Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Oli rankkasade, järven pinta kuohui vaahtopäin. Taivas upean värinen, rikinkeltainen.

Olen maistanut sahtia enkä kyllä tykännyt. Omassa lähikaupassa  olen nähnyt myytävän sahtia mutta eipä tarvi ostaa.

Pyykkejä en kuivaa ulkona. Siitepölyaikana allergiselle ei käy ollenkaan ja jotenkin helpompi ripustaa sisälle.

Täällä kakkoskodin ympäristössä on alkanut olla kaikenlaista riesaa- rikotaan ja sotketaan paikkoja, rällätään kovaäänisillä mopoilla yötä myöten. Ikävää!

💐

Vierailija kirjoitti:

Onko ketään muuta jota kesästä luopuminen masentaa?

Ei masenna, kun en luovu ihan vähällä kesästä. Aurinko lämmittää päivisin ja loikoilen auringossa. Järvien ja merien vedet ovat vielä lämpimiä, käyn uimassa usein jopa monta kertaa päivässä. Kukat kukkii ja nurmi kasvaa. Kellastuneet ja pudonneet lehdet harvoin pois ja napsin kukista kuihtuneet lehdet, joten ne näyttävät hyviltä. Kuljen kesä vaatteissa ja kuuntelen kesämusaa. Elän vielä monta viikkoa kesää, käyn kalassa ja metsäkeikoilla ja istuskelen ranta kivillä tai aamukaffeilla toreilla.

Sitten kun alkaa ilmat viileitä kunnolla ja satamaan ja pimentyy, sytytän valoja ja luen kirjoja.

Kyllä minuakin kesän lähtö surettaa. Olen valoa kaipaava ihminen ja täällä maalla on hyvin pimeää talvisin. Ulkoiluja kylmyys hieman haittaa myös kuitenkin. Puhun tässä siis omista ulkoilumääristäni ja ei tietenkään talvella tule niin paljon oltua kuin kesällä. 

Täällä menevät pienet hiekkatiet umpeen talvisin. Tästäkin läheltä ei aurata kahta tietä joilla olen itse  kulkenut taas lämpimän ajan lähes päivittäin. Sitten menee nekin reitit ja ei pysty koko talvena niitä käyttämään. Joku tietysti voi jollain maasturilla ajaa, mutta ei minulla sellaista ole. Pääsin silti nämä tiet tukossa koko talven ja pitää kiertää jos haluaa sinne päin kävelemään.

Toki kävelen myös tässä kämpän lähellä myös ja en aina kauemmas lähde, mutta kyllä auraamiseen ja teiden kuntoon liittyvät asiat korostuvat täällä. Kolaamista on myös ja vastaan kuitenkin paljolti itse pihasta ja tien pätkästä sekä vielä äitini lumityöt. Joskus saan aurausapua jos paljon tulee lunta.

Ja jos valittaa saan sitten täällä on yleensä liukkaat tiet, eikä hiekkaa jos on lumeton talvi. Tämä tuo omat juttunsa. Mutta kaiken tämänkin jälkeen voin sanoa pitäväni talvesta kuitenkin. 

Perhoset voivat ihan hyvin. Tuo yksi pelästytti minut, kun oli päässyt laatikosta lennähtämään jotenkin ulos ja kun lenkiltä tulin niin se odotti minua terassin lattialla. Onneksi en päälle astunut. Nämä kaksi ovat virkeitä ja räpyttelevät ja yrittivät välillä lentää. Eivät siivet vaan toimi oikein ja ovat rikki. Osaavat juoda, kun ohjaan ne korkin ääreen missä mehua ja ottavat heti kärsänsä esiin. Tuo yksi on huonommassa kunnossa. Pitää kärsää esillä ja ei sitä enää sisään saa. Välillä sekin räpyttelee silti, mutta ehkäpä ei kauaa enää kestä. Muut paremmassa kunnossa. 

Vierailija kirjoitti:

Perhoset voivat ihan hyvin. Tuo yksi pelästytti minut, kun oli päässyt laatikosta lennähtämään jotenkin ulos ja kun lenkiltä tulin niin se odotti minua terassin lattialla. Onneksi en päälle astunut. Nämä kaksi ovat virkeitä ja räpyttelevät ja yrittivät välillä lentää. Eivät siivet vaan toimi oikein ja ovat rikki. Osaavat juoda, kun ohjaan ne korkin ääreen missä mehua ja ottavat heti kärsänsä esiin. Tuo yksi on huonommassa kunnossa. Pitää kärsää esillä ja ei sitä enää sisään saa. Välillä sekin räpyttelee silti, mutta ehkäpä ei kauaa enää kestä. Muut paremmassa kunnossa. 

Perhoset ovat eläneet elämänsä, älä turhaan pitkitä niiden taivalta. Niiden lennot on lennetty, se on luonnon laki. Perhoset elävät vain kesän joten nauti sinäkin kun näet niiden liitelevän niityillä lyhyen hetkensä. Ei muuta.

Vierailija kirjoitti:

Huomaan . . . on elokuu, selittää miksi mieli on alakuloinen. Taas se aika vuodesta kun pitää luopua kesästä. Yöt pimeitä...taas se alkaa pimenee pimenee pimenee

Mulla on kaksi vuodenaikaa, joulu ja juhannus. Nyt mennään joulua kohti, mutta heti joulun pesäpäivien  jälkeen lähtee aurinko  kiipeämään kohti valoa ja juhannusta. 

Vierailija kirjoitti:

Olen ehdottomasti myrskyihminen. Odotan kovia syysmyrskyjä. En tiedä mistä johtuu. Kunnon myrskyssä tunnen eläväni kunnolla. Kunnon tuuli, sade..ah, minun keli!

Samoin. Myrskyllä, tuulen heitellessä jäisiä sadetikareitaan kasvoilleni seison ison järven rannassa ja annan vaahtopäiden pauhata ja vastatuulen puhaltaa silmät viiruiksi. Siinä hetkessä on voimaa.

Elokuisen auringon pehmeä valo on nyt parhaimmillaan, ja jos harrastaa valokuvausta niin nyt on hyvä valo siihen hommaan.

Huomenta :) Eilinen meni vielä peiton alla, kissa kainalossa. Kuume on onneksi jo poissa, joten tänään jaksan katsoa vähän työposteja yms.

Seurassa vai yksin?  Molempia, mutta oikeassa suhteessa. Ehdoton maksimi on 20% seurassa ja 80% yksin. Yksin voin olla kyllä enemmänkin, mutta en seurassa. On han kivaa tavata ihmisiä, mutta vain 2-3 tuntia kerrallaan. Eikä joka päivä, ei edes joka viikko. Ennenkuin 12 vuotta sitten aloin tekemään etätöitä, tunsin läheisteni ja ystävienikin tapaamisen ikävänä velvollisuutena. Tiesin kuitenkin, että ihmissuhteita ei voi ylläpitää, jos ei koskaan halua tavata. Kun aloitin etätyöt, oli aluksi outoa, kun työpäivän jälkeen ihan mieleläänkin lähti jonkun kanssa vaikka kahville. Irlannin reissu siskoni kanssa tulee  varmasti olemaan ihan kiva ja nähtävää ja koettavaa on paljon, mutta tiedän sen olevan myös raskas, koska vain vessassa saan olla yksin. 

Masentaako kesän loppuminen? Joo ja ei. Nuorempana masensi oikein kunnolla, kun tiesi, että on pitkä ja pimeä vuodenaika edessä. Syyskuun lopusta huhtikuun alkuun tuntui kuin joka  ainoa päivä kiskoisi  kivirekeä perässään. Kun lapset oli aikuisia ja omillaan, aloin ajatella, että jos ihmisen olisi tarkoitus olla aktivinen pimeässä, ihmisen silmätkin olisivat kuin kissoilla. Varsinaisille talviunille ei tietenkään työssäkäyvänä voinut mennä, mutta jonkinlaiseen talvihorrokseen annoin itselleni luvan mennä. Työt piti tehdä, mutta muuten ei juuri muuta kuin käyttää koira ulkona ja nukkua. Kaikki sosiaalinen aktiivisuus minimiin. Mulle kesä on aika, jolloin ladataan akut ja kun niitä akkuja käyttää mahdollisimman säästeliäästi, ne riittää kevääseen asti. Tuleva syksy on kuitenkin nyt poikkeus, koska työelämän velvollisuudet on ihan kohta ohi. Voin tehdä mitä huvittaa ja milloin huvittaa ja jos ei huvita, ei tarvitse tehdä. 

Pitkis vie ne perhoset jonnekin luontoon, kiertokulkuun kuuluu niitten kuolla. 

 

Tein illalla taas virheen ja söin liikaa.

Lämminsavulohta, katkarapuaiolia ja kananmuna ruisleivällä. Oli tosi hyvää mutta yö meni valvoessa. Sydän jyskytti epätahdissa ja vatsa velloi.

Milloinkahan opin!

💐

Tuli mieleen tuosta eläinten pelastamisesta- siskoni sai pitkällisen jahtaamisen jälkeen kimalaisen hätisteltyä ulos. Samantien lintu oli napannut sen nokkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen tuosta eläinten pelastamisesta- siskoni sai pitkällisen jahtaamisen jälkeen kimalaisen hätisteltyä ulos. Samantien lintu oli napannut sen nokkaansa.

Mun tytär oli jotain 10 v, kun löysi huoneestaan hämähäkin ja kiikutti sen paperinpalan päällä nopeasti parvekkeelle. Meni hetki ja juoksi hakemaan hämppiksen parvekkeelta takaisin. Ulkona oli 28 astetta pakkasta :D

Rutiiniksi muodostuneella kävelyllä, (retrojopokin mukana).

Järven aamuauringossa välkehtivä laine ja vesi niin kirkasta, että joka kiven näki laskeaViljapelto silkkaa kultaa ja heinäsirkatkin vielä siritti sitruunaperhosten tanssiessa niiden ympärillä.

Hiekkatiellä edessäni oli keppi, niin luulln  - vaan käärme, mietin tuonko kanssa törmättiin tasan samassa paikassa keväällä, oli hitusen kasvanut mutta poikanen vieläkin. Morjestimme, sanoin sille että jatkas ny matkaas että minäkin pääsen sun ohi. Hitaasti luikerteli siitä tien penkereelle. Todetessani oloni varsin tyytyväiseksi, tuli mieleeni työkaverit joiden päivät täyttyy edelleen minuuttiaikataulusta, suorittamisesta. Olen helvetin iloinen, kun pakenin omaan aikaan vuotta ennen eläkeikää. Ei se raha kaikkea merkitse, eikä sen eteen kaikkeen pidä taipua. 

Te, joilla tämä uusi aika on edessä..nauttikaa siitä jokainen omalla tyylillään... olen varma että niinhän te teettekin :D

Vierailija kirjoitti:

Perhoset voivat ihan hyvin. Tuo yksi pelästytti minut, kun oli päässyt laatikosta lennähtämään jotenkin ulos ja kun lenkiltä tulin niin se odotti minua terassin lattialla. Onneksi en päälle astunut. Nämä kaksi ovat virkeitä ja räpyttelevät ja yrittivät välillä lentää. Eivät siivet vaan toimi oikein ja ovat rikki. Osaavat juoda, kun ohjaan ne korkin ääreen missä mehua ja ottavat heti kärsänsä esiin. Tuo yksi on huonommassa kunnossa. Pitää kärsää esillä ja ei sitä enää sisään saa. Välillä sekin räpyttelee silti, mutta ehkäpä ei kauaa enää kestä. Muut paremmassa kunnossa. 

Päästä ne vapauteen, luontoon. Toisinaan ihminen haluaa auttaa, mutta oikeasti tuleekin tehneeksi hallaa luontokappaleille. Kärsii, kun siivet on rikki!

Meillä on aikaa vielä lauluun, leikkiin ja rakkauteen, iloon ja ukkosen jylinään...

Päivän musiikkia tähän Juha Tapiolta.

Ajattelen lapsiani, kaipaan syvästi 🧡

Vierailija kirjoitti:

Rutiiniksi muodostuneella kävelyllä, (retrojopokin mukana).

Järven aamuauringossa välkehtivä laine ja vesi niin kirkasta, että joka kiven näki laskeaViljapelto silkkaa kultaa ja heinäsirkatkin vielä siritti sitruunaperhosten tanssiessa niiden ympärillä.

Hiekkatiellä edessäni oli keppi, niin luulln  - vaan käärme, mietin tuonko kanssa törmättiin tasan samassa paikassa keväällä, oli hitusen kasvanut mutta poikanen vieläkin. Morjestimme, sanoin sille että jatkas ny matkaas että minäkin pääsen sun ohi. Hitaasti luikerteli siitä tien penkereelle. Todetessani oloni varsin tyytyväiseksi, tuli mieleeni työkaverit joiden päivät täyttyy edelleen minuuttiaikataulusta, suorittamisesta. Olen helvetin iloinen, kun pakenin omaan aikaan vuotta ennen eläkeikää. Ei se raha kaikkea merkitse, eikä sen eteen kaikkeen pidä taipua. 

Te, joilla tämä uusi aika on edessä..nauttikaa siitä jokainen omalla tyylillään... olen varm

Mulla  kans alin eläkeikä tulee täyteen vasta vuoden päästä, mutta jään pois työelämästä jo tän kuun lopussa. Olen samaa mieltä tuosta rahasta. Toki rahaakin tarvitsee, jotta ei  tarvitse nälissään kadullakaan asua, mutta olen tosi tyytyväinen, kun aloin jo tammikuussa 2023 kokeilla, millaista on elää eläkepäivieni elintasolla. Oli tarkoitus kokeilla vain pari kuukautta, mutta sehän jäikin sitten pysyväksi tavaksi. Kaiken sen ylimenevän laitoin säästöön ja nyt sitten mahdollista jäädä nollatuloille viimeiseksi vuodeksi. 

Outoja kommentteja perhosten pelastajalle. Puututte toisen yksityiselämään ja tekemisiin. Ette tiedä hänen elämästään ja käskette häntä, eikä edes ystävällisesti. Ei kuulu teille mitä hän tekee ja harrastaa. Joku kerää perhosia piikkitauluun, toinen pelastaa. Ei kuulu teille!

Vierailija kirjoitti:

Meillä on aikaa vielä lauluun, leikkiin ja rakkauteen, iloon ja ukkosen jylinään...

Päivän musiikkia tähän Juha Tapiolta.

Ajattelen lapsiani, kaipaan syvästi 🧡

Juha Tapiolla on loistavia biisejä ja sanoituksia. Samoin Petri Laaksosella. Ja tietysti monella muulla. Aurinko paistaa, viileä tuuli käy ikkunasta. Ohi ajoi just traktori. Puimista piisaa, eipä ole kesällä muuten heinäseipäitä näkynyt. Tai itse asiassa on, monessakin talossa on piha-aita tehty seipäistä, uusiokäyttöä. Mustikan keruuta tänään. Puolukatkin alkaa jo punertaa. Ennustetta katsoin ensiviikolle, +15 ja poutaa.

Doris

Vierailija kirjoitti:

Elokuisen auringon pehmeä valo on nyt parhaimmillaan, ja jos harrastaa valokuvausta niin nyt on hyvä valo siihen hommaan.

Harrastan ja paljon. Naapurit aina sanoo, et taas sillä on kamera kaulassa. Rakastan kuvata aamu ja iltahetkiä koska Valo on silloin parasta. Ja nyt alkaa olla viljapellon yllä usvaa aamuisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhoset voivat ihan hyvin. Tuo yksi pelästytti minut, kun oli päässyt laatikosta lennähtämään jotenkin ulos ja kun lenkiltä tulin niin se odotti minua terassin lattialla. Onneksi en päälle astunut. Nämä kaksi ovat virkeitä ja räpyttelevät ja yrittivät välillä lentää. Eivät siivet vaan toimi oikein ja ovat rikki. Osaavat juoda, kun ohjaan ne korkin ääreen missä mehua ja ottavat heti kärsänsä esiin. Tuo yksi on huonommassa kunnossa. Pitää kärsää esillä ja ei sitä enää sisään saa. Välillä sekin räpyttelee silti, mutta ehkäpä ei kauaa enää kestä. Muut paremmassa kunnossa. 

Perhoset ovat eläneet elämänsä, älä turhaan pitkitä niiden taivalta. Niiden lennot on lennetty, se on luonnon laki. Perhoset elävät vain kesän joten nauti sinäkin kun näet niiden liitelevän niityillä lyhyen hetkensä. Ei muuta.

 

Biologiaa: osa perhosista talvehtii. Muna, toukka, kotelo, aikuinen.