos kumpikaan meistä ei ole tavoitettavissa.

-eri

Niin, eli sinäkin olet sitä mieltä, että toiselle vanhemmalle ilmoitetaan, jos ei ole saatavilla? Nyt tämä isä (jonka vastuuvuoro vieläpä oli), ei ollut ilmoittanut mitään toiselle siitä, ettei olisi saatavilla. Varmaan olisi ollutkin saatavilla, mutta ei vaan kiinnostanut.

Ilmoitetaan, jos on reissussa tai sairaalassa. Ei ilmoiteta, että olen tänään tärkeässä palaverissa klo 12-14. Eikä soiteta, että nyt joudun pomon puheille tunniksi, en voi vastata. Eikä edes kerrota, että aion vahingossa unohtaa puhelimen työpöydälle asiakaskäynnille lähtiessäni. Ihan osataan aikuiset ihmiset itse ymmärtää, että välillä voi olla jopa sillä sen viikon lähivanhemmalla tilanne, että puhelimeen ei voi vastata. Ja silloin sitten vastataan itse, jos voidaan. Ja jos ei voida, niin toivottavasti Pekka voi.

Olen kovapalkkainen ja kovapaineisessa työssä, päällikköhomma. En kuitenkaan keksi yhtään sellaista tilannetta, jossa en työssäni pystyisi vastaamaan puhelimeen, jos lapsi, koulu tai lapsen toinen vanhempi soittaa. Vaikka olisi mikä palaveri esimiehen kanssa, aina voi sanoa, että sori, otan tämän puhelun. Kyse on kuitenkin alaikäisestä lapsesta ja toki kannattaa opettaa näille ihmisille, että turhaan ei työpäivän aikana soitella, jolloin tiedät, että on jotain akuuttia.

Kiva, että sinulla näin. Itse tein aikanaan, lasten ollessa pieniä, yliopistolla töitä soluviljelylaboratoriossa. Sinne ei ollut mitään asiaa tuoda puhelinta mukana, saati että sieltä puhdastiloista olisi koko ajan hypätty katsomassa, onko joku soittanu vai ei. Siellä oltiin pahimmillaan  yli 4 tuntia putkeen ilman mitään mahdollisuutta tietää, onko joku soittanut vai ei. En silti kokenut mitään tarvetta ilmoittaa koululle, minä päivinä ja mihin aikaan olen labrassa, vaan ihan luotin siihen, että automaattisesti, jos minä en vastaa, soitetaan lasten isälle ja jos hänkään ei vastaa, soitetaan isoäidille. 

Lapsen isä oli kuitenkin varmaan tietoinen työsi luonteesta ja ymmärsi sen, miksi sinua ei saa kiinni. Ap:n lapsen isän työn luonne ilmeisesti ei selitä sitä, että hän ei vastaa, vaan hänen kohdallaan kyse on piittaamattomuudesta. Se on vähän eri asia. Jos kummankin työ on sellaista, että voi vastata puhelimeen ja lähteä kesken päivän, niin kyllä se ärsyttää, jos toinen vanhempi kokee, ettei hänen tarvitse, vaan antaa sen toisen hoitaa. Varsinkin jos on vuoroviikot sovittuna ja olisi sen sluibaajan vastuuviikko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos se on kokouksessa tms paikassa missä pitää pitää kännykkä äänettömällä?

Jos se on vastuussa lapsesta, täytyy olla saatavilla. Ihan sama mikä kokous on menossa. Kyllä ne lasten äiditkin poistuu kokouksesta selityksellä, että täytyy ottaa tämä puhelu. Miksi lasten isiltä ei voisi odottaa vastaavaa vastuunkantoa?

Entä, jos se onkin työmatkalla ja istui just sillä hetkellä lentokoneessa? Pitääkö siis alle x-vuotiaiden lasten vanhemmilla olla oikeus pitää kännykkää päällä lennon aikana?

Jos olet lähtenyt jonnekin lentelemään, niin varmasti olet sopinut, kenelle soitetaan poissaollessasi. Tottakai voi sopia myös lapsen toisen vanhemman kanssa asiasta, eli kertoa lapsen äidille etukäteen, että olen keskiviikkona sitten työmatkalla, että olethan sinä saatavilla, jos lapselle tulee päivällä jotain. Vastuunkantoa, eikä vain olettamusta, että Joku Muu hoitaa.

Joo no ymmärrän. Meidän ei exän kanssa tarvinnut erikseen sopia tuollaista vaan se oli molemmille itsestäänselvää, että jos toista vanhempaa ei tavoita, niin sitten soitetaan toiselle vanhemmalle.

Mistä tiedät sopimatta, ettei se lapsen toinenkin vanhempi ole reissussa samana päivänä? Tai vaikkapa sairaalassa potilaana?

Meillä ainakin siitä, että meillä kommunikaatio pelaa ja osaan kertoa exälleni, jos olen reissussa tai menossa sairaalaan. Yllättäville onnettomuuksille nyt ei voi mitään, mutta silloin, jos kumpikaan ei vastaa, meillä soitetaan lapsen kummisedälle. Mutta hän tosiaan on vasta se kolmas kontaksi, jos kumpikaan meistä ei ole tavoitettavissa.

-eri

Niin, eli sinäkin olet sitä mieltä, että toiselle vanhemmalle ilmoitetaan, jos ei ole saatavilla? Nyt tämä isä (jonka vastuuvuoro vieläpä oli), ei ollut ilmoittanut mitään toiselle siitä, ettei olisi saatavilla. Varmaan olisi ollutkin saatavilla, mutta ei vaan kiinnostanut.

Ilmoitetaan, jos on reissussa tai sairaalassa. Ei ilmoiteta, että olen tänään tärkeässä palaverissa klo 12-14. Eikä soiteta, että nyt joudun pomon puheille tunniksi, en voi vastata. Eikä edes kerrota, että aion vahingossa unohtaa puhelimen työpöydälle asiakaskäynnille lähtiessäni. Ihan osataan aikuiset ihmiset itse ymmärtää, että välillä voi olla jopa sillä sen viikon lähivanhemmalla tilanne, että puhelimeen ei voi vastata. Ja silloin sitten vastataan itse, jos voidaan. Ja jos ei voida, niin toivottavasti Pekka voi.

Olen kovapalkkainen ja kovapaineisessa työssä, päällikköhomma. En kuitenkaan keksi yhtään sellaista tilannetta, jossa en työssäni pystyisi vastaamaan puhelimeen, jos lapsi, koulu tai lapsen toinen vanhempi soittaa. Vaikka olisi mikä palaveri esimiehen kanssa, aina voi sanoa, että sori, otan tämän puhelun. Kyse on kuitenkin alaikäisestä lapsesta ja toki kannattaa opettaa näille ihmisille, että turhaan ei työpäivän aikana soitella, jolloin tiedät, että on jotain akuuttia.

Kiva, että sinulla näin. Itse tein aikanaan, lasten ollessa pieniä, yliopistolla töitä soluviljelylaboratoriossa. Sinne ei ollut mitään asiaa tuoda puhelinta mukana, saati että sieltä puhdastiloista olisi koko ajan hypätty katsomassa, onko joku soittanu vai ei. Siellä oltiin pahimmillaan  yli 4 tuntia putkeen ilman mitään mahdollisuutta tietää, onko joku soittanut vai ei. En silti kokenut mitään tarvetta ilmoittaa koululle, minä päivinä ja mihin aikaan olen labrassa, vaan ihan luotin siihen, että automaattisesti, jos minä en vastaa, soitetaan lasten isälle ja jos hänkään ei vastaa, soitetaan isoäidille. 

Mikset sinä laita puhelimeen vastaajaviestiä, että en pysty vastaamaan, soita klo x jälkeen ja hätätapauksessa soita numeroon cc tai vv? Onko tuo sinulle jotenkin mahdotonta tai liian vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Minä en ymmärrä tätä vinkumista, jos tässä oksennustilanteessa se toinen vanhempi ottaa vastuun.

Onko tuo joku saavutettu etu, että lapsesta on vastuussa 50% kuukaudessa, ja siitä ei suostuta/haluta tinkiä missään olosuhteissa?

Miksi vuoroviikkovanhempi, jolla on lapsi luonaan, kuvittelee, että hän voi jättää velvollisuutensa toisen hoidettavaksi ihan miten lystää?

Jos olet palopelastaja, hoitaja (esim. ensihoitaja, kätilö), lääkäri (esim. kirurgi), poliisi, sotilasammattihenkilö jne. On jokaisen helppo keksiä tilanteita joissa on vaikeaa vastata puhelimeen.