Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Milloin on ok että on yhteiset rahat avioliitossa?
11.10.2022 |
Mietin tätä, kun muistan nähneeni joku viikko sitten täällä ketjun, jossa nainen kertoi joutuvansa työttömänä elämään vaan miehensä tuloilla nykyään. Sen ketjun kommenteissa tuomittiin lokkeiluna tämä.
Nyt on itselläni tulossa tosi tiukka paikka eteen, kun ilmeisesti työkyvyttömyyseläke odottaa. Olen jo monta vuotta kitkuttanut ensin ansiosidonnaisella (se kyllä vielä ihan ok aikaa ja luulin tosissani palautuvani työkuntoon) ja sittemmin työttömyyskorvauksella ja nyt sitten viimeiseksi sairauspäivärahalla.
Eli mitä ilmeisimminkin työkyvyttömyyseläkkeeni määrä tulisi olemaan aivan mitätön, jos se on kohtaloni. En haluaisi että on, mutta vaihtoehtojakaan ei näy.
Se mun kysymykseni siis on, että:
Onko teidän mielestänne ihan ok, jos minusta tulee nyt sitten ikään kuin aviomieheni "elätti", niin kauhealta kuin sen kuulostaakin?
Vai olisiko enemmän ok, jos vaikka saisin esim. vanhemmiltani tukea asumis- ja ruokamenoihin, lääkärissäkäynteihin ym?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi myös miettiä menonejen pienentämistä. En kokisi oikeaksi että työssäkäyvälle ei jää mitään säästöön kun puolisosta tulikin tuloton.
Pienten lasten hoitaminen on kuitenkin muutaman vuoden poikkeustapaus ja niiden lasten parhaaksi. Ihan eri asia kun toinen on jäämässä olemattomalle eläkkeelle lopuksi elämäänsä. Kannattaisi ehkä laskea riittääkö "yhteiset" rahat paremmin jos olisi paperiero ja omat osoitteet.
Onko avioliiton ja elämän tarkoitus siis vain kartuttaa säästöjä, riippumatta siitä, mitä tapahtuu? Nyt kun tuli mutka matkaan, niin sinä näet epäreiluksi sen, että mies ei nyt voi kartuttaa niitä säästöjään? Mitä ihmettä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus.
Eli kun pappi on sanonut aamenen.Ja se tarkoittaa minimiä, ei yhtään enempää. Kummankin tulee lain mukaan osallistua elatukseen, mutta ei voi vaatia tiettyä elintasoa puolison tuloihin vedoten.
Mikä avioliitto tuollainen avioliiton irvikuva olisi? Syö sinä alle euron levitettä, minä voita
Vierailija kirjoitti:
Raha-asioissa ei pidä luottaa kuin itseensä.
Kyllä minä ainakin luotan mieheeni. Hän on parempi raha-asioissa, kuin minä ja ajattelee aina minun etuani.
Miksi edes olla naimisissa jos rahat eivät ole yhteisiä? Mitä miehellä tai vaimolla tekee jos vanhemmat joutuvat elättämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi myös miettiä menonejen pienentämistä. En kokisi oikeaksi että työssäkäyvälle ei jää mitään säästöön kun puolisosta tulikin tuloton.
Pienten lasten hoitaminen on kuitenkin muutaman vuoden poikkeustapaus ja niiden lasten parhaaksi. Ihan eri asia kun toinen on jäämässä olemattomalle eläkkeelle lopuksi elämäänsä. Kannattaisi ehkä laskea riittääkö "yhteiset" rahat paremmin jos olisi paperiero ja omat osoitteet.
Onko avioliiton ja elämän tarkoitus siis vain kartuttaa säästöjä, riippumatta siitä, mitä tapahtuu? Nyt kun tuli mutka matkaan, niin sinä näet epäreiluksi sen, että mies ei nyt voi kartuttaa niitä säästöjään? Mitä ihmettä?
Palstamiehellä on kovin hauras käsitys parisuhteesta. Hautaan ei säästöjä saa mukaan, mihin niitä siis kartuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on pitkäaikainen kumppani, jonka kanssa en aio koskaan muuttaa yhteen tai mennä naimisiin, koska en halua hänen joutuvan maksamaan sairauksistani aiheutuvia kuluja. Toistaiseksi olen työkykyinen, mutta sairaudet estävät joillain aloilla työskentelyn ja lääkkeistä yms. tulee kuluja. Isäni valitti koko ajan, miten meihin lapsiin meni rahaa ja haukkui äitiäni, joka oli työkyvytön sairautensa takia, enkä aio koskaan saattaa itseäni sellaiseen tilanteeseen, jossa puolisoni voisi sanoa minun loisivan. Olin sairas jo tavatessamme enkä olisi suostunut parisuhteeseen ellei kumppani olisi ollut ok sen kanssa, että ei asuta yhdessä tai mennä naimisiin.
Mun mielestä tuo on perheen sisäinen asia miten rahat "jaetaan". Pääasia on, että se sopii kaikille asianosaisille ja kukaan ei uhraudu niin, että joutuu itse kuseen (jotkut vanhemmat/isovanhemmat ovat rahavaikeuksissa, kun ovat avustaneet lapsia/lapsenlapsia). Ei sillä ole mitään väliä mitä ulkopuoliset ajattelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maria Jotuni ( kuoli 1943) kirjoitti avioeroista kirjassaan/ novellissaan. Jäänyt kohta mieleen kun mies oli leskeksi jäätyään nainut toisen lesken. ( Muistaakseni näin.) -" on se semmonen voilokki. " Tuhlasi ruokatarpeita, söi liikaa ja laittoi paksulti voitakin leivälle.
Aikoi eron ottaa voilokista. Kumma kun nykyaikana on moinen ajattelu taas yleistynyt.
Kun itse olin nuorempikin , en tuommoisia juttuja kuullut kuin ihan avioerojen edellä jos joku joi kaikki rahansa.
Avoliittoja oli mutra yleensä vihille kun lapsi alkoi ilmoittaa tulostaan.
Meillä on aina ollut yhteiset rahat, jo 26v. 1 perhe, 1 elintao
Silloin kun tienasin enemmän ja yhä vaikka olen tk-eläkkeellä ja nettotuloni on vain 28% talouden kokonaistuloista.
Samoin omaisuus on yhteistä vaikka aikoinaan mun rahoillani aloitettiin 1. talomme rakentaminen. Puntit on tasoittuneet moneen kertaan vuosien mittaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avioliitossa ollaan sitouduttu siihen toiseen ihmiseen.
Puolisoni on ollut ajoittain ihan rahaton eikä ole koskaan tullut mieleen että meillä olisi jotenkin omat rahat. Rahasta ei oikein varaa vääntää, koska suurin osa menee ihan peruselämiseen. Tällainen ajattelu on nostanut vähitelleen päätään, kun maailma on muutenkin mennyt kertakäyttöelämän suuntaan. Ihaillaan menestyneitä, kauniita, rohkeita, terveitä ja rikkaita.
N47
Kuka näitä aloituksia jaksaa loputtomiin tehtailla???
Avioliitossa on:
1. ELATUSVELVOLLISUUS
2. YHTEINEN TALOUS
Älkää perkele menkö naimisiin jos se asia tuolla tasolla riepoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitossa on keskinäinen elatusvelvollisuus.
Eli kun pappi on sanonut aamenen.Ja se tarkoittaa minimiä, ei yhtään enempää. Kummankin tulee lain mukaan osallistua elatukseen, mutta ei voi vaatia tiettyä elintasoa puolison tuloihin vedoten.
Mikä avioliitto tuollainen avioliiton irvikuva olisi? Syö sinä alle euron levitettä, minä voita
Avioliittolaki ei anna tulottomalle puolisolle oikeutta ulosmitata toisen omaisuutta eli lakiin perustuva avioliitto on siten irvikuva siitä,mitä sinä avioliitoksi oletat. Kannattaa muistaa, että ko. laissa oletetaan, että jos toinen maksaa kulut, niin toinen tekee kotityöt eli kumpikin osallistuu elatukseen edellytystensä mukaan.
Meillä on yhteistili ja omat tilit ja omaisuudet, luonnollisesti kumpikin laittaa yhteistilille palkkaansa vastaavan osuuden. Kumpikin maksaa omat harrasteensa ja pmat rättinsä ja omat velkansa, talouden yhteiset laskut ja mm lsdten menot menee yhteistililtä.
Olin hyvötuloinen kun vaimo opsikeli ja sen jälkeen oli mammavapaalla. Maksoin melkeinpä kaiken. Kun olin työtön, rva maksoi melkeinpä kaiken.
Hyvä systeemi! Ikinä ei muuten olla rahasta kinattum
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka näitä aloituksia jaksaa loputtomiin tehtailla???
Avioliitossa on:
1. ELATUSVELVOLLISUUS
2. YHTEINEN TALOUS
Älkää perkele menkö naimisiin jos se asia tuolla tasolla riepoo.
Kuten lakitekstissä sanotaan "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen."
Yhteinen talous ei tarkoita sitä, että toinen maksaa ja toinen kuluttaa. Elatusvelvollisuuskaan ei tarkoita, että toinen saa vaatia haluamansa elintason ja toisen pitää se kustantaa.
Avioliitossa kummankin omaisuus on omaa, ei yhteistä, ellei sitä ole yhteiseksi hankittu.
Tässä on asiasta, mm. Oikeusteitse elatuksen hakemisesta.
https://laaka.fi/puolisoiden-elatusvelvollisuudesta-avioliitossa/
Kohtuutonta on hokea noista kötitöistä, tuloton tehköön. Kirjoittajat tietysti ovat nuoria ja terveitä. Moni avioliitto kestää vaikka pieneläjeläinen sairas puoliso ei jaksaisi yhtään mitään.
Parempi se on erotakin jos minä ja minun rahani.
kannattaa pysyä avoliitossa niin silloin ei tarvi toista elättää, kumpikin maksaa puolet ja jos rahaa jä
ä niin voi sijoittaa.
Ainahan naiset kuvittelevat sairaalla mielikuvituksella että mies tienaa rahaa ainoastaa naiselle tuhlattavaksi. Totuus kuitenkin on että lokki on lokki eikä lokki kotkaksi muutu vaikka totuuden kieltää
Aviopuolisoilla on toisiinsa nähden elatusvelvollisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka näitä aloituksia jaksaa loputtomiin tehtailla???
Avioliitossa on:
1. ELATUSVELVOLLISUUS
2. YHTEINEN TALOUS
Älkää perkele menkö naimisiin jos se asia tuolla tasolla riepoo.
Kuten lakitekstissä sanotaan "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen."
Yhteinen talous ei tarkoita sitä, että toinen maksaa ja toinen kuluttaa. Elatusvelvollisuuskaan ei tarkoita, että toinen saa vaatia haluamansa elintason ja toisen pitää se kustantaa.
Avioliitossa kummankin omaisuus on omaa, ei yhteistä, ellei sitä ole yhteiseksi hankittu.
No sitten vaan hopihopi avioeroa jos toinen jää työttömäksi tai sairastuu vakavasti. Tai sitten voi se työtön asua pihalla leikkimökissä.
Alue: Aihe vapaa
Ja se tarkoittaa minimiä, ei yhtään enempää. Kummankin tulee lain mukaan osallistua elatukseen, mutta ei voi vaatia tiettyä elintasoa puolison tuloihin vedoten.