Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Herätty 6.30. Harmi, että tuo lauantain sää näyttää täällä päin todella sateiselta. Olisi ollut kiva istuskella terassilla vieraitten kanssa iltapäivästä lähtien. No eipä ole ensimmäinen sateinen juhannus. Grillataan ulkona, syödään sisällä. Kun sade loppuu iltasella, niin sitten vilttien kanssa terassille istuskelemaan. Meillä on juhannusperinteenä biisiraati ja musiikki on parhaimmillaan ulkona terassin kajareista kuultuna.

Täällä on linjoilla joku "hyvää päivänjatkoa" tyyppi 😄

Valmistellut juttuja huomista matkaa varten juhannusaattokylään saimme kutsun. Hyvää Juhannusta.

Jätetään päivänjatko huomiotta...

Jos olisi kovin kuivaa eli helteitä niin kokkoja ei saisi polttaa. Tänä vuonna mulla on mahdollisuus nähdä vastapuolen järven suuri kokko tulissaan.

Olkoon sää millainen vaan sitä tulee nautittua juhannusoloista.

Hyvää juhannusta!

Vierailija kirjoitti:

Valmistellut juttuja huomista matkaa varten juhannusaattokylään saimme kutsun. Hyvää Juhannusta.

Pitkäkin matka sinne kylään?

Jusseja vaan 

Vierailija kirjoitti:

Jos olisi kovin kuivaa eli helteitä niin kokkoja ei saisi polttaa. Tänä vuonna mulla on mahdollisuus nähdä vastapuolen järven suuri kokko tulissaan.

Olkoon sää millainen vaan sitä tulee nautittua juhannusoloista.

Hyvää juhannusta!

 

Hyvää päivänjatkoa

Vierailija kirjoitti:

Jätetään päivänjatko huomiotta...

Hän huomioi teitä 🥰

Saunottu äskettäin ja uitu ja nautittu olut saunan kuistilla. Olipa virkistävää, rentouttavaa ja ihanaa. Ei täällä enää ole hyistä. Huomenna tulee koira kylään tänne mökille.

Toi sauna saa tuntemaan, kuin olisi ollut lomapäivä jo tänään. 

Vierailija kirjoitti:

Isäni oli alkoholisti. Hän aloitti jo noin 15-vuotiaana juomisen ja jatkoi sitä n. 40-vuotiaaksi ja lopetti, tai oikeastaan piti 20 vuoden tauon, oli raitis ja kuntoili kovasti. Minun ihana isäni, huumorintajuinen, ystävällinen ja monin tavoin lahjakas. Sitten, n. 60-vuotiaana hän alkoi juomaan uudelleen. Hän kuoli viinan ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin 63-vuotiaana. Se huolen määrä, suru ja pettymysten tunteet, kun hän koko elämäni ajan joi, lukuunottamatta tuota 20 vuoden taukoa - se-oli tosi raskasta.

Jos saa aviomiehekseen alkoholistin, kannattaisi erota. Niin äitini teki, mutta olisi kannattanut erota paljon aiemmin.

Minä sain tai oikeammin valitsin. Kummatkin uskoimme siihen että hän pystyy paranemaan. Ei pystynyt. Ampui itsensä, mulle jäi kaksi pientä lasta. Alkoholismi on sairaus.

Huomenta kaikille, virkeänä noustu juhannusaatto aamuun, en odota päivältä mitään, aika näyttää mitä ilta tuo tullessaan.

Tuosta alkoholismi asiasta olen kyllä sitä mieltä ettei se ole mikään sairaus. Kolmekymmentä vuotta olen hoitotyötä tehnyt ja satoja juoppoja hoitanut. Alkoholismi on oma valinta. Kyse on riippuvuudesta ja se ei ole tauti. Kukaan ei väkisin siitä pullosta käske juoda. Ihminen itse sen pullon avaa ja juo.

Vierailija kirjoitti:

Vähän masentaa, ollaan tosi paljon puhuttu miehen kanssa hänen alkoholin käytöstä. Hän jopa sanoi joskus vuodenvaihteessa että en tule näkemään häntä humalassa tänä vuonna, eilen taas hän oli kännissä kun tulin jumpasta kotiin. 

Miksi? Miksi olen valinnut mokoman juopon puolisokseni.

Jätä se sika

500 km ajo edessä. Lapsuusmaisemiin mennään, kotirannoille. Herkistävää.  Siellä alan puhua vanhaa murretta ja syke laskee välittömästi. 

Riippuvuus on sairaus. Olipa riippuvuuden laji mikä tahansa. Riippuvuuden hoito on välttämätöntä. Harva pystyy yksin tahdonvoimallaan riippuvuuttaan hallitsemaan enää siinä vaiheessa, kun tilanne on mennyt riittävän pahaksi, kuten monella vuosia juoneella alkoholistilla, peliriippuvaisella, se ksiriippuvaisella ym. voi olla.

Hyvää juhannusta, yrittäkää pysyä kunnossa.

Meillä on kamalia riitoja suhteessa ja naapurit kuulevat ne. Anteeksi naapurit!

Tahtoisin muuttaa pois mutta talous estää tekemästä repivää ratkaisua. :(

Vierailija kirjoitti:

500 km ajo edessä. Lapsuusmaisemiin mennään, kotirannoille. Herkistävää.  Siellä alan puhua vanhaa murretta ja syke laskee välittömästi. 

Sama. Siis lapsuusmaisemat. Ja murre. Savusaunan lämmityksessä kiire jää taa ja viimeistään leppeissä löylyissä mieli rentoutuu

Kiitos isi

On vähän eksynyt olo. Erosin miehestäni pari kuukautta sitten. Sukulainen, jonka mökillä olemme viettäneet juhannuksia on saattohoidossa. Ainoa tuttu, joka yleensä viettää juhannuksen kaupungissa onkin tällä kertaa lähtenyt maalle.

Ajattelin käydä vähän kävelyllä. Ehkä joku kiva terassi on auki ja juon oluen auringossa :)

En tiedä sitten, mutta vähän surullinen fiilis on. Eilen parempi päivä ja ulkoiltiin paljon äitini kanssa. Sääkin oli täälläpäin hyvä.

Lääkäri soitti eilen ja äitini diagnoosi edelleen epäselvä. Ei olekaan reumaa tai esim välilevyn pullistumaa selässä. Ainoa syy mikä voisi aiheuttaa kipua selkään on kuluma lonkassa ja lonkan seutu tulehtunut. Toisaalta voiko se olla sitten selkäkivun syy. Magneetissakaan, kun ei näkynyt mitään muuta selitystä. Näin tämä tilanne jatkuu varmaan ennallaan. Selitystä ja apua ei saada, kun kukaan tiedä mikä on syynä. Ortopedille käynti myöhemmin. 

Muuten kyllä se näkyy, että isäni on täällä. Hän kerää aamuyöstä aina ja kohentaa jo aamulla kaikkea. Tätäkin olen tänne jo monesti kirjoittanut, mutta jos itse saan unta joskus kello 2 niin ei ole kiva herätä kello 4. Tätä tarkoitan ja täällä kaikki äänet kuuluu. Samalla hän harrastaa sitäkin, että käy äitini luona jo aamulla kylässä vaikka tietää tämän menevän iltavuoroon eli haluaisi nukkua mahdollisimman pitkään. Ainakin kello 9. Sitten isäni kolistelee ovella jo joskus puoli 7 ja äitini unet jää kesken. Tänään muutenkin hänellä töissä rankka ilta. Asukkaille ohjelmaa, mikä kiva asia, mutta hoitajia vähän ja näin kiirettä tulee paljon ja hänellä kipuja. Isäni ry ymmärrä yhtään näitä asioita. 

Samalla jos hän on nyt pihatöitä tehnyt ja kaikki ajankulukseen tehdyt hommat tehnyt  silti päättää jäädä tänne vielä moneksi yöksi niin tulee se ajatus, ettei jaksaisi enää. Ei ole mitään omaa rauhaa tällä menolla. Vähän kuin joku kirjoitti, että kiva kun lapsenlapset käyvät, mutta asialla on toinen puolensa, kun sotkua syntyy tms.

Pahinta on varmaan ne typerät hokemiset siitä, että kun nyt on juhannus niin pitää olla varovainen lenkillä ollessaan, kun ei tiedä kuka tuolla liikkuu. Tämäkin on typerää ja oikeasti mitä pelättävää täällä on. Kaupungissa on eri asia ja ei isäni mistään ikävistä kokemuksistani tiedä mitään ja ne ovat eri asia eivätkä liity siihen, että minun täytyisi nyt täällä pelkäämään alkaa kuitenkaan. Eli toisaalta isälläni on typerää rajoittamista mukana, että älä nyt kävele kauas ja ole varovainen. Sellaista ihan typerää puhetta. Joku toinen elää alaikäisenä jo paljon ns vaarallisempaa elämää kuin minä olen ikänä elänyt. Toisaalta haittansa tässäkin, mutta välillä väsyn isääni niin paljon.

Samalla hänellä ei kulu aika yhtään enää, kun hommansa teki ja ei niitäkään paljon ollut. Nyt sitten seuraa minua sisälle ja ulos ja kyselee mihin menen, kun pihaan ulos astun. Tekesi mieli sanoa, että lähden kuulennolle, kun oikeasti mihin minä nyt mukamas menisin. Kävellyllä käyn ja se siinä.

Näin mietin joskus, että tässä kaikessa on jotain vikaa. Ei meidän elämämme ole kuin muilla. Itsekin olisin mielelläni jo omassa rauhassani, mutta isäni suuttuu jos sanon, että lähde huomenna, kun tahtoisi olla maanantaihin saakka. Toisaalta hänellä on "lomapaikka" tulla tänne, mutta minulla taas ei ole mitään ilmaista vastineeksi. Opiskelua tekisi mieli tehdä nämä päivät ja edes jotain saada aikaan. Isäni vaan keskeyttää koko ajan senkin. Pahoittelen valitusta. 

Taas tekisi kyllä mieli neuvoa sinua Pitkis! Että ottaisit kunnolla etäisyyttä molempiin vanhempiisi jotka lienevät täysipäisiä 

ihmisiä kuitenkin. 

Etsisit uuden asuinpaikan kauempana äidistäsi. Eipä liene helppoa sekään. Ainoan lapsen osa ei ole helppo jos vanhemmat eivät katko napanuoraa ajoissa.