Oletteko koskaan tunteneet ihmistä, josta aistitte jonkun sortin kylmyyden?

Vierailija kirjoitti:

Olen, ystäväni lapsen. Olen pelännyt häntä siitä asti kun hän on ollut noin kaksivuotias. Nyt alakoulussa eikä hyvin mene.

Tunsin samanlaisen lapsen hän ilmoitti jo 3 vuotiaana että saatana on vallannut hänet

Nuo saatanan riivaamat pikkulapset ovat huomattavan älykkäitä, osaavat jo pienenä testata ketkä on niin tyhmiä että uskovat heidän selityksensä ja valitsevat fiksumman seuran ja omaksi huvikseen pelottelevat tyhmempiä.

Aika ja ympäristö muovaa sitten heistä aikuisia arvomaailmoineen, siihen asti ovat vaarattomia.

Onhan niitä muutamia. Esimerkiksi, kävin muutamia kertoja erään tyypin kanssa treffeillä ja hän vaikutti vähän oudolta. Laitoin ajatuksen syrjään ja ajattelin, että alkujännitystä. Jossain vaiheessa päädyin hänen asunnolleen, ja se oli täynnä aseita. Ei treffailtu enää sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Minä itse. Kovasti haluaisin olla kuin muut ja tuntea ns. aitoja tunteita mutta en vain tunne. Siispä usein näyttelen ihan kuin tuntisin kuin muutkin.

Käy psykiatrilla jos haluat. Tuo on jonkin sortin anhedoniaa ja voi liittyä moneen asiaan, kuten autismiin, masennukseen tai sosiopatiaan (huom: kaikki sosiopaatit eivät tee kauheita asioita). Mutta älä stressaa liikaa, kunhan käyttäydyt muita kohtaan hyvin, on se jo paljon.

Vierailija kirjoitti:

Oikein kivaa ja aurinkoista päivää kaikille. 

Mulle kävi ihme juttu tänään siinä klo 14:00 kun huomasin ikkunastani että mun isoa vaatekaappia kannettiin pakuun. Siitäkös mä riemastuin ja sain varkaan ja ostajan kiinni itse teosta. Ilmoitin tietysti poliiseillekin ja annoin nimeni koska tunsin varkaan

Mutta rakkaani, se oli meidän muuttoauto mihin se vaatekaappi oli menossa. Etkö muista? Päätimme muuttaa pois Porvoosta. Vuokrasopimuksemme päättyi eilen ja asunto piti luovuttaa tänään. Mitä me nyt teemme?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä itse. Kovasti haluaisin olla kuin muut ja tuntea ns. aitoja tunteita mutta en vain tunne. Siispä usein näyttelen ihan kuin tuntisin kuin muutkin.

Käy psykiatrilla jos haluat. Tuo on jonkin sortin anhedoniaa ja voi liittyä moneen asiaan, kuten autismiin, masennukseen tai sosiopatiaan (huom: kaikki sosiopaatit eivät tee kauheita asioita). Mutta älä stressaa liikaa, kunhan käyttäydyt muita kohtaan hyvin, on se jo paljon.

Minä olen tutkituttanut itseni; normaalin rajoissa mutta keskivertoa hiukan korkeammat arvosanat antisosiaalisuudesta ja autismista. Vastaan keskivertomiestä joten naisena olen karmiva, kylmä, epäinhimillinen muiden naisten mielestä. Jos olisi empatiapillereitä mitä popsia, niin popsisin.

Tälläiset tyypit ovat pahempia kuin narsistit.

Up