Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Tämä vauva-sivu on "huollossa", toimiiko teillä normaalisti?

En pääse tallennetun ikonin kautta, googlen kautta joo.

Tuli naapurin ukkeli yllättäen kylään, leikkasin hänen hiukset ja joimme pullakahvit, muuten ihan kotipäivä. En onneksi nukkunut päikkärit niin  jos nukuttaisi yöllä paremmin. 

Katkotteko päivänliljojen varret syksyllä? Eivät ole mikään kaunistus enää. 

Kaljaa juon ja katson pornoa

Ei näköjään toimi keskustelun etusivu, kertoo että päivitys kesken. Mutta aihe vapaalle pääsee googlen kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei näköjään toimi keskustelun etusivu, kertoo että päivitys kesken. Mutta aihe vapaalle pääsee googlen kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Ei näköjään toimi keskustelun etusivu, kertoo että päivitys kesken. Mutta aihe vapaalle pääsee googlen kautta. 

Googlen kautta välin pääsee, sitten taas ei. Viestin lähetys ei aina onnistu???

Vierailija kirjoitti:

Katkotteko päivänliljojen varret syksyllä? Eivät ole mikään kaunistus enää. 

Katkon perennojen varret sitä mukaa, kun ruskettuu ts tuleentuu, ravinteet on palautunut juuristoon.

Tänään sain tolkuttoman huonoa asiakaspalvelua kalusteliikkeessä. Enpä ole aikoihin törmännyt yhtä tylyyn ja töksäyttelevään myyjään, että ihan hämmennyin. Onneksi löytyi toinen myyjä, kun tämä yksi oli kuin persauksille ammuttu karhu. 

Tänään tein kanakeittoa ja jaksoin tehdä pieniä puuhastelujakin, vaikka olen ollut tosi väsynyt. 

Lapsenlapseni, tuo suloinen pieni kultamuru, oli silminnähden iloinen kun kävin heillä. Oli oppinut kuorimaan mandariinia, ja tottahan toki hän halusi kuoria minullekin. Harmitti vähän, kun en älynnyt ottaa kumppareita mukaan, ulkona kun oli huikean hyvät vesilätäköt sateen jäljiltä. Mutta kyllähän sitä tekemistä sisälläkin keksittiin. 

Ihan mukava päivä ollut. Saunan jälkeen nyt jo väsyttää ja kohta laitan silmät kiinni. Hyvää yötä! 

Vierailija kirjoitti:

Tänään sain tolkuttoman huonoa asiakaspalvelua kalusteliikkeessä. Enpä ole aikoihin törmännyt yhtä tylyyn ja töksäyttelevään myyjään, että ihan hämmennyin. Onneksi löytyi toinen myyjä, kun tämä yksi oli kuin persauksille ammuttu karhu. 

Tänään tein kanakeittoa ja jaksoin tehdä pieniä puuhastelujakin, vaikka olen ollut tosi väsynyt. 

Lapsenlapseni, tuo suloinen pieni kultamuru, oli silminnähden iloinen kun kävin heillä. Oli oppinut kuorimaan mandariinia, ja tottahan toki hän halusi kuoria minullekin. Harmitti vähän, kun en älynnyt ottaa kumppareita mukaan, ulkona kun oli huikean hyvät vesilätäköt sateen jäljiltä. Mutta kyllähän sitä tekemistä sisälläkin keksittiin. 

Ihan mukava päivä ollut. Saunan jälkeen nyt jo väsyttää ja kohta laitan silmät kiinni. Hyvää yötä! 

Mukavan leppoisa tarina, kuin iltasatu :)

Hyvää yötä

Koleeta ulkona, tuntuu niin hyiseltä niiden helleviikkojen jälkeen. Luvattiin kuitenkin vielä vähän lämpöisempää.

Ei tänne kyllä pääse kuin Googlen kautta. 

Tänään on ollut vaihteleva päivä fiiliksen suhteen. Aamulla ihan ok olo ja kävin kävelyllä ja pyöräilyllä. Keräsin viinimarjoja ja keitin mehua. Tähän kaikkeen kului aikaa.

Sitten kävin puutarhamyymälässä. Ostin vähän multaa, lannoitetta ja lisää tervanauhaa puiden sitomiseen syksyä varten. On siellä vielä paljon taimia ja mietin, että ehkä pitäisi alkaa jo tarjoukset kasvamaan jos meinaavat saada myytyä kaiken ennen kylmää. Ajatuksena oli kävellä eri maisemissa iltalenkki, mutta juuri sielläpäin ja satoi jo jäin tähän lähellä.

Tässä illalla tuon ostoksilla käynnin jälkeen iski surullinen fiilis, kun mietin sitä etten pysty oikein enää ihmisten kanssa toimimaan. Tai pystyn jotenkin, mutta en nauti siitä kylläkään. Surkeaa valittaa tästä, mutta jännitän ihmisten seuraa ja samalla suren ajatusta etten pysty tutustumaan muihin ja luottamaan. Viihdyn yksin, mutta en samalla ihan näin kuitenkaan eläisi mielelläni. Samalla vastuu on toki minulla tähän liittyen. 

Vierailija kirjoitti:

Itse en osta kuin harvoin vaatteita. Monesti kirppikseltä ostan arkivaatteet mitä päivittäin käytän. Minulla on aiemmilta vuosilta edelleen hyviä vaatteita olemassa ja näin en oikeastaan tarvitse mitään. Juhlavaatteet myyty pois melkein kun joskus ostin mekkoja ja tajusin ettei minun tule niitä missään pidettyä niin parempi myydä pois. Mitä juhlavampi vaate niin sitä harvemmin käytän. Joskus mietin, että sukuni puolesta on varmaan ikinä enää saa kutsua minnekään juhliin. Jos taas itse pitäisin juhlat niin ei olisi ketään jota kutsua myöskään.

Eräs äitini tuttu kertoi joskus, että kun naimisiin meni niin oli omasta suvusta vain vanhemmat ja minä olisin vastaava. Vai kutsuisiko joku häihinsä sellaisia, jotka eivät kutsuneet omiinsa. Minä en. Toki mistähän tämäkin kaikki ajatus nyt tuli, kun omassa päässäni olen miettinyt etten ikinä päädy menemään vihille. En näe itseäni siinä tilanteessa ja en kirjoita tätä surullisena

Päätin jo nuorena että naimisiin en koskaan mene. Päätös on pitänyt, vaikka avoliitossa olen saman miehen kanssa ollut jo 43 vuotta. En tarvitse suhteelle kolmatta osapuolta, kirkkoa ja kenties tyhjiä lupauksia tai mitään vahvistamista. Olen sitoutumiskammoinen, mutta silti täysin sitoutunut omasta vapaasta tahdostani. Vapaus on minulle elinehto. Muistan tunteen, kun sain vakituisen työpaikan se ei tuntunut kivalta vaan ahdistavalta koska siinäkin oli kyse sitoutumisesta, vapauden menettämisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en osta kuin harvoin vaatteita. Monesti kirppikseltä ostan arkivaatteet mitä päivittäin käytän. Minulla on aiemmilta vuosilta edelleen hyviä vaatteita olemassa ja näin en oikeastaan tarvitse mitään. Juhlavaatteet myyty pois melkein kun joskus ostin mekkoja ja tajusin ettei minun tule niitä missään pidettyä niin parempi myydä pois. Mitä juhlavampi vaate niin sitä harvemmin käytän. Joskus mietin, että sukuni puolesta on varmaan ikinä enää saa kutsua minnekään juhliin. Jos taas itse pitäisin juhlat niin ei olisi ketään jota kutsua myöskään.

Eräs äitini tuttu kertoi joskus, että kun naimisiin meni niin oli omasta suvusta vain vanhemmat ja minä olisin vastaava. Vai kutsuisiko joku häihinsä sellaisia, jotka eivät kutsuneet omiinsa. Minä en. Toki mistähän tämäkin kaikki ajatus nyt tuli, kun omassa päässäni olen miettinyt etten ikinä päädy menemään vihille. En näe itseäni

 

Minä taas olen sitoutumishaluinen: sama paras ystävä 65 vuotta, sama aviopuoliso 50 vuotta, sama työpaikka 40 vuotta ja sama aamiainen aina, sama hiustyyli 60 vuotta. Näyttää pahalta, mutta tuntuu turvalliselta.

Samaa kuin aina, ei mitään hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Samaa kuin aina, ei mitään hyvää.

 

Pystyt kuitenkin kirjoittamaan! Eli et ole dementoitunut, halvaantunut, sokea, osaat lukea ja kirjoittaa. Eikö mitään hyvää? Nämä kaikki on jo kiitoksen aiheita.

Kyllä edelleen vaan päivitetään... mahtaa tulla oivallinen lopputulos, kun niin kauan kestää, yötä päivää.

Kohtapuoleen töihin lähtö, sitten onkaan enää 4 varmaa työpäivää :) 

Eilen leivottu sämpylä aamukahvilla maistui makoisalta. Kröhm. Kukas se kissan hännän nostaa, jossei kissa itse. Ironiaa. Viileä päivä tulossa, syksyn tuoksua ilmassa. Taidan viikonloppuna tuoda pelargoniat sisälle, kukkivat vielä niin kauniisti. Jospa kokeilen talvettaa taas, eipä ole mulla oikein onnistunut

Perjantaiterveisin

Doris

*Minä taas olen sitoutumishaluinen: sama paras ystävä 65 vuotta, sama aviopuoliso 50 vuotta, sama työpaikka 40 vuotta ja sama aamiainen aina, sama hiustyyli 60 vuotta. Näyttää pahalta, mutta tuntuu turvalliselta."

Itse olen enkä välimuoto tästä kaikesta. Kaipaan vapautta ja kyllästyn liiankin helposti eri asioihin. Toisaalta kaipaan myös turvallisuutta ja rutiineja. Tämä kaikkeen liittyen. En tarkoita ihmissuhteita, kun ei minulla niitä juuri ole.

Ehkä turvallisuuden tunne on minulle enemmänkin sellaisen rauhallisuuden toivomista elämääni. Ikävät asiat ja vuodet tavallaan vievät voimiani ja muuttivat minua ihmisenä  ja nyt en kaipaa mitään nopeita muutoksia tai tilanteita, jotka vievät voimia paljon ja saan tavallaan kamppailla, että miten kestän.

Samalla tämä estää muutosta ja ymmärrän itsekin sen kuinka asiat eivät muutu tällä menolla, mutta jos pitää valita, että voimasi riittävät ja pysyt ok kunnossa tai sitten yrität liikaa ja liian hankalia asioita jotka vievät sinut pohjalle niin ehkä tuo ensimmäinen vaihtoehto on parempi valinta. Tämä siitäkin huolimatta, että moni sanoo, että pitää haastaa itsensä. Silti sitä haluaa myös suojella itseään siltä, ettei tulisi hetkeä, kun voimat vähenevät. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa kuin aina, ei mitään hyvää.

Mutta hyvän kommentin kirjoitit.

Vierailija kirjoitti:

Samaa kuin aina, ei mitään hyvää.

Kirjoitathan pitemmästi, pohtien. Luulen että hyvääkin löytyy: koti, lämpö, vaatteet, ruoka...