Aviomies haluaa elää poikamieselämää parisuhteessa
Joku huolehtii hänen ruoastaan, vaatteistaan ja kodin kaikista muista asioista, jotta hän saa viettää poikamiesmäisiä päiviä omien kiinnostustensa parissa. Mielestäni tämän perustellumpaa avioeron syytä ei enää löydy.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapauta miehesi kokonaan poikamiespäiville. Niin minäkin tein. Sitä saa mitä tilaa!
Miksi hän ei lähde ja vapauta minua, meillä on 3 ovea, josta pääsee ulos, miksi ei lähde viimeistä kertaa?
Miksi mies niin tekisi, kun kerran palvelu pelaa? Ota ohjat omiin käsiisi ja tee asialle stoppi.
Niin, mies saa äidin ja pillun ja akka maksaa puolet ja saa elää poikamiehenä- miksi hän luopuisi tuosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapauta miehesi kokonaan poikamiespäiville. Niin minäkin tein. Sitä saa mitä tilaa!
Miksi hän ei lähde ja vapauta minua, meillä on 3 ovea, josta pääsee ulos, miksi ei lähde viimeistä kertaa?
Miksi sysäät oman onnellisuutesi miehen vastuulle? Hän voi olla ihan tyytyväinen tilanteeseen ja siksi ei lähde, mutta viestisi perusteella sinä et ole, eli sinun tulee lähteä jos koet eron hyväksi ratkaisuksi.
Hän täällä haluaa elää nimenomaan poikamiesmäistä elämää, en minä, joten hänen kuuluu silloin järjestää itselleen sellaiset olot, ei minun. Minä olen se, joka ajattelen molempia, ei hän. Silloin se, joka ajattelee vain itseään ottaa ja lähtee. Olen onnellinen, kun HÄN LÄHTEE, en minä tätä olotilaa tänne ole edes järjestänyt.
Sinä olet se joka on tyytymätön, mieshän on järjestänyt itselleen hyvät olot, kun on palvelija ja muuten voi elää miten tykkää. Ei hänellä ole mitään syytä lähteä (ainakaan ennen kuin löytää uuden kodinhoitajan jonka hyysättäväksi mennä). Sinun pitää nyt ihan itse ottaa vastuuta omasta onnellisuudestasi.
En mennyt itseni kanssa avioliittoon. Se osapuoli, joka ei sopeudu parisuhteen normeihin, lähtee ja se jää, joka niitä ongelmia ei aiheuta. Firmastakin lähtee se, joka aiheuttaa työyhteisölle toimivuusongelmia, ei työkaveri. Parisuhde on "yritys" ja sitä hoidetaan, kuten taloutta ja tasetta ja kaikkea siltä väliltä.
Ei kai mies omasta mielestään ongelmia aiheuta? Kasva nyt aikuiseksi, ap! Jos et jaksa parisuhdettasi, pitää sinun tehdä itse asialle jotain. Jos ei keskustelemalla muutu, niin eropaperit vetämään. Ei se tarkoita, että sinun pitäisi teidän kämpästä pois muuttaa, vaikka eroa hakisitkin.
Postilaatikkooni ei tule postia, joissa etunimi alkaisi kirjaimella A ja sukunimi kirjaimella P, eikä kumpikaan välinimi ala kummallakaan kirjaimella. Who is AP?
Yksin asuva poikamies joutuu yksin hoitamaan kotityöt ja maksamaan laskunsa. Aviossa on parempi elää poikamiehenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin Marjatta, voimafantasiointi seis ja takaisin hommiin. Pesukone on piipannut jo vartin, nyt ripustamaan ne pyykit hopi hopi.
En ole Marjatta, olen Martta. Pesukone on ohjelmoitu sammumaan ihan itsestään silloin, kun ohjelma loppuu, minulla ei ole pyykkikonetta käytettynä kierrätyskeskuksesta.
Ja silti valitat arjen raskaudesta vaikka tosiasiassa automatiikka hoitaa kaiken ja itse roikut vauvapalstalla provoilemassa.
Sinulla " automatiikka"= äiti käy siivoamassa ja pesee pyykit, ja ruuan tilaat woltista.
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuva poikamies joutuu yksin hoitamaan kotityöt ja maksamaan laskunsa. Aviossa on parempi elää poikamiehenä.
Niin, ja tslouskulut vielä lisäksi puolittuvat.
Ei ole ihme, että parisuhteessa olevat miehet ovat onnellisimpia, ja sinkkumiehet onnettomimpia, naisissa sinkkunaiset ovat onnellisimpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapauta miehesi kokonaan poikamiespäiville. Niin minäkin tein. Sitä saa mitä tilaa!
Miksi hän ei lähde ja vapauta minua, meillä on 3 ovea, josta pääsee ulos, miksi ei lähde viimeistä kertaa?
Miksi sysäät oman onnellisuutesi miehen vastuulle? Hän voi olla ihan tyytyväinen tilanteeseen ja siksi ei lähde, mutta viestisi perusteella sinä et ole, eli sinun tulee lähteä jos koet eron hyväksi ratkaisuksi.
Hän täällä haluaa elää nimenomaan poikamiesmäistä elämää, en minä, joten hänen kuuluu silloin järjestää itselleen sellaiset olot, ei minun. Minä olen se, joka ajattelen molempia, ei hän. Silloin se, joka ajattelee vain itseään ottaa ja lähtee. Olen onnellinen, kun HÄN LÄHTEE, en minä tätä olotilaa tänne ole edes järjestänyt.
Sinä olet se joka on tyytymätön, mieshän on järjestänyt itselleen hyvät olot, kun on palvelija ja muuten voi elää miten tykkää. Ei hänellä ole mitään syytä lähteä (ainakaan ennen kuin löytää uuden kodinhoitajan jonka hyysättäväksi mennä). Sinun pitää nyt ihan itse ottaa vastuuta omasta onnellisuudestasi.
En mennyt itseni kanssa avioliittoon. Se osapuoli, joka ei sopeudu parisuhteen normeihin, lähtee ja se jää, joka niitä ongelmia ei aiheuta. Firmastakin lähtee se, joka aiheuttaa työyhteisölle toimivuusongelmia, ei työkaveri. Parisuhde on "yritys" ja sitä hoidetaan, kuten taloutta ja tasetta ja kaikkea siltä väliltä.
Eihän se ongelmia aiheuttava tyyppi sieltä työpaikaltakaan itsekseen lähde, kyllä se pitää ihan erikseen potkia pihalle (eikä sekään aina onnistu, aviopuolisolle on paljon helpompi antaa potkut). Tai sitten työkavereitten pitää savustaa se pihalle tekemällä olo hankalaksi, mutta sitä sanotaan kiusaamikseksi... Voithan kokeilla savustamista sen aviomiehenkin kohdalla, lakkaat vaan hyysäämistä ja alat nalkuttaa, ehkä se kyllästyy ja lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä sanon, että parisuhde naisen kanssa on kyllä koko ajan eräänlaisten veemäisten sisäisten kompromissien tekemistä. Oikeastaan ikinä et voi olla parisuhteessa onnellinen, mutta ei se ole välttämättä helppoa ilmankaan.
Usein joudut kieltäytymään omista jutuista ja menoista mitä haluaisit tehdä ihan vain sen takia, koska pitää huomioida se parisuhde ja tyytyä tekemään sitten jotain mikä kiinnostaa vähemmän.
Mutta sitten taas yksin eläessä esim elintaso kärsii, joka taas ei tuo laadukkuutta elämään, kun ei ole taloudessa kahta maksajaa. Kaikein parasta olisi olla rikas sinkku.Tai sit voi hommata semmoisen kumppanin jonka kanssa on kiva olla ja joka tykkää suht samoista asioista, niin voi olla parisuhteessa onnellinen? No, toki jotkut on erakkoluonteita eikä yhteiselo silloin ole se paras vaihtoehto.
Ei tuo ollut se pointti, että pääsisi tekemään kumppanin kanssa tiettyjä asioita. Pointti oli enemmänkin se, että haluaisi pitää oikeita sosiaalisia kontakteja muihin ihmisiin noiden juttujen myötä, ettei koko ajan ole parisuhteen vanki ja joudu elämään puolivaloilla kompromissivankilassa, mutta sitä se parisuhde aina on.
On kyllä kieltämättä erikoista jos parisuhde on vankila jossa ei saa ylläpitää suhteitaan muihin. Silloin kumppani on ehdottomasti väärä. Jos taas omassa elämässä ei ole ollenkaan tilaa sille kumppanille eikä halua aikaa sille järjestää, niin ei semmoista kannata hankkia. Ottaa ennemmin kämppiksen jakamaan kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin Marjatta, voimafantasiointi seis ja takaisin hommiin. Pesukone on piipannut jo vartin, nyt ripustamaan ne pyykit hopi hopi.
En ole Marjatta, olen Martta. Pesukone on ohjelmoitu sammumaan ihan itsestään silloin, kun ohjelma loppuu, minulla ei ole pyykkikonetta käytettynä kierrätyskeskuksesta.
Ja silti valitat arjen raskaudesta vaikka tosiasiassa automatiikka hoitaa kaiken ja itse roikut vauvapalstalla provoilemassa.
Olet kateellinen ja olet onneton, koska et ole rikas sinkku, etkä sitten varmaan edes se homo, josta kirjoittelit. Vink vink, automaatiopesukoneita, kuten muitakin koneita ja vempaita saa kaupasta, tee se, kävele kauppaan ja saavuta automaatiotalous, se on aivan käden ulottuvillasi.
Mun automaattipesukone piippasi jo aikaa sitten, mutta eipä ole pyykit menneet narulle siitä huolimatta. Ei edes, vaikka saikkupäivää viettävä mies lupasi ne ripustaa jos minä laitan koneen päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapauta miehesi kokonaan poikamiespäiville. Niin minäkin tein. Sitä saa mitä tilaa!
Miksi hän ei lähde ja vapauta minua, meillä on 3 ovea, josta pääsee ulos, miksi ei lähde viimeistä kertaa?
No koska se maksoi asunnon ja se kuuluu hänelle.
Mikset itse lähde?
Hah, sinä näytät tietävän paljonkin tämän talon asioista, jospa pitäisi huolen kuka sinun elintasosi ylläpitää.
Minä tämän 5 henkisen perheen elintason ylläpidän – rahalla.
Vaimokin on sen ymmärtänyt ja tekee kovasti sen mitä voi elintasomme parantamiseksi.
Olisit pitänyt pallisi housuissa, niin et ruikuta omia roiskeitasi täällä. Ei kovin miehekästä!
LOL onko päässäsi vikaa?
Mikään ei ole miehekkäämpää, kuin ylläpitää muita ihmisiä.
LOL onko jäänyt aamunainti väliin. Onko sinulla muija joko ison pallin vaiko ison kukkaron mukaan. Kirjoituksiesi perusteella olet se KÖYHÄ SINKKU.
Nyt taitaa mennä kovasti tunteisiin – ne PERINTEISET ARVOT!
Kaikki perheessä on tyytyväisiä ja lapsetkin tuntuu olevan aina parhaita, siinä mihin päättävät ryhtyä.
Perinteisen ydinperheen tuki tuottaa näemmä täysin ylivoimaisia jälkeläisiä taisteluavioliittoihin, YH-mammoihin ja kaikkiin stanan nykyajan keksintöihin verrattuna.
PERINTEISET ARVOT, mitä helvettiä ne on, perinteiset arvot eivät synny tai tule hoidetuksi sillä, että mies pakenee velvotteitaan, tai haluaa PERINTEISTEN ARVOJEN varjolla elää OMAA ELÄMÄÄNSÄ, paitsi pallien heiluttelun suhteen, hyi helvetti!
Mitä velvoitteita nyt on muka paettu?
Nainenhan tossa nimenomaan saa elää sitä omaa elämäänsä, kun mies joutuu uhraamaan suuren osan yhteistä aikaa työnteolle.
Miksi sitten menit sen kanssa naimisiin?
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä sanon, että parisuhde naisen kanssa on kyllä koko ajan eräänlaisten veemäisten sisäisten kompromissien tekemistä. Oikeastaan ikinä et voi olla parisuhteessa onnellinen, mutta ei se ole välttämättä helppoa ilmankaan.
Usein joudut kieltäytymään omista jutuista ja menoista mitä haluaisit tehdä ihan vain sen takia, koska pitää huomioida se parisuhde ja tyytyä tekemään sitten jotain mikä kiinnostaa vähemmän.
Mutta sitten taas yksin eläessä esim elintaso kärsii, joka taas ei tuo laadukkuutta elämään, kun ei ole taloudessa kahta maksajaa. Kaikein parasta olisi olla rikas sinkku.
Jostain syystä naisille onnistuu ihan hyvin olla rikas sinkku tai köyhempikin sinkku, mutta miehille kuitenkin iskee aina jotenkin se p***un ja äidin kaipuu ja on sitten kuitenkin pakko hommata se joku naisesine siihen, vaikkei itse jaksaisi antaa sille mitään (no joo, mies itse laskee sen itsekkään panemisen joksikin sellaiseksi, mistä naisen pitäisi jaksaa olla kiitollinen kun niin mahtava uros haluaa astua häntä).
Ja jos joutuu olemaan sinkkuna niin hirveä valitus päällä. Ja parisuhteessa taas hirveä valitus siitä naisesta.
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuva poikamies joutuu yksin hoitamaan kotityöt ja maksamaan laskunsa. Aviossa on parempi elää poikamiehenä.
Peräkammarin Pera, moi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapauta miehesi kokonaan poikamiespäiville. Niin minäkin tein. Sitä saa mitä tilaa!
Miksi hän ei lähde ja vapauta minua, meillä on 3 ovea, josta pääsee ulos, miksi ei lähde viimeistä kertaa?
Miksi sysäät oman onnellisuutesi miehen vastuulle? Hän voi olla ihan tyytyväinen tilanteeseen ja siksi ei lähde, mutta viestisi perusteella sinä et ole, eli sinun tulee lähteä jos koet eron hyväksi ratkaisuksi.
Hän täällä haluaa elää nimenomaan poikamiesmäistä elämää, en minä, joten hänen kuuluu silloin järjestää itselleen sellaiset olot, ei minun. Minä olen se, joka ajattelen molempia, ei hän. Silloin se, joka ajattelee vain itseään ottaa ja lähtee. Olen onnellinen, kun HÄN LÄHTEE, en minä tätä olotilaa tänne ole edes järjestänyt.
Sinä olet se joka on tyytymätön, mieshän on järjestänyt itselleen hyvät olot, kun on palvelija ja muuten voi elää miten tykkää. Ei hänellä ole mitään syytä lähteä (ainakaan ennen kuin löytää uuden kodinhoitajan jonka hyysättäväksi mennä). Sinun pitää nyt ihan itse ottaa vastuuta omasta onnellisuudestasi.
En mennyt itseni kanssa avioliittoon. Se osapuoli, joka ei sopeudu parisuhteen normeihin, lähtee ja se jää, joka niitä ongelmia ei aiheuta. Firmastakin lähtee se, joka aiheuttaa työyhteisölle toimivuusongelmia, ei työkaveri. Parisuhde on "yritys" ja sitä hoidetaan, kuten taloutta ja tasetta ja kaikkea siltä väliltä.
Eihän se ongelmia aiheuttava tyyppi sieltä työpaikaltakaan itsekseen lähde, kyllä se pitää ihan erikseen potkia pihalle (eikä sekään aina onnistu, aviopuolisolle on paljon helpompi antaa potkut). Tai sitten työkavereitten pitää savustaa se pihalle tekemällä olo hankalaksi, mutta sitä sanotaan kiusaamikseksi... Voithan kokeilla savustamista sen aviomiehenkin kohdalla, lakkaat vaan hyysäämistä ja alat nalkuttaa, ehkä se kyllästyy ja lähtee.
Aviomies yrittää savustaa minua ulos, koska haluaa elää poikamiesmäistä elämää ja saapua valmiiseen pöytään ja puhtaaseen paitaan. Hän on huomannut, etten nalkuta, enkä kiusaa, olen vain helvetin OIKEASSA, mieshän ei voi sietää, mikäli nainen heittää tikan kymppiin tai siihen punaiseen, häränsilmään. Tässä talossa kiusaaja on mies ja silloin hän läimäyttää oven kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä sanon, että parisuhde naisen kanssa on kyllä koko ajan eräänlaisten veemäisten sisäisten kompromissien tekemistä. Oikeastaan ikinä et voi olla parisuhteessa onnellinen, mutta ei se ole välttämättä helppoa ilmankaan.
Usein joudut kieltäytymään omista jutuista ja menoista mitä haluaisit tehdä ihan vain sen takia, koska pitää huomioida se parisuhde ja tyytyä tekemään sitten jotain mikä kiinnostaa vähemmän.
Mutta sitten taas yksin eläessä esim elintaso kärsii, joka taas ei tuo laadukkuutta elämään, kun ei ole taloudessa kahta maksajaa. Kaikein parasta olisi olla rikas sinkku.Tai sit voi hommata semmoisen kumppanin jonka kanssa on kiva olla ja joka tykkää suht samoista asioista, niin voi olla parisuhteessa onnellinen? No, toki jotkut on erakkoluonteita eikä yhteiselo silloin ole se paras vaihtoehto.
Ei tuo ollut se pointti, että pääsisi tekemään kumppanin kanssa tiettyjä asioita. Pointti oli enemmänkin se, että haluaisi pitää oikeita sosiaalisia kontakteja muihin ihmisiin noiden juttujen myötä, ettei koko ajan ole parisuhteen vanki ja joudu elämään puolivaloilla kompromissivankilassa, mutta sitä se parisuhde aina on.
On kyllä kieltämättä erikoista jos parisuhde on vankila jossa ei saa ylläpitää suhteitaan muihin. Silloin kumppani on ehdottomasti väärä. Jos taas omassa elämässä ei ole ollenkaan tilaa sille kumppanille eikä halua aikaa sille järjestää, niin ei semmoista kannata hankkia. Ottaa ennemmin kämppiksen jakamaan kuluja.
"Ottaa kämppiksen", mikä se on, onko niitä tilattavissa verkkokaupoista tai mistä sellaisen voi hankkia, saako lehti-ilmoituksella?
Jos saan kysyä kirjoitti:
Miksi sitten menit sen kanssa naimisiin?
Ei hän silloin kertonut, mihin suuntaan hänen halunsa siirtyy, millaista elämää aikoo tavoitella, oli varmaan niin kiire laittaa sormus tärisevin sormin minun sormeen. Ei kertonut kyllä kirkon ulkopuolellakaan, hääyönäkin vain ähisi ja ulvoi huumassaan, eikä silloinkaan kertonut, että tästä eteenpäin hän onkin avioliitossa elävä poikamies. Yritin etsiä yleistietoa tästä olomuodosta, ei tunnisteta suomalaisessa yhteiskunnassa, mitä mahtaa mies kirjoittaa sivilisäädykseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuva poikamies joutuu yksin hoitamaan kotityöt ja maksamaan laskunsa. Aviossa on parempi elää poikamiehenä.
Niin, ja tslouskulut vielä lisäksi puolittuvat.
Ei ole ihme, että parisuhteessa olevat miehet ovat onnellisimpia, ja sinkkumiehet onnettomimpia, naisissa sinkkunaiset ovat onnellisimpia.
Perustuslakiin pitäisi kirjoittaa naispuolisille Suomen kansalaisille kielto mennä avioon, koska se aiheuttaa niin paljon onnettomuutta.
Ei riitä että oma elämä naristaan keturalleen. Lapset ja mies pitää saada mukaan naisen elämän kurjuuteen.
Narinan määrä naisessa on muuten vakio. Vaikka totuttaisit aina kaikki toiveet, narina alkaa kohta uudelleen.
Jos naisen narinavakio on liian suuri, vaihtamalla paranee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä sanon, että parisuhde naisen kanssa on kyllä koko ajan eräänlaisten veemäisten sisäisten kompromissien tekemistä. Oikeastaan ikinä et voi olla parisuhteessa onnellinen, mutta ei se ole välttämättä helppoa ilmankaan.
Usein joudut kieltäytymään omista jutuista ja menoista mitä haluaisit tehdä ihan vain sen takia, koska pitää huomioida se parisuhde ja tyytyä tekemään sitten jotain mikä kiinnostaa vähemmän.
Mutta sitten taas yksin eläessä esim elintaso kärsii, joka taas ei tuo laadukkuutta elämään, kun ei ole taloudessa kahta maksajaa. Kaikein parasta olisi olla rikas sinkku.Tai sit voi hommata semmoisen kumppanin jonka kanssa on kiva olla ja joka tykkää suht samoista asioista, niin voi olla parisuhteessa onnellinen? No, toki jotkut on erakkoluonteita eikä yhteiselo silloin ole se paras vaihtoehto.
Ei tuo ollut se pointti, että pääsisi tekemään kumppanin kanssa tiettyjä asioita. Pointti oli enemmänkin se, että haluaisi pitää oikeita sosiaalisia kontakteja muihin ihmisiin noiden juttujen myötä, ettei koko ajan ole parisuhteen vanki ja joudu elämään puolivaloilla kompromissivankilassa, mutta sitä se parisuhde aina on.
On kyllä kieltämättä erikoista jos parisuhde on vankila jossa ei saa ylläpitää suhteitaan muihin. Silloin kumppani on ehdottomasti väärä. Jos taas omassa elämässä ei ole ollenkaan tilaa sille kumppanille eikä halua aikaa sille järjestää, niin ei semmoista kannata hankkia. Ottaa ennemmin kämppiksen jakamaan kuluja.
"Ottaa kämppiksen", mikä se on, onko niitä tilattavissa verkkokaupoista tai mistä sellaisen voi hankkia, saako lehti-ilmoituksella?
Voihan sitä lehti-ilmoitustakin kokeilla, mutta ei se oikein ole nykypäivää. Itse suosittelisin tori.fi ja varmaan Facebookissa on aiheeseen liittyviä ryhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Näin miehenä sanon, että parisuhde naisen kanssa on kyllä koko ajan eräänlaisten veemäisten sisäisten kompromissien tekemistä. Oikeastaan ikinä et voi olla parisuhteessa onnellinen, mutta ei se ole välttämättä helppoa ilmankaan.
Usein joudut kieltäytymään omista jutuista ja menoista mitä haluaisit tehdä ihan vain sen takia, koska pitää huomioida se parisuhde ja tyytyä tekemään sitten jotain mikä kiinnostaa vähemmän.
Mutta sitten taas yksin eläessä esim elintaso kärsii, joka taas ei tuo laadukkuutta elämään, kun ei ole taloudessa kahta maksajaa. Kaikein parasta olisi olla rikas sinkku.
Itselle on kaikkein parasta on olla lapsettomassa parisuhteessa missä molemmilla on omat asunnot.
On aikaa omille jutuille ja menoille, mutta voidaan myös nauttia yhdessä olosta mukavasti.
Pelkkää voittoa 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapauta miehesi kokonaan poikamiespäiville. Niin minäkin tein. Sitä saa mitä tilaa!
Miksi hän ei lähde ja vapauta minua, meillä on 3 ovea, josta pääsee ulos, miksi ei lähde viimeistä kertaa?
Miksi sysäät oman onnellisuutesi miehen vastuulle? Hän voi olla ihan tyytyväinen tilanteeseen ja siksi ei lähde, mutta viestisi perusteella sinä et ole, eli sinun tulee lähteä jos koet eron hyväksi ratkaisuksi.
Hän täällä haluaa elää nimenomaan poikamiesmäistä elämää, en minä, joten hänen kuuluu silloin järjestää itselleen sellaiset olot, ei minun. Minä olen se, joka ajattelen molempia, ei hän. Silloin se, joka ajattelee vain itseään ottaa ja lähtee. Olen onnellinen, kun HÄN LÄHTEE, en minä tätä olotilaa tänne ole edes järjestänyt.
Sinä olet se joka on tyytymätön, mieshän on järjestänyt itselleen hyvät olot, kun on palvelija ja muuten voi elää miten tykkää. Ei hänellä ole mitään syytä lähteä (ainakaan ennen kuin löytää uuden kodinhoitajan jonka hyysättäväksi mennä). Sinun pitää nyt ihan itse ottaa vastuuta omasta onnellisuudestasi.
En mennyt itseni kanssa avioliittoon. Se osapuoli, joka ei sopeudu parisuhteen normeihin, lähtee ja se jää, joka niitä ongelmia ei aiheuta. Firmastakin lähtee se, joka aiheuttaa työyhteisölle toimivuusongelmia, ei työkaveri. Parisuhde on "yritys" ja sitä hoidetaan, kuten taloutta ja tasetta ja kaikkea siltä väliltä.
Eihän se ongelmia aiheuttava tyyppi sieltä työpaikaltakaan itsekseen lähde, kyllä se pitää ihan erikseen potkia pihalle (eikä sekään aina onnistu, aviopuolisolle on paljon helpompi antaa potkut). Tai sitten työkavereitten pitää savustaa se pihalle tekemällä olo hankalaksi, mutta sitä sanotaan kiusaamikseksi... Voithan kokeilla savustamista sen aviomiehenkin kohdalla, lakkaat vaan hyysäämistä ja alat nalkuttaa, ehkä se kyllästyy ja lähtee.
Aviomies yrittää savustaa minua ulos, koska haluaa elää poikamiesmäistä elämää ja saapua valmiiseen pöytään ja puhtaaseen paitaan. Hän on huomannut, etten nalkuta, enkä kiusaa, olen vain helvetin OIKEASSA, mieshän ei voi sietää, mikäli nainen heittää tikan kymppiin tai siihen punaiseen, häränsilmään. Tässä talossa kiusaaja on mies ja silloin hän läimäyttää oven kiinni.
Ei sillä miehellä ole edelleenkään mitään syytä lähteä, jos kerran palvelu pelaa. Ilmeisesti olet sen verran siedettävä miehen mielestä että kannattaa pysyä ennemmin yhdessä. Ei ne työpaikkakiusaajatkaan halua lähteä, kun on saanut hyvän aseman itselleen järjestettyä, jonkun pitää ne heittää pihalle. Sama toimii avioliitossa ja kaikessa elämässä. Ikävät ihmiset jatkaa kiusaamista niin kauan kun joku puuttuu asiaan.
Olet kateellinen ja olet onneton, koska et ole rikas sinkku, etkä sitten varmaan edes se homo, josta kirjoittelit. Vink vink, automaatiopesukoneita, kuten muitakin koneita ja vempaita saa kaupasta, tee se, kävele kauppaan ja saavuta automaatiotalous, se on aivan käden ulottuvillasi.