Lapsettomuushoitojen ikäraja naisille on HUSissa 40 vuotta. Eikö tuo ole aika alhainen?
Kuitenkin vielä 10 vuotta hedelmällistä ikää jäljellä.
Kommentit (290)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Tuo on sitten ihan jokaisen oma valinta.
Ajattelitko jankata tuota vielä montakin kertaa? Tulihan tuossa jo selitys, miksi useimmat odottavat sinne asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole minusta.
Miehillä ikäraja on 60 vuotta. Ei kuulosta tasavertaiselta.
Ap
Sukupuolet eivät ole biologisesti tasavertaisia.
Koska biologia.
60-vuotiaalla miehellä hauta siintää 16 vuoden päässä, naisilla 23 vuoden päässä. Eli todellakaan miehet eivät ole biologialtaan tasavertaisia. Olisi kiva, jos ennen lapsen täysi-ikäisyyttää todennäköisesti kuoleva ei saisi hedelmöityshoitoja.
Vierailija kirjoitti:
yli 4-kymppisillä on luultavasti jo omaakin rahaa, jolla maksaa hoidot
Siksi on yksityinen sektori. Hoitoihin pääsee jonottamatta.
Vierailija kirjoitti:
Yli 40-vuotias synnyttäjä on erittäin harvinainen ja hyvä niin.
Taitaa olla alle 20v synnyttäjä harvinaisempi ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Jos valitsee lykätä raskauden yrittämisen hedelmällisimmän iän ohi, valitsee iän tuomat riskit. Yksi niistä riskeistä on, että ei tule raskaaksi. Mikä tässä on ongelma? Elämä on valintoja.
Selitin jo yllä, mutta sanotaan nyt uudestaan. 20-vuotiaana raskaaksi tuleminen tekee vaikeaksi sekä opiskelun että töiden saamisen. Useimmat haluavat odottaa sen verran, että rahallinen tilanne on tarpeeksi vakaa, ja on ehtinyt tehdä vähän töitäkin. Ja nykyään myös vakiintunut parisuhde alkaa monilla 30-vuotiaana, eikä 20-vuotiaana .
Niin, elämä on valintoja, mutta harva haluaa olla köyhä lopun ikäänsä kun ei ole mitään pätevyyttä eikä työkokemusta. Ja kyllähän täälläkin on. monesti haukuttu sossun rahoilla eläviä äitejä, jotka eivät pääse tai halua mennä töihin mihinkään, vaan yhteiskunta maksaa hänen ja lasten elämisen. Ei sitä nuorena äidiksi tulemista oikeasti arvosteta.
Äidiksi tuleminen ei ole ihmisoikeus.
Sanoinko, että on?
Selitin vaan, miksi on epärealistista vaatia, että ihmiset aloittaisivat lasten hankkimisen jo 20-vuotiaana. Se ei sovi nykyajan yhteiskuntaan. Silloin kun hankittiin lapset parikymppisenä, elettiin isän rahoilla ja äiti oli kotona. Se oli mahdollista vielä joskus 80-luvulla, mutta nykyään yhden ihmisen palkka ei kata perheen elatusta, ja useimmat naiset haluavat olla myös työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Kyseisiä hoitoja ei pitäisi yhteiskunnan varoista korvata ollenkaan, koska kyseessä ei ole sairaus sinänsä. Joo varmaan tulee paha mieli jos ei saakaan lapsia jos niitä halusi, mutta on paljon muitakin asioita joista tulee paha mieli jos niitä ei saa, eikä silti yhteiskunnan tarvitse esim. maksaa kenenkään solariumia, tekorintoja tai vaikka ferraria jos sellaisia haluaa muttei itse onnistu hankkimaan.
Niin, lapsen hankkiminenhan tosiaan vertautuu johonkin solariumiin.
Ja sitten valitetaan, että syntyvyys on niin pientä ja vain mamuille syntyy paljon lapsia.
"Felicitas Mehiläisen klinikoilla siemennestettä voi luovuttaa 2240-vuotias mies, jonka terveydentila on hyvä."
https://felicitas.mehilainen.fi/tule-luovuttajaksi/sperman-eli-siittioi…
"Munasolujen luovuttajaksi sopii 2235-vuotias perusterve nainen, jolla ei ole esteenä munasolujen luovutukseen vaikuttavia vakavia periytyviä sairauksia."
https://felicitas.mehilainen.fi/tule-luovuttajaksi/munasolujen-luovutus/
Se siitä vanhojen miesten kuvitellusta ylivoimaisesta viriiliydestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole minusta.
Miehillä ikäraja on 60 vuotta. Ei kuulosta tasavertaiselta.
Ap
Sukupuolet eivät ole biologisesti tasavertaisia.
Koska biologia.
60-vuotiaalla miehellä hauta siintää 16 vuoden päässä, naisilla 23 vuoden päässä. Eli todellakaan miehet eivät ole biologialtaan tasavertaisia. Olisi kiva, jos ennen lapsen täysi-ikäisyyttää todennäköisesti kuoleva ei saisi hedelmöityshoitoja.
Ei miestä yleensä hedelmöitetä
mä oon 44v ja menkat jo loppu. lapset lähes aikuisia onneksi. En jaksaisi enää valvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Jos valitsee lykätä raskauden yrittämisen hedelmällisimmän iän ohi, valitsee iän tuomat riskit. Yksi niistä riskeistä on, että ei tule raskaaksi. Mikä tässä on ongelma? Elämä on valintoja.
Selitin jo yllä, mutta sanotaan nyt uudestaan. 20-vuotiaana raskaaksi tuleminen tekee vaikeaksi sekä opiskelun että töiden saamisen. Useimmat haluavat odottaa sen verran, että rahallinen tilanne on tarpeeksi vakaa, ja on ehtinyt tehdä vähän töitäkin. Ja nykyään myös vakiintunut parisuhde alkaa monilla 30-vuotiaana, eikä 20-vuotiaana .
Niin, elämä on valintoja, mutta harva haluaa olla köyhä lopun ikäänsä kun ei ole mitään pätevyyttä eikä työkokemusta. Ja kyllähän täälläkin on. monesti haukuttu sossun rahoilla eläviä äitejä, jotka eivät pääse tai halua mennä töihin mihinkään, vaan yhteiskunta maksaa hänen ja lasten elämisen. Ei sitä nuorena äidiksi tulemista oikeasti arvosteta.
Aivan kuin ainoat vaihtoehdot olisi äitiys 20-vuotiaana ja äitiys yli 40-vuotiaana.
Väliin mahtuu esimerkiksi kolmekymppiset, jolloin useimmat tulevat raskaaksi ongelmitta ja jolloin hedelmöityshoidotkin useimmiten tuottavat tuloksia sitä tarvitseville.
Ei äitiys nuorella iällä myöskään tarkoita, että on tuomittu köyhyyteen. Äitikin voi opiskella ja käydä töissä.
Yli kolmevuotiaiden äidit ovat useammin työelämässä kuin ikäisensä lapsettomat naiset.
Vierailija kirjoitti:
Yli 40-vuotias synnyttäjä on erittäin harvinainen ja hyvä niin.
Tuo ei ollut harvinaista edes reilut 40 vuotta sitten, kun mä ja siskoni synnyttiin.
Olisi kiva tietää, onko näitä "elämä on valintoja"-tyyppejä montakin tässä ketjussa, vai onko kaikki saman henkilön kirjoittamia. Ja onko tuo henkilö nainen vai mies.
Vierailija kirjoitti:
"Felicitas Mehiläisen klinikoilla siemennestettä voi luovuttaa 2240-vuotias mies, jonka terveydentila on hyvä."
https://felicitas.mehilainen.fi/tule-luovuttajaksi/sperman-eli-siittioi…
"Munasolujen luovuttajaksi sopii 2235-vuotias perusterve nainen, jolla ei ole esteenä munasolujen luovutukseen vaikuttavia vakavia periytyviä sairauksia."
https://felicitas.mehilainen.fi/tule-luovuttajaksi/munasolujen-luovutus/
Se siitä vanhojen miesten kuvitellusta ylivoimaisesta viriiliydestä
Miten sukusolujen luovutus liittyy siihen, että vanhempi mies voi tehdä nuorikostaan äidin, kun taas vanha nainen ei tule raskaaksi edes lääkäreiden avustuksella?
Ei mitään hokkupokkus temppuja, perinteinen menetelmä ja vauva yli 43 v. Kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Jos valitsee lykätä raskauden yrittämisen hedelmällisimmän iän ohi, valitsee iän tuomat riskit. Yksi niistä riskeistä on, että ei tule raskaaksi. Mikä tässä on ongelma? Elämä on valintoja.
Selitin jo yllä, mutta sanotaan nyt uudestaan. 20-vuotiaana raskaaksi tuleminen tekee vaikeaksi sekä opiskelun että töiden saamisen. Useimmat haluavat odottaa sen verran, että rahallinen tilanne on tarpeeksi vakaa, ja on ehtinyt tehdä vähän töitäkin. Ja nykyään myös vakiintunut parisuhde alkaa monilla 30-vuotiaana, eikä 20-vuotiaana .
Niin, elämä on valintoja, mutta harva haluaa olla köyhä lopun ikäänsä kun ei ole mitään pätevyyttä eikä työkokemusta. Ja kyllähän täälläkin on. monesti haukuttu sossun rahoilla eläviä äitejä, jotka eivät pääse tai halua mennä töihin mihinkään, vaan yhteiskunta maksaa hänen ja lasten elämisen. Ei sitä nuorena äidiksi tulemista oikeasti arvosteta.
Ei arvosteta, vaikka omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että voi olla oikein toimiva ratkaisu. Itse sain 2 lastani yliopisto-opiskelijana ja minusta parempaa aikaa ei voisi olla jos siis on jo sellainen parisuhde että siihen haluaa lapsia tehdä. Opinnot joustavat ihan eri tavalla kuin työelämä, ylioppilaskylässä oli hyvät päiväkodit vieressä, eikä pienet lapset vaadi taloudellisestikaan niin ihmeellisiä että kärsisivät opiskelijataloudessa. Sitten kun valmistuin ja hain töitä, olikin jo lapset tehtynä ja pääsi aika hyvin keskittymään työuraan. Köyhiä ei olla, molemmilla on akateeminen tutkinto hyvin työllistävältä alalta. Ja on mukavaa, kun nyt 33-vuotiaana on jo aika isot itsenäiset lapset kun monella on vielä päiväkotirumbaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä viisikymppinen voi ihan hyvin vielä saada lapsen ilman kalliita hoitojakin, ottaa vaan 20 vuotta nuoremman miehen siittäjäksi. Eriasia on sitten se, kuka on lapsen sosiaalinen isä ja nk. sponsori.
No todella vähän tuollaista tapahtuu, varsinkin ilman hoitoja. Nelikymppisenä on nykyään aika yleistäkin saada lapsi, mutta viisikymppisenä? Tapauksia on varmaan ihan muutama.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Entisaikaan monet naiset saivat lapsia viisikymppisenä nuorten miesten kanssa. Isäksi merkittiin kirkonkirjoihin tietenkin vanha vihitty puoliso.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitään hokkupokkus temppuja, perinteinen menetelmä ja vauva yli 43 v. Kiitos.
mies oli muutamia vuosia nuorempi
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva tietää, onko näitä "elämä on valintoja"-tyyppejä montakin tässä ketjussa, vai onko kaikki saman henkilön kirjoittamia. Ja onko tuo henkilö nainen vai mies.
En ole käyttänyt noita sanoja, mutta olen samaa mieltä.
Miehenä kannatan tietysti että naiset maksavat hoitonsa omasta pussistaan, tällöin ei haittaa vaikka tekisitte hoitoja hautaanne asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mielestäni ei. 40-vuotiaalla on ollut jo 20 vuotta aikuisikää miettiä ja päättää, haluaako lapsia.
Erittäin harva haluaa nykyään lapsia alle 30-vuotiaana ja lasten yrittäminen aloitetaan usein vasta 35-vuotiaana. Siinä mielessä ikäraja on aika alhaalla.
Jos valitsee lykätä raskauden yrittämisen hedelmällisimmän iän ohi, valitsee iän tuomat riskit. Yksi niistä riskeistä on, että ei tule raskaaksi. Mikä tässä on ongelma? Elämä on valintoja.
Selitin jo yllä, mutta sanotaan nyt uudestaan. 20-vuotiaana raskaaksi tuleminen tekee vaikeaksi sekä opiskelun että töiden saamisen. Useimmat haluavat odottaa sen verran, että rahallinen tilanne on tarpeeksi vakaa, ja on ehtinyt tehdä vähän töitäkin. Ja nykyään myös vakiintunut parisuhde alkaa monilla 30-vuotiaana, eikä 20-vuotiaana .
Niin, elämä on valintoja, mutta harva haluaa olla köyhä lopun ikäänsä kun ei ole mitään pätevyyttä eikä työkokemusta. Ja kyllähän täälläkin on. monesti haukuttu sossun rahoilla eläviä äitejä, jotka eivät pääse tai halua mennä töihin mihinkään, vaan yhteiskunta maksaa hänen ja lasten elämisen. Ei sitä nuorena äidiksi tulemista oikeasti arvosteta.
Ei arvosteta, vaikka omakohtaisesta kokemuksesta voin sanoa että voi olla oikein toimiva ratkaisu. Itse sain 2 lastani yliopisto-opiskelijana ja minusta parempaa aikaa ei voisi olla jos siis on jo sellainen parisuhde että siihen haluaa lapsia tehdä. Opinnot joustavat ihan eri tavalla kuin työelämä, ylioppilaskylässä oli hyvät päiväkodit vieressä, eikä pienet lapset vaadi taloudellisestikaan niin ihmeellisiä että kärsisivät opiskelijataloudessa. Sitten kun valmistuin ja hain töitä, olikin jo lapset tehtynä ja pääsi aika hyvin keskittymään työuraan. Köyhiä ei olla, molemmilla on akateeminen tutkinto hyvin työllistävältä alalta. Ja on mukavaa, kun nyt 33-vuotiaana on jo aika isot itsenäiset lapset kun monella on vielä päiväkotirumbaa.
nuoruus meni kakkapyykin kanssa
Äidiksi tuleminen ei ole ihmisoikeus.