Lue keskustelun säännöt.
Mitä Sinulle tänään kuuluu?
Kommentit (22529)
Vierailija kirjoitti:
Minä tykkään lukea pitkiäkin juttuja! Taitaa olla nykypäivää ettei jakseta keskittyä kuin muutaman lauseen pituisiin kirjoituksiin.
Sama. Mielelläni luen ja jos jostain syystä en ehtisi tms, pomppisin yli. Täällä kirjoitetaan pitkät jutut niin sujuvalla hyvällä suomen kielellä, että helpostihan nuo lukee. Mukava, kun on erilaisia kuulumisia, pitkiä ja lyhyitä, mitä kenelläkin. Kirjoittaa sen, minkä tahtoo, pitää itsellään, mitä ei halua jakaa. Toisilla iloja, toisilla murheita. Elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on myös kiva lukea pidempiä kuvauksia erilaisista elämäntilanteista ja -tapahtumista. Aikaisemmin elämässä sain paljon kortteja ja monisivuisia kirjeitä ja kirjoittelin niitä itsekin. Sitten jossain vaiheessa loppuivat kirjeet ja sen sijaan aloin saada runsaasti lyhyitä tekstiviestejä. Jotain niistä aina puuttui. Itse yritin vielä kirjoitella mutta se tuntui niin yksipuoliselta. Pidän myös paljon lukemisesta ja tänäänkin olen viettänyt useamman tunnin kirjojen ääressä. Päivällä tein pitkän lenkin kovassa tuulessa ja kävin päiväkahvilla läheisessä konditoriassa. Nautin eläkkeellä olon rauhasta ja vapaudesta.
Olin tänään kursilla, siellä ihmiset kertoivat perheistään, sisaruksistaan, lapsenlapsistaan.
Minulla ei ollut kenestäkään kerrottavaa kun ei ole perhettä eikä lähisukulaisiakaan, taas tunnen itseni oudoksi epäonnistuneeksi ihmiseksi muiden joukossa. N61v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin tänään kursilla, siellä ihmiset kertoivat perheistään, sisaruksistaan, lapsenlapsistaan.
Minulla ei ollut kenestäkään kerrottavaa kun ei ole perhettä eikä lähisukulaisiakaan, taas tunnen itseni oudoksi epäonnistuneeksi ihmiseksi muiden joukossa. N61v
Tätä tämä on olla Suomessa 2025 yksinäisenä, hallitus puhuu kauniita ja tällä palstalla neuvotaan "kauniita asioita" ihmiset silti yksinäisempiä, kuin koskaan - voiko siis vika olla meissä yksinäisissä, perheettömissä ihmisissä, jotka eivät elä "hektistä" kaupunki / tai työelämää ja joilla ei ole parisuhdetta?!? T. " Mies 63 v."
Vähän korjattu versio edellisestä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin tänään kursilla, siellä ihmiset kertoivat perheistään, sisaruksistaan, lapsenlapsistaan.
Minulla ei ollut kenestäkään kerrottavaa kun ei ole perhettä eikä lähisukulaisiakaan, taas tunnen itseni oudoksi epäonnistuneeksi ihmiseksi muiden joukossa. N61v
Tätä tämä on olla Suomessa 2025 yksinäisenä, hallitus puhuu kauniita ja tällä palstalla neuvotaan "kauniita asioita" - ihmiset silti yksinäisempiä, kuin koskaan - voiko siis vika olla meissä yksitnäisissä, perheettömissä ihmisissä, jotka eivät ele "hektistä" kaupunki tai työelämää ja joilla ei ole parisuhdetta?!? T. " Mies 63 v."
Yksinäinen olen minäkin, mutta en kärsi yksinäisyydestä. Nyt kyllä välillä kaipaan juttuseuraa, kun maailmanmeno on muuttunut tällaiseksi. Ollaanko nyt "villissä lännessä", kun kaikki kansainväliset sopimukset heitetään romukoppaan? Katselin äsken dokumentin Pinochetista ja Chilen sotilasjuntasta muistaakseni vuodesta 1973 alkaen. Että onhan näitä diktaattoreita ollut ennenkin, mutta kyllä tämä nykytilanne Euroopassa huolestuttaa. Onneksi olen jo aika vanha ja saanut elää rauhan ajassa koko elämäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin tänään kursilla, siellä ihmiset kertoivat perheistään, sisaruksistaan, lapsenlapsistaan.
Minulla ei ollut kenestäkään kerrottavaa kun ei ole perhettä eikä lähisukulaisiakaan, taas tunnen itseni oudoksi epäonnistuneeksi ihmiseksi muiden joukossa. N61v
Samaistun tähän, vaikka olenkin paljon nuorempi. Silti oikeastaan tämä asia tiivistää sen miksi yksinäisyysestä kärsivä ei välttämättä halua mennä tapahtumiin tai harrastuksiin tms, kun sielläkin voi tämä asia nousta esiin. Tai olet sielläkin lopulta ns yksin muiden puhuessa omiaan tai oleillessa tuttujensa kanssa. Itse olisin tuollaisessa tilanteessa voinut puhua vain vanhemmistani. Muuten minulle ei olisi ollut mitään kerrottavaa ihmisiin liittyen. Ja kuka nyt vieraille alkaisi vanhempiensa asiosta kertomaan. Näin olisin ollut hiljaa ja ymmärrän kyllä kokemuksiasi.
Minäkin monesti mietin mikä on mennyt vikaan. Toisaalta itsellä kiusaaminen on vaikuttanut paljon ja yhtenä syynä värittänyt elämääni näihin ihmissuhteisiin liittyen. Ketään ystäviä ei ole nuoruudesta jäänyt, kun ketään ei ollut silloinkaan. Vieläkin puhutaan pahaa ja toisaalta täällä missä asun on tutustumisen mahdollisuus täys nolla. Kuka haluaa tutustua ihmisiin jotka voivat puhua takanapäin mitä vaan. Samalla en itsekään enää oikein uskalla tutustua ja ehkä siihen yksinäisyyteen jotenkin kasvaa ja siitä tulee tuttua. Näin en ehkä helposti edes pystyisi lähestymään muita enää. Tämä, vaikka välillä yksinäisyys on surullinen asia. Tavallaan kaipaisin niitä hyviä kokemuksia ihmisistä ja eniten suren sitä kuinka takamatkalla olen näissä asioissa. Joku voi esim löytää ystäviä nuoruudessa joiden kanssa yhteys säilyy jopa läpi elämän. Itse taas tahtoisin edes sen verran, että minulla olisi itsevarmuutta ja rohkeutta tutustua ja pysyisin luottamaan. Ei niin, että tuntisin itseni varsinkin muiden seurassa epävarmaksi, jotenkin vääräksi tai huonommaksi. Kun juuri nämä tunteet yleensä läsnä.
Erääseen koulutukseen menin mielelläni. Silti sielläkin välillä mietin miten tuo ihminen nyt tahtoi juuri minun vieressäni istua tai miten tuo toinen kertoi, että hänkin olisi tahtonut istua viereeni. Siinä vaiheessa on meinannut käsittää, että joku yleensäkin tahtoi istua vieressäni. Läpi yläkoulun ja lukion kukaan ei istunut vieressäni kuin pakosta esim paikkojen loppumisen takia. Muutama poikkeus oli, mutta näitäkin harvoin. Pahoittelut taas pitkästä viestisi, mutta tuli kokemukseni mieleen.
Samoin kiva, että jotkut lukevat pidempiä viestejä mielellään. Itsekin yritän kirjoittaa sujuvasti mitä toivottiin. Silti tuleehan kirjoitusvirheitä nyt minullekin. Pahoittelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hermoja kiristää. Otin puoliltapäivin rauhoittavan pillerin ja äsken toisen. En jaksa olla ajatusteni vietävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt täällä on sakea lumipyry, 1,5cm luvassa ennustuksen mukaan...
Keväältä tuoksuu :)
Uusi lumi vanhan sur maa!
Tänään en ole tehnyt mitään järkevää, laiskana ollut, nyt katon sykettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoliso parantumattomasti sairas, lääkäri lupasi muutaman vuoden elinaikaa. Puoliso vihottelee nyt minulle elämäänsä ja oloaansa. Kuinka paljon minun pitää kestää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvää huomenta kaikille
Olkoon päivän musiikkina Veikko Lavia: Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä
Sinä, joka elät vaikean sairauden lähellä, onhan lähellä joku, kenen kanssa jakaa ajatuksia? Myös vertaistuki voi auttaa ja selkiyttää tilannetta. Monilla sairauksilla on omat ryhmänsä sairastuneille ja läheisille.
Sinä, joka olet yksin, vailla läheisiä, ystäviä, perhettä. Jaksamista. Yksinäisiä on paljon, kumpa he jotenkin löytäisi toisensa.
Mistä tunnet sä ystävän? Arja Saijonmaa
Tälläiset epävakaat olot Suomessa ja maailmalla saa helposti tuntemaan voimattomuutta, pienuutta, toivottomuutta. Sanat ja puheet, turhatkin lupaukset helisee kuin vaskikellot, ei välttämättä tuo lohtua. Kun luuli jo nähneensä paljon, miltei kaiken, tulee joku T, joka sanelee omat sääntönsä, rikkoen räikeästi yleistä säännöstöä. Minä. Minä. Minä, muista viis. Valheita valheiden perään.
Yritetäänhän löytää pienistäkin arjen iloista hyvää päiviimme. Aurinko, puhdas hanki, ruisleipä, naurava lapsi, koira, kuuma tee...
Elämälle kiitos, sain siltä paljon
Valoa päivääsi, toivoa, uskallusta, luottamusta
N64
Hiihtolenkki luisteltu heti aamusta, kun vielä oli kova latu. Hyvä oli mennä. Ensin kaurapuuroa maha täyteen, sitten 10 km hiihto ja lämmin suihku, lihasten hieronta ja nyt on niin hyvä olo. Taidan lähteä puuvajaan takkapuiden hakuun.
Kissat: Kukas sen kissan hännän nostaa, jossei kissa itse
Kyllä, kyllä. Mutta jokainen voi joskus tarvita myös toiselta apua...
Konstit on monet, sanoi akka, kun kissalla pöytää pyyhki
Todellakin. Kun konstit loppuu, niin keinot jää. Ja joku törppö keksii vielä omat sääntönsä, miten tätä maailmaa pyöritetään... tai ainakin yrittää
On niin kiire, ettei ehdi 'kissaa' sanoa.
No nyt on kiire, pitäis varmaan hiukan rauhoittua.
Voi voi tuota pikkukissaa
salaa nurkkaan pissaa
kehrää, kehrää päivän mittaan
ei vaan synny langan lankaa
suloinen ja pehmoinen
nätti naama pikkuisen
Lisää tarinaa kissoista toivotaan
Onkos joku kattonu lauantain minisarjaa ykköseltä? You and Me, 3/3 tulee tänään. Vahingossa huomasin eka osan, onneksi.
On l o i s t a v a
Sama eilinen Teeman Aftersun :)
Olispas M31/32 vai paljonkohan jo on? kommentoimassa...
N64
Minä tykkään lukea pitkiäkin juttuja! Taitaa olla nykypäivää ettei jakseta keskittyä kuin muutaman lauseen pituisiin kirjoituksiin.