Lievä autismin kirjon häiriö

Virallisesti tuota diagnoosia ei tosiaan enää käytetä, mutta epävirallisemmissa yhteyksissä toki.

Minut on diagnosoitu lapsena asperger-syndroomaiseksi ja se näkyy yhä niin ihan virallisissa papereissa.

Käytän itsekin sen selkeyden takia. Kirjo tarkoittaa nimensä mukaisesti ryhmää keskenään erilaisia asioita. Minusta kuulostaa kömpelöltä jos sanotaan esim. "Hänellä on diagnosoitu autisminkirjo." Tulee heti mieleen että tyypillä olisi kaikenlaista autismia yhtä aikaa. En usko että tuo mielikuva on tavoitteena.

Myös "autisminkirjolla oleminen" kuulostaa hankalalta, koska se typistää koko ihmisen autistiseksi. Kuitenkin neuropsykiaktrinen diagnoosi on vain yksi osa ihmistä, ei määräävä tekijä. (Esim. harrastukset eivät liity diagnoosiin paitsi ehkä ekko.)

Vierailija kirjoitti:

Minut on diagnosoitu lapsena asperger-syndroomaiseksi ja se näkyy yhä niin ihan virallisissa papereissa.

Käytän itsekin sen selkeyden takia. Kirjo tarkoittaa nimensä mukaisesti ryhmää keskenään erilaisia asioita. Minusta kuulostaa kömpelöltä jos sanotaan esim. "Hänellä on diagnosoitu autisminkirjo." Tulee heti mieleen että tyypillä olisi kaikenlaista autismia yhtä aikaa. En usko että tuo mielikuva on tavoitteena.

Myös "autisminkirjolla oleminen" kuulostaa hankalalta, koska se typistää koko ihmisen autistiseksi. Kuitenkin neuropsykiaktrinen diagnoosi on vain yksi osa ihmistä, ei määräävä tekijä. (Esim. harrastukset eivät liity diagnoosiin paitsi ehkä ekko.)

Itse olen luullut että "asperger" ei nykyään pääsisi enää autismin kirjolle, vai olenko väärässä? Voisitko kuvailla miten asperger näkyy sinussa ja elämässäsi?

Poikani sain Asperger-diagnoosin v. 2015 ja olisiko ehkä ollut samana vuonna, kun koko diagnoosi muuttui autismin kirjoksi? Lääkäri sanoi, ettei hän nyt diagnoosia kirjoita että palataan asiaan jos sen tarvitsee, mutta että Asperger on selvästi. Vuotta myöhemmin koulun terveystarkastuksessa selvisi, että oli kuitenkin kirjoittanut diagnoosin. Mietin, olisiko ehkä ajatellut, että tuo on käytännössä "mukavampi" dg kuin autismi, josta tulee helposti synkkiä mielikuvia ja on turhankin laaja tuo kirjo. Pojalla se Aspergerin syndrooma on kuitenkin varsin lievä, joitain isoja ongelmia oli juuri varhaisnuoruudessa, mutta nyt parikymppisenä on aika tavallisen oloinen kaveri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut on diagnosoitu lapsena asperger-syndroomaiseksi ja se näkyy yhä niin ihan virallisissa papereissa.

Käytän itsekin sen selkeyden takia. Kirjo tarkoittaa nimensä mukaisesti ryhmää keskenään erilaisia asioita. Minusta kuulostaa kömpelöltä jos sanotaan esim. "Hänellä on diagnosoitu autisminkirjo." Tulee heti mieleen että tyypillä olisi kaikenlaista autismia yhtä aikaa. En usko että tuo mielikuva on tavoitteena.

Myös "autisminkirjolla oleminen" kuulostaa hankalalta, koska se typistää koko ihmisen autistiseksi. Kuitenkin neuropsykiaktrinen diagnoosi on vain yksi osa ihmistä, ei määräävä tekijä. (Esim. harrastukset eivät liity diagnoosiin paitsi ehkä ekko.)

Itse olen luullut että "asperger" ei nykyään pääsisi enää autismin kirjolle, vai olenko väärässä? Voisitko kuvailla miten asperger näkyy sinussa ja elämässäsi?

Päinvastoin - assit otettiin mukaan ASD eli autism spectrum diagnosointiin. Sen vuoksi, että katsottiin kuuluvan samaan neurokategoriatyyppiin.

Puhutaan siis kirjosta (spectrum) kun hyväkuntoiset (assit) eroavat niin suuresti huonompi kuntoisista, jotka elävät täysin omissa maailmoissaan.

Ja jokaisella on ihan omanlaisensa hankaluutensa, vaikka tyypillisiä piirteita diagnosoinnissa etsitäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut on diagnosoitu lapsena asperger-syndroomaiseksi ja se näkyy yhä niin ihan virallisissa papereissa.

Käytän itsekin sen selkeyden takia. Kirjo tarkoittaa nimensä mukaisesti ryhmää keskenään erilaisia asioita. Minusta kuulostaa kömpelöltä jos sanotaan esim. "Hänellä on diagnosoitu autisminkirjo." Tulee heti mieleen että tyypillä olisi kaikenlaista autismia yhtä aikaa. En usko että tuo mielikuva on tavoitteena.

Myös "autisminkirjolla oleminen" kuulostaa hankalalta, koska se typistää koko ihmisen autistiseksi. Kuitenkin neuropsykiaktrinen diagnoosi on vain yksi osa ihmistä, ei määräävä tekijä. (Esim. harrastukset eivät liity diagnoosiin paitsi ehkä ekko.)

Itse olen luullut että "asperger" ei nykyään pääsisi enää autismin kirjolle, vai olenko väärässä? Voisitko kuvailla miten asperger näkyy sinussa ja elämässäsi?

Olet kuullut väärää tietoa tai sotkenut kaksi asiaa keskenään. Minun lapsuudessani Asperger-lapset tarvitsivat psykiaktrin tutkimukset, erityisopetusta, toimintaterapiaa jne. Ei niitä ole koskaan tyhjästä annettu, ei ainakaan julkisin varoin.

Olen kuullut, että aikuisina ne lapsina diagnosoidut eivät välttämättä saisi diagnoosia, mutta se tarkoittaa että he ovat tuolla tuella kasvaneet tasapainoisiksi asperger-aikuisiksi. Yleensähän ihmisillä pitää olla isoja ongelmia että päätyvät psykiaktrin tutkimuksiin. Jos ihmistä on tuettu oikein jo lapsena, aikuisuuden ongelmat voidaan välttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minut on diagnosoitu lapsena asperger-syndroomaiseksi ja se näkyy yhä niin ihan virallisissa papereissa.

Käytän itsekin sen selkeyden takia. Kirjo tarkoittaa nimensä mukaisesti ryhmää keskenään erilaisia asioita. Minusta kuulostaa kömpelöltä jos sanotaan esim. "Hänellä on diagnosoitu autisminkirjo." Tulee heti mieleen että tyypillä olisi kaikenlaista autismia yhtä aikaa. En usko että tuo mielikuva on tavoitteena.

Myös "autisminkirjolla oleminen" kuulostaa hankalalta, koska se typistää koko ihmisen autistiseksi. Kuitenkin neuropsykiaktrinen diagnoosi on vain yksi osa ihmistä, ei määräävä tekijä. (Esim. harrastukset eivät liity diagnoosiin paitsi ehkä ekko.)

Itse olen luullut että "asperger" ei nykyään pääsisi enää autismin kirjolle, vai olenko väärässä? Voisitko kuvailla miten asperger näkyy sinussa ja elämässäsi?

Olet kuullut väärää tietoa tai sotkenut kaksi asiaa keskenään. Minun lapsuudessani Asperger-lapset tarvitsivat psykiaktrin tutkimukset, erityisopetusta, toimintaterapiaa jne. Ei niitä ole koskaan tyhjästä annettu, ei ainakaan julkisin varoin.

Olen kuullut, että aikuisina ne lapsina diagnosoidut eivät välttämättä saisi diagnoosia, mutta se tarkoittaa että he ovat tuolla tuella kasvaneet tasapainoisiksi asperger-aikuisiksi. Yleensähän ihmisillä pitää olla isoja ongelmia että päätyvät psykiaktrin tutkimuksiin. Jos ihmistä on tuettu oikein jo lapsena, aikuisuuden ongelmat voidaan välttää.

No jaa. Poikani sai diagnoosin julkiselta puolelta lastenneurologilta ilman, että tämä lääkäri tutki poikaa mitenkään. Tutkimukset teki koulupsykologi, joka oli itse sitä mieltä, ettei tuloksissa ollut mitään Aspergeriin viittaavaa. Minun, maallikon, korviin ne jotkut tulokset kuulostivat kyllä hyvin aspergermaisilta, mutta joka tapauksessa meillä oli aika sille neurologille. Hän vilkaisi papereita ja totesi, että selvä Asperger. Kuulemma jossain on pakollisena jotain osastojaksojakin sairaalassa ennen kuin mitään diagnoosia voi saada. Eli vaihtelu taitaa olla valtavaa.

Ja niistä tukitoimista. Meille ehdotettiin esim. ryhmäterapiaa, koska Aspergereilla on usein haasteita sosiaalisessa toiminnassa, mutta pojallamme tuo puoli sujui ihan ok, haasteet olivat ihan muualla. Isoin ongelma oli kuormittuminen, silkka väsyminen, ja ryhmäterapia koulun jälkeen olisi luultavasti vain pahentanut asiaa. Neuropsykiatrista valmentajaa hehkutettiin antaumuksella ja kun hän tuli meille puolentoista vuoden (kyllä) jälkeen hän totesi, ettei valitettavasti osaa auttaa. Ainoan tukitoimen kouluun keksin minä, kun tajusin, että poika on nimenomaan väsynyt, ei masentunut tms. Hän sai lyhennetyt koulupäivät ja siitä alkoi elämän helpottuminen. (Väsymyksestä on kirjoittanut mm. Paula Tilli.) Nykyisin poika on parikymppinen ja työelämässä jo, kaikki sujuu hyvin. Joskus myös ihan ajan vieriminen ja sellainen luonnollinen kehittyminen ja kypsyminen auttaa, ei mikään hieno terapia. Ja tekisi mieleni sanoa, että monesti nykykoulu on sellaista hullunmyllyä, että siellä voi hajota ns. tavallinenkin mieli. Eli kun sieltä pääsee pois, suunta on ylöspäin.