Mitä Sinulle tänään kuuluu?

Masentaa työttömyys ja rahahuolet. Työttömyys vie terveyden ja rahat. Mietin mikä vika minussa on. Naapuri vaihtoi työpaikan sisällä uuteen työhön lennosta, minä laitan monta sataa hakemusta mutta en töitä saa vaikka haastatteluun pääsen. Toinen naapuri muutti lapsen syntyessä omakotitaloon tästä luhtitalosta. Minä jumitan, menen elämässä taaksepäin, pakkomuutan vain edullisempaan asuntoon - ensi vuonna taas muutto edessä vaikka vasta nyt keväällä muutin. Tekisin mieli hypätä junan alle - ei mulla ole täällä mitään hyvää luvassa.  Niin väsynyt elämääni. Kyllähän sitä on jotakin virheitä tullut tehtyä, kun elämä tällaista - vääriä valintoja. Huomenna taas yksi turha työhaastattelu puolen päivän aikaan, voisi nukkua sinne asti. Kunpa en enää heräisi koskaan, sitten kaikki kärsimys olisi hetkessä ohi.

Hyvää yötä

Onpa täällä nykyään rauhallista. Missä kiusaajat on.

Huomenta. Olen aamukahvilla, söin ensin kaurapuuron. Avasin Löfbergs kahvipaketin, en ole aiemmin juonut, tämähän on kivan pehmeän makuista.

Kaurapuuro marjojen kera syöty, kohta kahvit. 

Kampaajalle menossa aamupäivällä. 

Nukuttiin pitkään. Auratraktoriin herättiin. Lunta tullut reilusti ja pakkasta 5. Kauppareissu tänään, mietitään uuden vuoden aaton ruokaa. Ja loppuviikon samalla. Ei tule talvella niin usein kapoilla käytyä.

Kaurapuuro :)

Vinkatkaa, miten saisin rutiinin takaisin. Aiemmin söin miltei joka aamu, pikkuhiljaa jäänyt kokonaan pois. Vatsa ja kolesteroli kiittäis.

On niin surkea ja yksinäinen olo, ei viitsi lähteä huvikseen kaupunkiinkaan pyörimään. En tiedä mitä tekis, ei ketään kenelle edes soittaa ja jutella. Ja ens vuosi tätä samaa paskaa.

Kävimme asioilla keskustassa.  

Tämä päivä vapaata ruoanlaitosta; kävimme paikallisessa ruokapaikassa lounaalla seisovasta pöydästä. 

Kohta keitän päiväkahvit, viimeiset joulutortut syödään.

Kaunis auringonpaiste ja -4, lunta siellä täällä ohut harsokerros ja tuuli vaimentunut. Pakkasta luvattiin -10-15 huomiselle ja torstaille. Pitäisi huomenna lähteä kauemmas ottamaan uutta vuotta vastaan.

Tämmöinen ikävämpi aihe tähän väliin onko kellään ollut suolimatoja, miten se oireilee ja hoito?

Kylläpä tuli lunta! Viiden maissa heräsin aura-auton jyrinään.

Onneksi on kevyttä joten mukava oli kolata piha.

Mies kävi lääkärillä ja sillä välin ehdin tehdä pihatyöt ja perunamuusin.

Huvitti kun kaivoin lintujen juomakipon lumen alta niin jo tuli tipuset lähelle odottamaan vettä.

Meillä ei ole mitään suunnitelmia vuoden vaihtumista juhlistamaan. Ehkä katsellaan ikkunoista naapureiden raketteja.

P: Mulla ei ole koskaan ollut ajokorttiakaan, joten en ole koskaan osannut arvioida kenenkään muun ajotaitoja enkä siten pelätäkään muiden kyydissä. Mutta lokakuussa, kun siskoni lähti autokuskiksi, kun piti saada koira vietyä eläinlääkäriin, niin jo vain pelkäsinkin. Mun poika lähti mukaan ihan vaan sen takia, että koska koirani ei ole tottunut autoihin eikä vapaaehtoisesti suostu autoon menemään, niin oli helpompi, että mun poikani oli nostamassa isokokoisen koiran autoon. Kun tultiin kotiin, kysyin mun pojalta, huomasiko hän, miten mun siskoni ei meinannut pysyä omalla kaistalla. Oli huomannut. Ja tämä siis siksi, että mun siskon katse oli vähän väliä älyluurissa. On hänellä nk handsfree, mutta sehän on tarkoitettu vain puheluihin eikä siihen, että kuski koko ajomatkan selaa Youtubea löytääkseen siitä mieleistään musiikkia. Kiva, kun oltiin vielä ruuhka-aikaan Kehä III:lla. Mitään suoranaista vaaratilannetta ei onneksi syntynyt, mutta olen miettinyt, että kun isä jonain päivänä kuolee, mun pitäisi istua siskoni kyydissä melkein 300 kilometriä hautajaisiin. Ja sieltä vielä takaisin. Sille paikkakunnalle ei pääse lentäen. Jos pääsisi, niin lentäisin. Junalla joo, vaihto Tampereella taajamajunaan, mutta sitten hautajaisten pitäisi alkaa ja muistotilaisuuden päättyä sellaiseen kellonaikaan, että sieltä ne junat ylipäätään kulkee. Vähän tuntuu siltä, että olen "sairaana" sinä päivänä.

Lammas.

Julkisilla hautajaisiin, yöpyminen siellä.

Mun neuvo tämä, mutta eihän sitä edeltä päin voi tarkasti suunnitella. Onko nuorisolla kortit? Joku heistä kuskiksi isoisän hautajaisiin?

P

Kirjoita vaan. Nuohan ovat kuulumisia. Täällä nyt vedetään remontti tai hyasintti nenään hyvinkin herkästi, mutta ei niistä kannata välittää.

Mietin joskus, miten erilaista sulla olis, jos olis samansorttinen sisko. Voisitte jakaa asioita ja olis joku, joka ymmärtäis puolesta sanasta. Toisaalta, eihän kaikki sisaruksetkaan ole hyvissä, läheisissä väleissä.

Kyllä liikenteessä näkee paljon kuskeja jotka samalla räplää puhelimiaan. Ei yhtään tarvi ihmetellä peräänajoja!!

Lammas, vaadi siskoasi unohtamaan ajon ajaksi tuo. Kolareissa ikävästi menee sivullisia kun jonkun huomio on toisaalla.

P, toivonpa todella että pääset elämään omaa elämääsi ennen vanhempiesi eläköitymistä.

Ymmärrän kyllä että tilanteesi on vaikea- jospa alkava vuosi toisi uusia tuulia sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Lammas.

Julkisilla hautajaisiin, yöpyminen siellä.

Mun neuvo tämä, mutta eihän sitä edeltä päin voi tarkasti suunnitella. Onko nuorisolla kortit? Joku heistä kuskiksi isoisän hautajaisiin?

Sillä kuolevalla pikkupaikkakunnalla ei ole mitään, missä yöpyä. Ellei sitten ota telttaa mukaan ja pystytä sitä jonnekin hautausmaan reunaan. Mun lapsillanikaan ei ole ajokorttia. Ovat asuneet ikänsä täällä pääkaupunkiseudulla eivätkä siis ole tarvinneet. Kumpikaan ei myöskään ollut äidin hautajaisissa, koska matka oli pitkä ja lisäksi piti jonkun jäädä huolehtimaan koirista. Äidillä siis oli kyllä varsinainen siunaustilaisuus sekä ensimmäinen muistotilaisuus  täällä Vantaalla ja siihen osallistuivat, mutta ei sitten enää hautaanlaskuun ja toiseen muistotilaisuuteen, joka järjestettiin seuraavana päivänä 300 km päässä. Äidin hautaanlaskuun oikeastaan lähdinkin vain isän takia, mutta isän hautaanlaskuun mun ei tarvitse lähteä kenenkään takia. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä liikenteessä näkee paljon kuskeja jotka samalla räplää puhelimiaan. Ei yhtään tarvi ihmetellä peräänajoja!!

Lammas, vaadi siskoasi unohtamaan ajon ajaksi tuo. Kolareissa ikävästi menee sivullisia kun jonkun huomio on toisaalla.

P, toivonpa todella että pääset elämään omaa elämääsi ennen vanhempiesi eläköitymistä.

Ymmärrän kyllä että tilanteesi on vaikea- jospa alkava vuosi toisi uusia tuulia sinulle.

Noinhan se on, mutta en jaksa riidellä siskoni kanssa. Mieluummin olen menemättä sen kyytiin varsinkin, jos matka on pitkä. Pääsen helpommalla. 

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lammas.

Julkisilla hautajaisiin, yöpyminen siellä.

Mun neuvo tämä, mutta eihän sitä edeltä päin voi tarkasti suunnitella. Onko nuorisolla kortit? Joku heistä kuskiksi isoisän hautajaisiin?

 

Sillä kuolevalla pikkupaikkakunnalla ei ole mitään, missä yöpyä. Ellei sitten ota telttaa mukaan ja pystytä sitä jonnekin hautausmaan reunaan. Mun lapsillanikaan ei ole ajokorttia. Ovat asuneet ikänsä täällä pääkaupunkiseudulla eivätkä siis ole tarvinneet. Kumpikaan ei myöskään ollut äidin hautajaisissa, koska matka oli pitkä ja lisäksi piti jonkun jäädä huolehtimaan koirista. Äidillä siis oli kyllä varsinainen siunaustilaisuus sekä ensimmäinen muistotilaisuus  täällä Vantaalla ja siihen osallistuivat, mutta ei sitten enää hautaanlaskuun ja toiseen muistotilaisuuteen, joka järjestettiin seuraavana päivänä 300 km päässä. Äidin hautaanlaskuun

Läheinen paikkakunta, 20-50km?

Nro 23523: "Läheinen paikkakunta, 20-50km?"
No joo, mutta sekin matka pitäisi mennä siskoni kyydissä. Taidan tehdä kuten lapseni mumminsa kohdalla eli osallistun vaan täällä Vantaalla siunaustilaisuuteen enkä lähde hautaanlaskuun enkä siellä olevaan muistotilaisuuteen. Eihän vainaja tiedä, olenko mä siellä vai en.