Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Tuosta vapaaehtoistoiminnasta- sellaiseenkin pitäisi sitten pystyä sitoutumaan. Olla käytettävissä tiettyinä päivinä. Itse en halua ollenkaan sellaista. Joskus aloitin eräässä porukassa jossa olisi pitänyt olla auttamassa tietyin väliajoin mutta usein tuli lipsuttua ja lopetinkin sitten aika alkuunsa.

Onneksi en pode yksinäisyyttä mutta tietysti elämä olisi merkityksellisempää jos osallistuisi johonkin yhteisölliseen.

Olemme kaikki erilaisia.

Hyvää viikonloppua kaikille! 💐

Olen samaa mieltä. Tuo on ilkeilyä. En minäkään sitä tarkoittanut, vaan asiallista mielipiteen vaihtoa. Tuo ilkeilijä on sairas.

Teinpä hienon porkkanaraasteen ruoan kanssa: vetelin perunankuorimaveitsellä pitkiä, ohuita suikaleita, upean näköisiä. Oon joskus tehny juustolastalla, mut tää oli helpompi 

Muisteluja:

Olin menossa rippileirille. Ekaa kertaa kotoa pois melkein kaks viikkoa. Pelotti vähän. Suotta. Porukka oli tosi kivaa, vetäjät rentoja. Karattiin yöllä kävellen huoltsikalle, pappi haki meidät autolla takaisin. Vähän moitteita tuli, mut ei enempiä kurinpitotoimenpiteitä. Meidän kämpässä oli 4, ystävystyin kaikkien kanssa, pidettiin yhteyttä pitkään. Yksi pojista oli kuumeessa, käytiin ihan viattomasti katsomassa potilasta. Papin mielestä siinä oli jotain 'sopimatonta' :(

Meil oli niin kiva porukka, että iso osa tuli jatkoriparille myös. Mentiin bussilla: Kirkolle, sanottiin kuskille. Hän kysyi hämmästyneenä: Mille kirkolle? Arveli kai meidän tavaramäärästä, että mentäis pitemmällekin kuin 15km

Olihan se jonkunlainen aikuistumisriitti. Ekaa kertaa kukkien kanssa oikeaan valokuvaamoon. Edellinen kuva oli reilu 10v takaa rääpäleenä ruusukoltussa ja rusetti päässä.

Pitää lähteä nyt viimein ulos. Oikeastaan kadehdin niitä ihmisiä, jotka voivat pitää lepopäiviä kävelystä ja saavat itsensä liikkeelle sen jälkeen helposti. Itse ehkä eniten pelkään sitä, että jos lipsun ulkoilusta niin siitä tulee tapa. Tämä, vaikka yleensä kävelisin kuinka paljon. Silti se pelko taustalla, että jospa en saakkaan itseäni liikkeelle enää. Se on varmaan yksi syy kävelemiseeni. Haluan tavallaan taistella sitä ajatusta vastaan, ettei tulisi enää lähdettyä. Koirattomana tuo olisi helppoa. Koiraani en voinut lenkittämättä jättää. 

Urheilua, urheilua

Moni varmaan seuraa, minä en jotenkin jaksa.

Sotauutiset ahdistaa. Mutta: Kukkupöydälläni on siperianhernepensaan silmut selkeän vihreät, näyttää keväältä :)

Joskus teen 'raiheinää' kostean talouspaperin päälle kylvetystä vesi- tai vihanneskrassista. On nätti sentin-parin mitassa ja lopulta voi syödä

Puutarhuri

Koira astui paskan päälle, joten olisi kiva jos ihmiset oppisi siivoamaan koiransa jätökset. Piristi muuten mieltäni, kun yksi toivotti parempaa päivää eilen. 

On muuten todella raikas sää. Linnut lauloivat ja pelto sulanut lähes lumista.

Ei tänään niin paskamainen olo ole, vaikka kirjaimellisesti paskan kanssa oltiin tekemisissä. Etelästä itsekin kirjoittelen. Harmaalta näyttää, kun katsoo ikkunasta ulos.

Räväkät viestit ketju varmaan pursuaa kukkuroillaan :)

Vierailija kirjoitti:

Pitää lähteä nyt viimein ulos. Oikeastaan kadehdin niitä ihmisiä, jotka voivat pitää lepopäiviä kävelystä ja saavat itsensä liikkeelle sen jälkeen helposti. Itse ehkä eniten pelkään sitä, että jos lipsun ulkoilusta niin siitä tulee tapa. Tämä, vaikka yleensä kävelisin kuinka paljon. Silti se pelko taustalla, että jospa en saakkaan itseäni liikkeelle enää. Se on varmaan yksi syy kävelemiseeni. Haluan tavallaan taistella sitä ajatusta vastaan, ettei tulisi enää lähdettyä. Koirattomana tuo olisi helppoa. Koiraani en voinut lenkittämättä jättää. 

Pitäähän se koirakin lenkittää ja pitää sen kunnostakin huolta pitää, joten miksi ei koiran kanssa lenkille? Jos ei lenkille niin sitten kotikuntosalin penkille.

(Teki vähän nyt riimitelläkin)

Vierailija kirjoitti:

Teinpä hienon porkkanaraasteen ruoan kanssa: vetelin perunankuorimaveitsellä pitkiä, ohuita suikaleita, upean näköisiä. Oon joskus tehny juustolastalla, mut tää oli helpompi 

Itsekin välillä teen tätä samaa. Kun kauppoihin tulee taas varhais tai kesäkaalia, paistan kevyesti molempia pannulla, joukkoon limemehua ja ripaus pippuria. Lisänä lohimedaljonki. Ja ääntä kohti, on erittäin hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitää lähteä nyt viimein ulos. Oikeastaan kadehdin niitä ihmisiä, jotka voivat pitää lepopäiviä kävelystä ja saavat itsensä liikkeelle sen jälkeen helposti. Itse ehkä eniten pelkään sitä, että jos lipsun ulkoilusta niin siitä tulee tapa. Tämä, vaikka yleensä kävelisin kuinka paljon. Silti se pelko taustalla, että jospa en saakkaan itseäni liikkeelle enää. Se on varmaan yksi syy kävelemiseeni. Haluan tavallaan taistella sitä ajatusta vastaan, ettei tulisi enää lähdettyä. Koirattomana tuo olisi helppoa. Koiraani en voinut lenkittämättä jättää. 

Pitäähän se koirakin lenkittää ja pitää sen kunnostakin huolta pitää, joten miksi ei koiran kanssa lenkille? Jos ei lenkille niin sitten kotikuntosalin penkille.

(Teki vähän nyt riimitelläkin)

Kirjoitin väärin tuohon viestiin johon vastasit. Eli nimenomaan koirattomana tuo olisi helppoa muotoon koirattomana tuo on helppoa. Eli minulla ei ole enää koiraa. Eilen tuli viisi vuotta sen poismenosta. Näin viestien merkitys muuttuu ja jos kirjoittaa väärin niin sekaannuksia tukee. Terveisin lainaamasi kirjoittaja. 

Vierailija kirjoitti:

Pitää lähteä nyt viimein ulos. Oikeastaan kadehdin niitä ihmisiä, jotka voivat pitää lepopäiviä kävelystä ja saavat itsensä liikkeelle sen jälkeen helposti. Itse ehkä eniten pelkään sitä, että jos lipsun ulkoilusta niin siitä tulee tapa. Tämä, vaikka yleensä kävelisin kuinka paljon. Silti se pelko taustalla, että jospa en saakkaan itseäni liikkeelle enää. Se on varmaan yksi syy kävelemiseeni. Haluan tavallaan taistella sitä ajatusta vastaan, ettei tulisi enää lähdettyä. Koirattomana tuo olisi helppoa. Koiraani en voinut lenkittämättä jättää. 

Välillä itsellä sellainen fiilis, että käytävä vaikka kaupassa, niin tulee samalla lenkkeiltyä. Tänään suunnittelin, että kiertäisin lyhyen lenkin, mutta kävelinkin pitemmälle. Ihan hyvä juttu.

Ihanat pienet lapsenlapset tulevat tänään yökylään! Piristää mieltä, kun en ole 2 kk päässyt liikkumaan muutoin kuin kyynärsauvojen kanssa eikä sille näy loppua vieläkään.

Ai ettäs, oli eilen mukava olo, kun reippaan puolen tunnin lenkin tein. Posket punaiset ja kuuma tuli. Kun vaan sais lähdettyä joka päivä tai edes joka toinen. Pikkuhiljaa pidentäis matkaa, kun liukkaus vähenee. Muutama vuosi sitte lenkkeilin keväästä syksyyn reilun kymmenen kilometrin matkoja, keräilin tölkkejä samalla. Jotenkin on into laantunut miltei huomaamatta.

Tuli mieleen sellainen merenpohjassa asuva örkki, joka väijyy kolossaan ja tekee yllätyshyökkäyksiään ohi kulkeville kaloille. Kummitussirkka taisi olla örkin lajinimi.. 🤔 Näin luonto-ohjelmassa tämän otuksen ja ajattelin, että HUH!

'Värikäs persoona' ainakin. 😄 Mistä lie sitten  mieleeni tullut juuri nyt. 😉

Onko teistä otettu valokumaamossa vauva/taaperokuvaa? Me oltiin aika köyhiä, mutta kuvat on joka lapsesta.

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen sellainen merenpohjassa asuva örkki, joka väijyy kolossaan ja tekee yllätyshyökkäyksiään ohi kulkeville kaloille. Kummitussirkka taisi olla örkin lajinimi.. 🤔 Näin luonto-ohjelmassa tämän otuksen ja ajattelin, että HUH!

'Värikäs persoona' ainakin. 😄 Mistä lie sitten  mieleeni tullut juuri nyt. 😉

:) avara luonto

Käytiin kaupoilla.Ostin muikkuja ja paistoin.Olipa namia.

Vierailija kirjoitti:

Ihanat pienet lapsenlapset tulevat tänään yökylään! Piristää mieltä, kun en ole 2 kk päässyt liikkumaan muutoin kuin kyynärsauvojen kanssa eikä sille näy loppua vieläkään.

Olet onnekas.Minäkin pidän yhteyttä tytön pieneen kolmivuotiaaseen.Soitti mulle tänään videopuhelun.Tulevat ensi viikonloppuna yöksi.😍

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kadehdin ihmisiä joilla on perheet, pariskuntia jotka tälläkin hetkellä touhuavat kotonaan tavanomaisia askareita.  Joilla on lapsia ja lapsenlapsia.

Minä yksin istun ja tuijotan tv:tä, kyllä tulee pitkät vanhuusvuodet jos kauan vielä elän. N61v

Voi N61, miksi istut yksin, miksi et lähde ulos ja etsi seuraa. Apua tarvitsevia ja seuraa kaipaavia on Suomi täynnä. Olet oikeasti vielä nuori ja pystyt liikkumaan ja istumaan tv:n ääressä. Oma äitini oli kova valittamaan, aina oli huonommin asiat kuin muilla. Hän haki huomiota huonolla tavalla ja se karkoitti ihmiset hänen luotaan. Älä N61 sorru samaan.

 

En ymmärrä.Itsekin sairastan kaksisuuntaista.Olen käynyt läpi masennuksen ym.Nyt lääkitys.Lopeta itsesääli ja nouse ylös.Mene ulos käy kahvilla.Älä jää sisälle.Kaikki riippuu itsestäsi.Olen samanikäinen .