Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22258)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulla mietin mitä tänään tekisin. Päätin sitten mennä pizzaa syömään. Tulihan siinä samalla kaupassa käytyä ja siellä kaupassa melkein törmäsin tänään alkavaan Tähdet tähdet -kilpailijaan. Enpä mä viitsinyt sanoa hänelle mitään, etten häiritse hänen kaupassakäyntiään.
Nyt mä oon taas siinä pisteessä, että mitä tänään tekisin. Ehkä tässä voisi katsoa leffan Päätään pidempi. Ulkoilu ei kovinkaan viehätä, kun siellä on viileää.
Kaipa tätä tylsyydeksi sanotaan.
Vinkki: Teemalta kahdelta Pikkusisar, vai ootko nähny jo monesti?
Pitkis, eikö olekin helppo ajatella hevosia terapiaeläiminä? Ajattelen usein, miten isoja, uljaita, lempeitä...
N64
Nyt ruoanlaittoon, pääsen sit 'leffaan' kahdelta
En ole vielä kertaakaan nähnyt Pikku
Tuli Teemalta...
Tänään on ollut vaikea päivä. Itkua pukkaa, muttei sekään tule ulos kunnolla. Hylkäämisen kokemus nostaa päätään sinnikkäästi.
Sama täällä, ei itkua tule vaan vihan tunteita yhtä henkilöä kohtaan, mietin miten pääsisin tästä vihasta yli, se näköjään kalvaa minua?
L a i s k o t t a a . . .
Aurinko paistaa, vois lähteä ulkoilemaan. Vois ottaa päivätorkut. Tekis mieli suklaata - ei oo. Taitaa olla jäätelöä paksstimessa. Ei jaksais hakea. Ei hotsita lukea...
Lukisin ennemmin kuulumisia, enkä alakoulutyylisiä puolivillaisia mielipiteitä.
Menee joillain taistelutantereeksi koko keskustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan leipoa mustikkapiirakan. Kullukan kanssa sitten ollaan mustikkasuita.
Kullukka, ärsyttävä sana
Kullukka ja pullukka, sinä ja minä, rakkaat toisillemme, (oisko parempi killukka ja pillukka?)
Jos sana ärsyttää, mieti, miksi. Onko jotain pelkoja tai traumoja taustalla.
Aina rakastavaisten sanat toisilleen on ällöjä sivullisista, rakkaus tekee vaan niin pöhköksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan leipoa mustikkapiirakan. Kullukan kanssa sitten ollaan mustikkasuita.
Kullukka, ärsyttävä sana
Kullukka ja pullukka, sinä ja minä, rakkaat toisillemme, (oisko parempi killukka ja pillukka?)
Jos sana ärsyttää, mieti, miksi. Onko jotain pelkoja tai traumoja taustalla.
Aina rakastavaisten sanat toisilleen on ällöjä sivullisista, rakkaus tekee vaan niin pöhköksi.
No pistänpä minäkin lusikkani tähän soppaan.. Eikö joku lauleskellut kuljukasta, joka on reiätön makaroni. Kun muut menee kaljalle, jää reiätön makaroni siivoamaan pussia. Vähän sama, kuin kullukka, mutta se yhden kirjaimen ratkaiseva ero. Kullukka kalskahtaa kullitteluun, siis omaan kultaan.
Kullukasta tulee mieleen kasvi, ojakellukka. Killukka voisi olla myös jokin kasvi. Pillukka.. heh, joku takertuu nyt pillukan varsiin..
Pahoittelut, ärsyttävyydestä.
Kun käy yhdenkin yön pois kotoa, niin ihana tulla takaisin oman perheen luokse. Mies oli siivonnutkin täällä ja käynyt katsomassa uutta autoa. Oli ollut sen verran hyvä yksilö että huomenna käydään hakemassa se kotiin ja siirrytään autoilussa kokonaan sähköaikaan.
Tänään meininki on ollut minun osalta laiskaa. Saatiin lakanat sentään pestyä ja vaihdettua ja mies pesi terassit. Minä olen lueskellut ja haaveillut. Ruokaa laitoin, lohta ja uunijuureksia sekä mustikkapirtelöä jälkkäriksi.
Laiskottelu jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, ei itkua tule vaan vihan tunteita yhtä henkilöä kohtaan, mietin miten pääsisin tästä vihasta yli, se näköjään kalvaa minua?
Vihan tunteet (kuten kaikki muutkin tunteet) ovat tarpeellisia ja meihin luotu käytettäväksi. Niin pitkään kuin ne jatkuvat, on hyvä antaa niiden vain olla. Ne kertovat siitä, että sinua on kohdeltu huonosti. Sitten kun oman itsesi vuoksi tuntuu siltä, että haluat päästä eteenpäin ja antaa anteeksi, voit pyrkiä lähtemään sellaiselle tielle, että haluat päästää irti. Siinä voi mennä aikaa, mutta ajallaan sekin tapahtuu. Kun alkaa toivoa, että pystyy päästämään irti, se alkaa tapahtua. Ja sitten ajan myötä huomaatkin olevasi vapaa vihan kahleista eikä kyseinen henkilö enää aiheuta sinussa sen kummempia tunteita. Mutta itsensä vuoksi se irti päästäminen kannattaa jossaik vaiheessa tehdä. Pitkään jatkunut viha kuluttaa vain sinua itseäsi. Voimia sinulle!
Psykoterapeutti
Kiva, kun täällä kommentoi monen eri alan ammattilaisia:)
Lammas: eikös sua pelota tuleva pääsiäinen? Eikös silloin yleisesti syödä runsaasti karitsaa...
Psykoterapeutille olisi minullakin kysymys. Itsellä huomaan nyt kuinka mieliala vaihtelee paljon. Aamulla voi olla ok fiilis ja illalla taas surullinen olo. Tai toisin päin. Yhtenä hetkenä ajattelen etten kestä elämääni ja toisina hetkenä taas näen toivoa. Olenko tavallaan nyt niin voimat lopussa elämässäni, että mielialat vaihtelevat sen vuoksi paljon. Tätä mietin, kun ei tämä nyt ihan tyypillistä minulle kuitenkaan ole.
Olen juuri tämä joka kirjoittaa äidistäni ja vanhemmistani yleensä ja yritän opiskella myös. Jotenkin näen samaa itsessäni kuin esim pari vuotta sitten eräs kesä, kun oli kuormittava tilanne niin kokoajan mieliala seilasi. Toisaalta ihan ääripäihin ei kuitenkaan mennä. Välillä ihan ok olo ja monesti surullinen ja väsynyt. Toisaalta minulla on elämäni taakat mukana eli kiusaaminen ja kaikki nuoruuteeni liittyvä sekä yksinäisyys mikä vaikuttaa. Ehkä koen jotain yleistä tyhjyyttä ja surua elämääni liittyen ja vaikean talven jäljiltä on nyt voimat lopussa mikä aiheuttaa sen tunteiden vaihtelun. Ja eihän tämäkään ketju ole tähän tarkoitettu, mutta esimerkkiä seuraten kirjoitin.
Vierailija kirjoitti:
Kiva, kun täällä kommentoi monen eri alan ammattilaisia:)
Lammas: eikös sua pelota tuleva pääsiäinen? Eikös silloin yleisesti syödä runsaasti karitsaa...
Olin jo sängyssä, kun huomasin kommenttisi. Ja oli niin hauska, että oli pakko nousta vielä tietokoneen ääreen vastaamaan :D Ei pelota, koska olen jo vanha ja siksi sitkeä. Ja varmasti maisuitisinkin villasukalle :D Itseasiassa isäni tulee pääsiäissunnuntaina munluokseni syömään ja tykkäänkovasti lampaasta. Koska hänellä on hampaat jo vähän huonona, niin ajattelin ostaa karitsan jauhelihaa ja tehdä jotain siitä.
Noin muuten tän päivän kuulumisiin, niin oli tarkoiuts päivittää blogia, mutta en jaksanut. Ehkä huomenna. Kännykässä olisi paljon valokuvia. Viime yön nukuin pitkästä aikaa omassa sängyssäni ja kissa oli ihan ihmeissään uudesta sängynpäädystä, kylvöalustasta ikkunassa ja erityisesti lampusta, joka heijastaa avaruuden kattoon. Avaruuskuvio katossa liikkuu hitaasti ja kissa istui mun sängyssä varmaan varttin vain tuijotellen kattoon :D
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapeutille olisi minullakin kysymys. Itsellä huomaan nyt kuinka mieliala vaihtelee paljon. Aamulla voi olla ok fiilis ja illalla taas surullinen olo. Tai toisin päin. Yhtenä hetkenä ajattelen etten kestä elämääni ja toisina hetkenä taas näen toivoa. Olenko tavallaan nyt niin voimat lopussa elämässäni, että mielialat vaihtelevat sen vuoksi paljon. Tätä mietin, kun ei tämä nyt ihan tyypillistä minulle kuitenkaan ole.
Hei, ja kiitos kysymyksestä.
Yleisesti ottaen voin toki kommentoida, kun en sinua henkilökohtaisesti tunne. Mutta siis: kun ihmisten kuormittuneisuus pitkittyy ja voimavarat ovat vähissä, niin väsyneenä psyykkiset suojautumismekanismit eivät ole samalla tavalla käytettävissä kuin tavallisesti. Psyykkiset suojautumismekanismit pitävät meillä kaikilla yllä psyyken tasapainoa, mikä yleensä normaalioloissa onnistuukin. Tavallistahan on, että jos on vaikka suruja, niin aamulla ja päivällä ne pystyy pitämään ikään kuin taka-alalla, mutta illalla ja yöllä kun on jo väsynyt, itku sitten tuleekin pintaan. Pitkittynyt kuormitus vaikuttaa siten, että ei ole enää oikeastaan väliä, mihin vuorokauden aikaan ylivoimaiselta tuntuvat tunteet seilaavat. Ihmisen on enää vaikea hallita tunne-elämäänsä ja herkästi tuleekin tunne, että tunteet vievät ikään kuin mennessään.
Tuo mielialojen seilaaminen on varsin tavallista traumataustaisilla ihmisillä kuormittuneena. Esim, pitkään jatkunut kiusaaminen on yksi vahingollisimmista traumoista, sillä ikätovereiden suhtautuminen meihin vaikuttaa oman identiteetin kehittymiseen todella paljon. Silloin ihminen alkaa usein kokea arvottomuutta, huonommmuutta ja saattaa jopa eristäytyä muista pelätessään itse jo lähtökohtaisesti kaikkien ihmisten negatiivista suhtautumista. Ja vaipuu välillä hyvinkin toivottomalta tuntuviin mielentiloihin, suruun, arvottomuuden tunteisiin ja joskus jopa kuoleman toiveisiin (liittyy vahvasti masennukseen). Kun nämä mielialojen vaihtelut ovat sellaisia, ettei sieltä hankalasta tunteesta ikään kuin ole "mitään näköalaa" realismiin, vaan esim. "vajoaa johonkin mustaan pimeään vailla toivoa", silloin ollaan juuri siellä trauman aiheuttamassa "montussa". Nämä usein lieventyvät jo sillä, että tunnistaa ne omiksi trauman aiheuttamiksi tunteiksi.
Kaikki me kannamme omia elämän taakkojamme mukana, niin kuin kiviä repussa, niin pitkään, kun ne vaikeat asiat ovat käsittelemättä. Itse näen psykoterapian sellaisena, että niitä kertyneitä kiviä voi yksi kerrallaan jättää pois ja lopulta on helpompi kulkea, kun voi jättää osan asioista jo taakseen ja reppu on kevyempi kantaa. Itseymmärryksen lisääntyessä, omat tunteetkin tuntuvat helpommilta kantaa ja ne ovat ymmärrettävämpiä.
Sinulle toivon elämääsi sellaisia voimaannuttavia ja korjaavia kokemuksia, että voisit alkaa katsella itseäsi ilman traumojesi taakkaa: arvokkaana ja tärkeänä ihmisenä, jolla on lähipiiriin ja ympärille merkitystä. Ja että löytäisit sen elämän merkityksellisyyden myös itse. Minä uskon, että me kaikki olemme merkityksellisiä jollekin. Vaikka osamme elämässä olisi kuinka pieni ja vaatimaton, se on silti tärkeä osa. Ja jokainen meistä voi siinä omalla paikallaan tehdä parhaansa. Ja se riittää.
Ihmeen levoton olo jo aamusta, ei uskolla mennä verkkopankkiin katsomaan miten on taas osakesalkku pienentynyt eilisen, kiitos Trumpin tullien.
Hyvää alkanutta viikkoa!
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva, kun täällä kommentoi monen eri alan ammattilaisia:)
Lammas: eikös sua pelota tuleva pääsiäinen? Eikös silloin yleisesti syödä runsaasti karitsaa...
Olin jo sängyssä, kun huomasin kommenttisi. Ja oli niin hauska, että oli pakko nousta vielä tietokoneen ääreen vastaamaan :D Ei pelota, koska olen jo vanha ja siksi sitkeä. Ja varmasti maisuitisinkin villasukalle :D Itseasiassa isäni tulee pääsiäissunnuntaina munluokseni syömään ja tykkäänkovasti lampaasta. Koska hänellä on hampaat jo vähän huonona, niin ajattelin ostaa karitsan jauhelihaa ja tehdä jotain siitä.
Noin muuten tän päivän kuulumisiin, niin oli tarkoiuts päivittää blogia, mutta en jaksanut. Ehkä huomenna. Kännykässä olisi paljon valokuvia. Viime yön nukuin pitkästä aikaa omassa sängyssäni ja kissa oli ihan ihmeissään uudesta sängynpäädystä, kylvöalustasta ikkunassa ja
Huh, luulin jo hetken, että huumorini meni liian pitkälle, mulla on joskus 'vähän' erikoinen huumorintaju :) hyvä että täällä ymmärrettiin...
Kiva että pääsit omaan sänkyyn, siellähän ne parhaat unet saa. Minäkin nukuin torkutellen kymmeneen, katsoin eilen Vaihdetut elämät vika jakson ja valvoin vielä senkin jälkeen.
Tämä saa olla laiska päivä. Ruokaa on valmiina, lenkillä aion käydä.
Puutarhuri
Pitkis
Sait hienon vastauksen, niinhän me muutkin täällä ollaan sua tsempattu. Ja tykätty kirjoituksista, niistä pitkistäkin. Sun on jotenkin tosi vaikea uskoa, että täällä palstalla sulla on monia 'etäystäviä', keitä kiinnostaa sun kuulumisesi. Ymmärrän toki sen taustastasi johtuen. Samalla kannustaisin sinua myös uskomaan, että oikeassakin elämässä saatat hyvinkin löytää ihmisiä, keiden kanssa voit ystävystyä.
Vähättelet itseäsi aivan turhaan. Erilaiset ihmiset sopivat hyvin maailmaan. Itse ajattelen näin: Kuu ei riitä valaisemaan kaikkea, tähtiäkin tarvitaan.
Mahtavaa Maanantaita Ihan Jokapahiselle
N64
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen levoton olo jo aamusta, ei uskolla mennä verkkopankkiin katsomaan miten on taas osakesalkku pienentynyt eilisen, kiitos Trumpin tullien.
Hyvää alkanutta viikkoa!
Eikös asiantuntijat antanu neuvon olla tekemättä mitään nyt
t. Keittiötaloustieteilijä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen levoton olo jo aamusta, ei uskolla mennä verkkopankkiin katsomaan miten on taas osakesalkku pienentynyt eilisen, kiitos Trumpin tullien.
Hyvää alkanutta viikkoa!
Eikös asiantuntijat antanu neuvon olla tekemättä mitään nyt
t. Keittiötaloustieteilijä
En ole aikonutkaan tehdä mitään, täytyy odotella miten tilanne edistyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmeen levoton olo jo aamusta, ei uskolla mennä verkkopankkiin katsomaan miten on taas osakesalkku pienentynyt eilisen, kiitos Trumpin tullien.
Hyvää alkanutta viikkoa!
Eikös asiantuntijat antanu neuvon olla tekemättä mitään nyt
t. Keittiötaloustieteilijä
En ole aikonutkaan tehdä mitään, täytyy odotella miten tilanne edistyy.
Sähän voit tehdä niinkuin Trump: Ensin ajaa maansa ahdonkoon, sitten näyttää huimalta kasvu, kun nostaa sen taas kukoistukseen...