Lue keskustelun säännöt.
Voiko ei-koulutettu olla sivistyneempi kuin korkeasti koulutettu
07.10.2022 |
Esim. ei seuraa uutisia, mutta osaa 8 kieltä ja tutkii vapaa-ajallaan kulttuuria (japanilainen) ja lukee kirjoja ja seuraa jalkapalloa, mutta ei matkustele.
Vai luulevatko korkeasti koulutetut olevansa parempia? Esim. opettajat...
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaveri, joka on opettaja. Ei koskaan katso uutisia. Pystyy laittamaan ehkä 15 maata maailmankartalle.
Mulla oli työkaveri, joka on maisteri, ja ihan pihalla hyvin tavallisista asioista. Uskoo pahoihin henkiin ym. Ei osaa käyttää kalenteria. Myöhässä tai poissa monista tapaamisista.
Naapurin muija on psykologi, eikä tiennyt noutopöydässä mikä on linssi tai palkokasvi. Se siitä yleissivistyksestä.
Eli ei se korkea koulutus takaa mitään yleissivistystä, elämänhallintaa tai edes hyviä käytöstapoja.
Joillakin korkeasti koulutetuilla oppiminen täysin konemaista, ulkoa opettelua ja pänttäämistä. Ei käytännön hoksottimia.
Mua kerta toisensa jälkeen hämmästyttää miten ulalla monet akateemiset on. Joku muu saa näyttää heille miten kopiokone tai sähkölukko toimii, tai auton lämmitystolppa tai murtohälytin. Tai pumpputermos! (Joku amis)Öö, puhut kahdesta akateemisesta ja sun mielestä voit yleistää, että asia koskee "monia" akateemisia?
Puhuin kolmesta ja näiden esimerkkitapausten lisäksi hämmästyttää, miten ulalla monet akateemiset on. Saavat tuplasti palkkaa minuun nähden, mutta tarvitsevat apua aivan yksinkertaisiin asioihin. Se hämmästyttää, ei muuta. He ovat kyllä parempia kirjoittamaan kuin minä. Itse en saa sanottavaani esille niin selkeästi kuin haluaisin.
Aivan yhtä samantekevä määrä yleistämisen kannalta. Ihmeellisiä akateemisia, jos eivät mistään arjen toiminnoista selviä itse. Olen akateeminen nainen ja lähipiiriini kuuluu paljon akateemisia ja heidän taitoprofiilinsa on hyvin monimuotoinen. Akateemisia tykätään syyttää kädettömiksi, mutta lähipiirini akateemiset ovat hyvin taitavia monissakin asioissa taiteessa, kokkailussa, harrastuksissaan menestyneitä jne. Toki moni akateeminen on taloudellisesti hyvässä tilanteessa, että pystyy hankkimaan palveluita eikä itse ole pakko tehdä asioita, joita ei halua.
Niin minä tiedän myös lukuisia ei-akateemisia jotka ovat melko kädettömiä ja tumpeloita jossain tuommoisissa käytännön asioissa. Ja lukuisia akateemisia jotka tuntuu menestyvän kaikessa mihin ryhtyy. Ei se vaan mene niin että korkeampi koulutus tarkoittaisi ettei osaa käytännön asioita, ja amiskoulutus tarkoittaisi että on hyvä semmoisissa, vaikka niin olisi kiva kuvitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi olla, mutta on todella harvinaista. Kyllä koulutus kertoo ihmisen älykkyydestä.
Koulutus ei kerro älykkyydestä, koulutus kertoo vain siitä että on opiskellut muttei kerro älykkyydestä. Älykkyyttä ei kirjoista saa. Sivistystä saa taas kirjoista, ihan kaikista.
Ei ainakaan ap:n esimerkki ole sivistynyt, sillä sivistykseen kuuluu seurata myös maailmantapahtumia. Pelkkä japanilainen kulttuuri ja jalkapallo ei riitä sivistyksen mittariksi, pikemminkin tulee mieleen, että hänellä on joku diagnoosi.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kaveri, joka on opettaja. Ei koskaan katso uutisia. Pystyy laittamaan ehkä 15 maata maailmankartalle.
Mulla oli työkaveri, joka on maisteri, ja ihan pihalla hyvin tavallisista asioista. Uskoo pahoihin henkiin ym. Ei osaa käyttää kalenteria. Myöhässä tai poissa monista tapaamisista.
Naapurin muija on psykologi, eikä tiennyt noutopöydässä mikä on linssi tai palkokasvi. Se siitä yleissivistyksestä.
Eli ei se korkea koulutus takaa mitään yleissivistystä, elämänhallintaa tai edes hyviä käytöstapoja.
Joillakin korkeasti koulutetuilla oppiminen täysin konemaista, ulkoa opettelua ja pänttäämistä. Ei käytännön hoksottimia.
Mua kerta toisensa jälkeen hämmästyttää miten ulalla monet akateemiset on. Joku muu saa näyttää heille miten kopiokone tai sähkölukko toimii, tai auton lämmitystolppa tai murtohälytin. Tai pumpputermos! (Joku amis)
Jaa meidän työpaikalla se olen yleensä minä, porukan ainoa akateeminen, joka saa neuvoa muille miten kopiokonetta tai lämmitystolppaa käytetään. Jopa miehiä, vaikka olen nainen! Jotkut on vaan tumpeloita tuommoisissa teknisissä asioissa.
Mitä enemmän lukee ja seuraa asioita, sitä enemmän tietää että ei oikeasti tiedä mitään. Sydämen sivistystä ei opita oppikirjoista. Ei se korkeakoulututkinto ole mikään tie autuuteen tai suuriin luuloihin itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ainakaan ap:n esimerkki ole sivistynyt, sillä sivistykseen kuuluu seurata myös maailmantapahtumia. Pelkkä japanilainen kulttuuri ja jalkapallo ei riitä sivistyksen mittariksi, pikemminkin tulee mieleen, että hänellä on joku diagnoosi.
Joo samaa mietin että on aika kapea-alaisia nuo kiinnostuksen kohteet aloituksen perusteella. Yhteen tai pariin mielenkiintoiseen asiaan perehtyminen ei vielä kerro kovinkaan laajasta sivistyksestä. Kielitaito ja kirjojen lukeminen toki ovat sivistyksen merkkejä noin yleisesti ottaen, mutta kyllä se vaatii muutakin.
No, eihän se koulutus sivistä muiden asioiden suhteen kuin sen mitä opiskellaan. Vaikka olisi akateemisesti koulutettu, ei välttämättä ole lukenut yliopistossa kuin muutamaa ainetta. Vapaa-aikanaan tietysti jokainen voi lukea ja tutkia mitä haluaa, oli sitten korkeasti tai matalasti koulutettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa harva on sivistynyt akateemisellakaan tasolla, koska täällä ei tiedetä edes sitä, keitä olivat ja ovat alkuperäiset suomalaiset/suomenheimot ja keiden kielu oli Suomi alunperin. On vain tympäiseviä metsästäjäkeräilijätaustaisia siperianmongoloideja ja tsuhnukoita, jotka selittävät lainanneensa sanoja aivan toisen kansan eli arjalaisen mv-kalmistokulttuurin kieleen.
Kun perusasiatkin ovat hukassa niin kouluttamattomilta kuin koulutetuiltakin, sivistyksestä ei voi puhua edes nimeksi. Yök.
Nykyään on hyvin vähän ei-koulutettuja ihmisiä, koska kaikki käyvät peruskoulun jälkeen ainakin ammattikoulun. Mutta kyllähän kuka tahansa voi olla sivistynyt tai vähemmän sivistynyt. Hyvin paljon riippuu luonteesta, kotikasvatuksesta sekä siitä, kuinka paljon jaksaa ja viitsii mm. lukea kirjoja ja lehtiä, katsoa uutisia ja käydä kulttuuritapahtumissa. Omassa tuttavapiirissäni on niin amiksia kuin korkeasti koulutettujakin, ja samantyylisiä tavallisia työssäkäyviä ihmisiä arjen iloinen ja huolineen heistä kaikki tuntuvat olevan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi toki. Itse olen yliopistokoulutettu, mutta en mielestäni kovin sivistynyt. Oman alan asiat ovat hyvin hallussa (tekniikan ala), mutta muuten en maailman menosta ja kulttuurista juuri tiedä, enkä seuraa.
Itselleni sivistynyt ihminen tarkoittaa henkilöä joka ottaa muut ihmiset ja ympäristönsä huomioon eikä sulkeudu omaan kuplaansa joka voi olla hyvinkin rajoittunut. En kunnioita tittelinomistajaa vaan ihmistä sen takana jos sen ansaitsee. On korkeakoulutettuja jotka odottavat punaista mattoa minne vain jalkansa laittavat ja tämä jos mikä kertoo henkilöstä vähemmän mairittelevaa kieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen akateemisesti koulutettu ja töissä yliopistossa. Jos sivistys tarkoittaa myös hyviä käytöstapoja, ne eivät välttämättä ole jokaisella akateemisella hallussa. Yliopistoissa näkee joskus järkyttävän huonoa ja lapsellista käytöstä. Mutta sen olen myös pannut merkille, että mitä vähemmän ihminen on kouluttautunut, sitä enemmän hänellä tuntuu olevan taipumusta ajatella, että on vain yksi oikea tapa tehdä asioita - se hänen omansa - ja kaikki muu on ihmeellistä, outoa ja jopa väärää. Myös pienet ongelmatilanteet voivat suistaa vähemmän kouluttautuneen suunniltaan, kun kaikki ei aina rullaakaan tuttujen rutiinien mukaan. Tällaisia havaintoja olen tehnyt elämäni aikana.
Voi. Hyvin paljon on kiinni siitä, kuinka paljon viitsii mm. lukea kirjoja ja lehtiä sekä katsoa televisiosta asiapitoisia ohjelmia. Tiedän korkeasti koulutettuja, jotka tietävät kaiken omasta alastaan, mutta eivät muuten ole juurikaan kiinnostuneita seuraamaan maailman menoa. Tosin aika vähän nykyään on täysin kouluttamattomia ihmisiä, taitavat olla enimmäkseen niitä ikäluokkia, jotka kävivät koulunsa ennen peruskoulun tuloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla. Sairaalamaailmassa etenkin vastaan tullut lääkäreitä, joilla ei mitään käytöstapoja. Ei siis ihan niitä perustapoja, joita työpaikalla jokaiselta olettaa löytyvän. Ei uskoisi, että ovat korkeakoulutettuja.
Voi. Mutta usein sivistymätön käytös näkyy akateemisilla eri tavalla kuin vähemmän koulutetuilla. Sivistymättömillä akateemisilla on monesti taipumusta mm. kieroiluun, juonitteluun ja oman etunsa tavoitteluun, kun vähemmän koulutetuilla sivistymättömyys näkyy helposti heti ulospäin.
Tietenkin voi.
Opiskelet yliopistossa jotain kapeaa erikoisalaa, niin ei siitä mitään sen kummempaa yleissivistystä saa. Opiskelet vaikka lääkiksessä, niin ei tarvitse tietää historiasta tai kulttuurista mitään. Opiskelet tietotekniikkaa (kuten minä), niin vielä vähemmän ja kielitaidoksi riittää englanti ja joten kuten läpi rämmitty toisen kotimaisen kurssi.
Miten määritellään sivistyneisyys? Se, että käyttäytyy hyvin ja ottaa muut huomioon? Se, että on perillä maailman menosta? Vai se, että tietää kaiken omasta alastaan ja omista kiinnostuksenkohteistaan?
Vierailija kirjoitti:
Voi olla. Sairaalamaailmassa etenkin vastaan tullut lääkäreitä, joilla ei mitään käytöstapoja. Ei siis ihan niitä perustapoja, joita työpaikalla jokaiselta olettaa löytyvän. Ei uskoisi, että ovat korkeakoulutettuja.
Totta. Lääkikseen pääsee tyyppejä, joiden ei pitäisi olla siellä, koska alalla on niin korkea status ja varma työllisyys. Ei ymmärretä, että kysymyksessä kuitenkin on ihmissuhdeammatti. Mutta sitä mennään lääkikseen, kun se on muka joku hienouden huippu (tonkia toisen kroppaa). Sisään pääsee pärjäämällä matemaattisissa aineissa ja hyvällä ulkomuistilla, ja näitä ominaisuuksia voi olla sekä öykkäreillä että autismikirjolaisilla, jotka vain eivät osaa käytöstapoja.
Todellakin voi. Kautta elämäni olen tuntenut sydämeltään sivistyneitä ihmisiä, joilla saattaa olla peruskoulutaso. Nämä ihmiset tuntevat laajasti taidetta, kulttuuria ja tiedettä sekä osaavat käyttäytyä hyvin muiden ihmisten kanssa. Yksi tuntemani hyvin sivistynyt ihminen on muusikko, toinen teki uransa siistijänä, kolmas teollisuustuotannon ja lopulta opetuksen parissa. Kenelläkään näistä tuntemistani ihmisistä ei ollut akateemista koulutusta.
Samoin tunnen muutamia akateemisia henkilöitä, jotka käyttävät älyllisyyttään myös ikäviin sosiaalisiin tarkoituksiin. Yksilöstä riippuu tämä kaikki, pelkällä akateemisella koulutuksella ei voi saavuttaa kauniita käytöstapoja, toisen ihmisarvon kunnioitusta tai sosiaalista älykkyyttä.
Omasta mielestäni sivistys on laaja-alaista kiinnostusta kulttuuriin, akateemiseen tietoon, kykyyn kritisoida ja arvioida asioita tieteen perusteella. Nämä asiat voi saavuttaa akateemisella koulutuksella tai vaihtoehtoisesti koko elämän kestävällä oppimisella, laaja-alaisella lukemisella sekä kehon ja mielen kehittämisellä.
Aivan yhtä samantekevä määrä yleistämisen kannalta. Ihmeellisiä akateemisia, jos eivät mistään arjen toiminnoista selviä itse. Olen akateeminen nainen ja lähipiiriini kuuluu paljon akateemisia ja heidän taitoprofiilinsa on hyvin monimuotoinen. Akateemisia tykätään syyttää kädettömiksi, mutta lähipiirini akateemiset ovat hyvin taitavia monissakin asioissa taiteessa, kokkailussa, harrastuksissaan menestyneitä jne. Toki moni akateeminen on taloudellisesti hyvässä tilanteessa, että pystyy hankkimaan palveluita eikä itse ole pakko tehdä asioita, joita ei halua.