Professori HS:ssa: Lähes kaikki potilaat epäilevät itsellään tarkkaavaisuushäiriö ADD:ta

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse yhtään ihmetellä, kun iltapäivälehdet suoltavat jatkuvalla syötöllä artikkeleita tyyliin: "ADHD on supervoima", "Näin tunnistat isoäitisi ADHD:n".

Mennyt ihan överiksi koko homma.

ADHD ja ADD ovat kaksi eri asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Kivahan se olisi saada tuo diagnoosi kun niillä lääkkeillä on pirin veroinen viihdekäyttöarvo. Olisi mukavaa vaihtelua perus kannabis + alkoholi linjaan

Mukava ajatus teoriassa. Mutta jos sinulla on adhd, lääke vain rauhoittaa. Itse menen aika liikkumattomaksi jo suht pienellä annoksella. Enkä käsitä lääkkeen viihdearvoa lainkaan. Sitä se adhd juuri tarkoittaa, että aivokemiat toimivat eri tavalla. Esim. kofeiini usein nukuttaa.

Vähän ristiriitaiset fiilikset tästä ilmiöstä. Minä olen saanut kyseisen diagnoosin ihan nuorena, silloin kun kyseessä ei ollut todellakaan mikään trendikäs sairaus. Minulla lääkitys pahentaa oireita. Olen nykyään toimintakykyinen arjessa kuntoutuksen ja terapian ansiosta.

Uskon että murto-osalla diagnoosia hakevista on oikeasti kyse adhd:stä. Kyseenalaistan nykyään kyllä senkin onko tämä oikea sairaus, vai kasa muita ongelmia (traumat, mahdolliset muut fyysiset sairaudet tai vauriot joita ei vaan ole tutkittu) jotka laitetaan vaan saman diagnoosin alle. Vaikka tutkimukseni olivat aikanaan perusteelliset omaa traumataustaa ja unihäiriöitäni ei käsitelty lainkaan, sivuutettiin vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arjen elämisen taidot ovat monella hukassa..ei mulla muuta

Tämä. Ja siis todella hukassa monilla 30-vuotiaillakin vielä! Hankitaan lapsia (huom, monikossa) vaikka ei osata/jakseta niiden kanssa olla, kaikki on aina vaan vaikeaa. Ihan vaikka vaan se, että lapsille pitääkin sitten tarjota ruokaa joka päivä, puhumattakaan kaikesta muusta mitä se vaatii. Sinne ne lapset sitten viedään "laadukkaaseen" varhaiskasvatukseen kasvatettavaksi pienestä pitäen pitkiksi päiviksi, vaikka toinen vanhempi, tai jopa molemmat vanhemmat olisivat kotona lomalla tai vapaalla. Koska täytyyhän sitä huolehtia omasta jaksamisesta! Lapsen jaksamisella ei niin väliä. Minäminäminääääää, minun aikuisen ihmisen tarpeet menevät kaiken edelle.

Joo, mutta nämä ei kyllä ole niitä, joilla on se adhd -daignoosi. Nämä tällaiset mammat ovat ihan vain niitä huonosti kasvatettuja, itsekeskeisiä tolloja, jotka ei kestä elämää.

No kyllä näiltäkin löytyy kaikenmaailman ahdistusta ja väsymystä. Kun ihan mikä tahansa normaaliin elämään kuuluva väsyttää ja on liian rankkaa. Mitään ei kestetä, ollaan niin "hauraita". 

Minun mielestäni on sairasta että joillekin tuo jonkin diagnoosin saaminen on suorastaan muotihommia. Toisille se on ikävää todellisuutta samalla kun turhamaiset pissikset haluavat esiintyä "hei olen Annaulina Kimulinen ja minulla on addhddrkgbcccp!"

Tulee näistä kommenteista nyt lähinnä syyllinen ja häpeän olo kun olen jonossa tutkimuksiin.

Mitä mä nyt saan tehdä?

Jatkuva puhe kyseisistä häiriöistä mediassa ja somessa johtaa siihen, että ihmiset pysähtyvät miettimään olisiko heilläkin jotain, mikä selittyisi niillä? Ja totta kai jokaiselta löytyy jotain pientä, koska ei kenenkään arki suju virheettömästi. Se ei kuitenkaan ole tarkkaavaisuushäiriön merkki, vaan normaalia ihmisyyttä.

Sekin on hyvä kysymys, toivooko osa heistä todellisuudessa kognitiivista suorituskykyä parantavia reseptilääkkeitä, joita tarkkaavaisuushäiriöön saatetaan määrätä. Niistäkin on puhuttu mediassa aika paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen noita kutsuttiin "pikkusen pöljiksi" mutta nyt niillä muka hienot diagnoosit?

Et sitten tiedä tieteestä mitään. Kyseinen diagnoosi on ihan tutkittu juttu ja add potilailla on erinlaiset aivokuvat "normaaleihin" verrattuna.

Sori asian vierestä, mutta se on erilaiset, ei erinlaiset.

Aika aikaansa kutakin, sanotaan. Nyt vaan on muotia leikkiä olevansa add, aina on joku muotivillitys meneillään. Nyt on vanhanaikaista olla adhd, kilpirauhasongelmatkin hävisi yhtä nopeasti kuin tulivat. Seuraavaa odotellen. Se ikävä puoli tässä on, että noi kuormittavat psykiatrien vastaa ottoja, kun oikeasti sairaita riittää ovista ja ikkunoista.

Vierailija kirjoitti:

Aika aikaansa kutakin, sanotaan. Nyt vaan on muotia leikkiä olevansa add, aina on joku muotivillitys meneillään. Nyt on vanhanaikaista olla adhd, kilpirauhasongelmatkin hävisi yhtä nopeasti kuin tulivat. Seuraavaa odotellen. Se ikävä puoli tässä on, että noi kuormittavat psykiatrien vastaa ottoja, kun oikeasti sairaita riittää ovista ja ikkunoista.

Mutta itsetehty ässävika pysyy pinnalla vuodesta toiseen. Se on merkillistä miten moni nuori nainen sössöttää ässäänsä vaikka lapsena se ässä vielä tuli suusta ihan normaalisti. Jostain syystä teini-iässä menee kieli solmuun.

Vierailija kirjoitti:

Vähän ristiriitaiset fiilikset tästä ilmiöstä. Minä olen saanut kyseisen diagnoosin ihan nuorena, silloin kun kyseessä ei ollut todellakaan mikään trendikäs sairaus. Minulla lääkitys pahentaa oireita. Olen nykyään toimintakykyinen arjessa kuntoutuksen ja terapian ansiosta.

Uskon että murto-osalla diagnoosia hakevista on oikeasti kyse adhd:stä. Kyseenalaistan nykyään kyllä senkin onko tämä oikea sairaus, vai kasa muita ongelmia (traumat, mahdolliset muut fyysiset sairaudet tai vauriot joita ei vaan ole tutkittu) jotka laitetaan vaan saman diagnoosin alle. Vaikka tutkimukseni olivat aikanaan perusteelliset omaa traumataustaa ja unihäiriöitäni ei käsitelty lainkaan, sivuutettiin vaan.

No tämä. Hienoa että pärjäilet paremmin nykyään! Epäilin itselläni ADHD:ta ja tutkin asiaa todella paljon, englanniksi löytyy tietoa hyvin. Tulin siihen tulokseen että kyllä se on pähkinänkuoressa "traumahälinä" ja unettomuus mikä aiheuttaa oireet, asiaa ei tietysti yhtään auta se miten nopeaksi ja vaativaksi kaikki on yhteiskunnassa mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Tulee näistä kommenteista nyt lähinnä syyllinen ja häpeän olo kun olen jonossa tutkimuksiin.

Mitä mä nyt saan tehdä?

No yhyy, kasvata itsetunto ja ole onnellinen että tutkitaan.

Ps. Kysy ihmeessä siltä psykiatriltasi että mitä hän ajattelee vauvapalstalla hengaamisesta ja sen vaikutuksesta keskittymiskykyyn.

ADHD on hyväksyttävämpi diagnoosi kertoa kahvipöydässä kuin esim. epävakaa persoonallisuushäiriö tai yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Onko ADD:ta erillisenä diagnoosina muuten enää ollenkaan olemassa vai onko kaikki vaan ADHD?

Tuntuu, että koko ADHD tarkoittaa jotain ihan muuta kuin aiemmin. Ennenvanhaan ADHD-ihmisiä oli vaan ne kaikkein pahimmat yhteiskuntaan sopeutumattomat häiriintyneet tapaukset ja koulupinnarit.

Samanlainen sosiaalinen tartunta ja muoti-ilmiö kuten transius. Nykyään joka luokalla ja kaveriporukassa on useita muusuja tai transeja, vaikka tilastollisesti transeja on väestöstä häviävän pieni promille. Autismikirjolaisuudella saa samanlaista sosiaalista pääomaa kuin transiudella. Transiuden ja autismikirjolaisuuden välillä on myös vahva korrelaatio. Tutkimuksesta riippuen 35-90 prosentilla transeista on myös autismikirjon oireilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen noita kutsuttiin "pikkusen pöljiksi" mutta nyt niillä muka hienot diagnoosit?

Et sitten tiedä tieteestä mitään. Kyseinen diagnoosi on ihan tutkittu juttu ja add potilailla on erinlaiset aivokuvat "normaaleihin" verrattuna.

No, siksi just ne on "pikkuisen pöljiä" kun niiden aivot ei toimi kuten normaalin ihmisen aivot.

Onhan tässä osittain vinha perä, jos vertaa henkilön käyttäytymistä neuronormatiivin ajattelutapaan. Koska add ei kuitenkaan vaikuta ihmisen älyyn, parhaimmillaan uusi näkökulma tuo laajuutta asioiden ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Samanlainen sosiaalinen tartunta ja muoti-ilmiö kuten transius. Nykyään joka luokalla ja kaveriporukassa on useita muusuja tai transeja, vaikka tilastollisesti transeja on väestöstä häviävän pieni promille. Autismikirjolaisuudella saa samanlaista sosiaalista pääomaa kuin transiudella. Transiuden ja autismikirjolaisuuden välillä on myös vahva korrelaatio. Tutkimuksesta riippuen 35-90 prosentilla transeista on myös autismikirjon oireilua.

Voidaankin siten mielestäni hieman laajentaa aihetta, että onko todella kyse aina stanssukupuolesta vai jäykistä sukupuolirooleista, joihin henkilö ei kykene tai halua samaistumaan. Kuinka moni on kuulut vähättelyä esim. herkistä miehistä? Voiko olla, että osa näistä itseään etsisivät nuorista, jotka eivät vielä ole kokeneet itseään siksi sukupuoleksi, mihin ovat syntyneet niin saattaisivat mahdollisesti katua vanhetessaan sukupuolensa muuttamista, kun ymmärtävät kyseenalaistaa sukupuolelle ulkoapäin annettuja rooleja?

Kyselen vain. Aihe on ihan mielenkiintoinen tältä kantilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samanlainen sosiaalinen tartunta ja muoti-ilmiö kuten transius. Nykyään joka luokalla ja kaveriporukassa on useita muusuja tai transeja, vaikka tilastollisesti transeja on väestöstä häviävän pieni promille. Autismikirjolaisuudella saa samanlaista sosiaalista pääomaa kuin transiudella. Transiuden ja autismikirjolaisuuden välillä on myös vahva korrelaatio. Tutkimuksesta riippuen 35-90 prosentilla transeista on myös autismikirjon oireilua.

Voidaankin siten mielestäni hieman laajentaa aihetta, että onko todella kyse aina stanssukupuolesta vai jäykistä sukupuolirooleista, joihin henkilö ei kykene tai halua samaistumaan. Kuinka moni on kuulut vähättelyä esim. herkistä miehistä? Voiko olla, että osa näistä itseään etsisivät nuorista, jotka eivät vielä ole kokeneet itseään siksi sukupuoleksi, mihin ovat syntyneet niin saattaisivat mahdollisesti katua vanhetessaan sukupuolensa muuttamista, kun ymmärtävät kyseenalaistaa sukupuolelle ulkoapäin annettuja rooleja?

Kyselen vain. Aihe on ihan mielenkiintoinen tältä kantilta.

Erityisesti autismikirjon tytöillä on vaikeuksia samaistua naiseuteen ja täyttää naisiin kohdistuvia odotuksia. Jos transsukupuolisuutta peilataan kulttuurisiin normeihin ja sukupuolistereotyyppeihin, niin silloin rooliin sopeutumattoman vastaus ja pakotie on transidentiteetti. Harmillisesti nykyään pyritään pikemminkin vahvistamaan transajatusta kuin laajentamaan naiseutta, sitä että sukupuoli on vain biologinen tosiasia, että naiset voivat olla monenlaisia. Ei tarvitse olla sosiaalisesti taitava, superfeminiininen, aina valmis seksiin, instabimbo tai 50-lukulainen kodinhengetär ollakseen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vähän ristiriitaiset fiilikset tästä ilmiöstä. Minä olen saanut kyseisen diagnoosin ihan nuorena, silloin kun kyseessä ei ollut todellakaan mikään trendikäs sairaus. Minulla lääkitys pahentaa oireita. Olen nykyään toimintakykyinen arjessa kuntoutuksen ja terapian ansiosta.

Uskon että murto-osalla diagnoosia hakevista on oikeasti kyse adhd:stä. Kyseenalaistan nykyään kyllä senkin onko tämä oikea sairaus, vai kasa muita ongelmia (traumat, mahdolliset muut fyysiset sairaudet tai vauriot joita ei vaan ole tutkittu) jotka laitetaan vaan saman diagnoosin alle. Vaikka tutkimukseni olivat aikanaan perusteelliset omaa traumataustaa ja unihäiriöitäni ei käsitelty lainkaan, sivuutettiin vaan.

Onhan tämä ihan mahdollista, koska ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus.

Itselläni on myös diagnoosi, mutta taustallani ei ole traumoja tai mielialahäiriöitä vaan olen ns. klassinen ADHD-I tapaus.

Itselläni lääkitys rahoittaa, mikä mahdollistaa minulle asioiden aloittamisen, keskeyttämisen ja lopettamisen itse säädeltyä, kun itse haluan. Lääkityksen ansiosta olen ns. tavallinen keskituloinen veronmaksaja.

Lol influensseri Stella Harasek jolla on aina kaikki trendivaiva, mm. tää.