Geenit selittävät lähes kaiken - mitä kaikkea kannattaa tavoitella, kun ihmisten ongelmia ratkotaan?

SK kirjoitti:

Esimerkkisi (vai jutun esimerkki?) geenien vaikutuksesta yhteiskuntaluokkiin vaikuttaa oudolta. Se ehkä kaipaisi uudelleen muotoilua, koska se ei nähdäkseni hirveän hyvin valota sitä, miten geenit liittyvät yhteiskuntaluokkiin.

Erilaiset valmiudet oppimiseen eivät ehkä sinänsä vielä kumoa ajatusta resurssien sijoittamisesta johonkin tiettyyn osaamistasoon tähtäävään perusopetukseen. Vaikka jotkut eivät toivottua tasoa koskaan saavuttaisikaan, voi opetuksesta ja kouluympäristöstä olla silti heille hyötyä. En itse henkilökohtaisesti vastusta ajatusta räätälöidymmästä koulutuksesta, mutta voi olla, että ainakin toistaiseksi yleinen perusopetus voi olla hyvä vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kiva, jos kommentoitavana ollut artikkeli luettaisiin ennen kommentointia. Ap

Vain maksullisen tilaaja-alleelin kantajat pystyvät lukemaan sen.

Lähes 40 vuotta kestäneessä brittitutkimuksessa, jossa tutkittiin useita kymmeniä tuhansia ihmisiä imeväisikäisistä keski-ikäisyyteen osoitti, että yhteiskuntaluokka määräytyy ÄO:n mukaisesti. Yhteiskuntaluokallahan tarkoitetaan koulutustasoa ja tulotasoa. Tuota tutkimusta esiteltiin eräässä toisessa Hesarin tiedeuutisessa, mutta en nyt jaksa etsiä sitä, koska tässä artikkelissa on pitkälti samoja asioita.  Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt ihan samaa, että emme ole kaikki pohjimmiltani samalla viivalla, toisaalta meille jokaiselle on paikkamme. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen aivan kaikenlaisia ihmisiä: älykkäitä, vähemmän älykkäitä, fyysiseen työhön sopivia, luovia, aamuvirkkuja, iltakukkujia, rauhallisia puurtajia, kekseliäitä, skarppeja, niitä jotka jaksavat tuijottaa tietokonetta jne. Ihmisiä on turha edes yrittää ängetä samaan muottiin.

Se, että geenit pohjimmiltaan selittävät lähes kaiken ei tarkoita, että ymmärtäisimme oikeastaan alkuunkaan miten.

Käsityksesi pohjautuu tietämättömyyteen, mutta valitettavasti tuo artikkeli on maksumuurin takana. Ap

Olen genetiikan erityisasiantuntija. Humanistin näkökulmasta voi asiat näyttää toiselta.

Et ole. Ap

Olet väärässä jälleen.

Jos olisit, osaisit kommentoida artikkelin väitteitä ja kumota niitä, mutta se ei onnistu. Pelkästään sen sanominen, ettei asia ole noin on huijarin eikä asiantuntijan merkki. Itse muuten olen tutkija, historian alalta. Ap

Sen vuoksi et ymmärräkään geeneistä, niiden ilmentymisestä tai niiden säätelyn monimutkaisuudesta yhtään mitään. 

Kyllähän sen usein näkee jo hyvin pienestä pitäen mitkä ovat resurssit menestyä. Suuressa mittakaavassa syy voi olla vain synnynnäinen, geneettinen. Tämä tietenkään ei tarkoita, että esimerkiksi älykkäiden vanhempien lapsi välttämättä olisi älykäs myös. Tai, että ei kannata edes yrittää jos omalle kohdalle ei ole osunut huippugeenit, sillä geenit määräävät vain jonkinlaiset rajat mahdollisuuksille.

Toisaalta ei myöskään ole ok pitkään vallalla ollut näkemys, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Ei voi ja on väärin antaa tällainen mielikuva lapsille. Hyvin usein mikään yrittäminen ei riitä ja tämän huomaaminen pitkän ajan päästä on todella masentavaa. Matematiikkaa ymmärtämättömästä ei tule fysiikan professoria yhtään sen enempää kuin neliraajahalvaantuneesta aitajuoksun olympiavoittajaa. Viisaampaa on kannustaa toisaalta tekemään parhaansa, saamaan perustiedot, mutta myös jossain määrin keskittymään vahvuuksiinsa ei niinkään heikkouksiinsa. Motivaatio säilyy parhaiten kun välillä tulee onnistumisia.

Ap:n aloituksessa mainitsema koulutuksen mahdollinen turhuus joidenkin kohdalla toteutuu jo nyt: osa ei mene lukioon ja yliopistoon vaan suuntaa muille vähemmän koulutusta tai erilaista koulutusta vaativille aloille. Peruskoulu on suurimmalle osalle täysin mahdollinen suorittaa ja perustaidoista sekä perustason ymmärryksestä eri asioista hyötyy jokainen. Kannatan tosin tasoryhmiä ja eritysluokkia nykyisen inkluusion sijaan, jotta jokainen oppilas saisi omalla kohdallaan parhaat eväät ja tunteen pärjäämisestä. Kaikkien pakottaminen samaan muottiin on virhe, jossa rampautetaan jokaisen mahdollisuudet heti alkuunsa.

Kyllä se ympäristökin vaikuttaa.

Mikä on muuten AP:n ja herra tai rouva genetiikan erityisasiantuntijan mielipide siitä, että nostaako koulutus ÄO:ta vaiko ei? Jos nostaa, ja yhteiskunnallinen ja yksilöllinen menestys riippuu ÄO:sta, niin eikö se voisi toimia perusteena kaikkien kouluttamiseen pyrkimiselle?

SK kirjoitti:

Mikä on muuten AP:n ja herra tai rouva genetiikan erityisasiantuntijan mielipide siitä, että nostaako koulutus ÄO:ta vaiko ei? Jos nostaa, ja yhteiskunnallinen ja yksilöllinen menestys riippuu ÄO:sta, niin eikö se voisi toimia perusteena kaikkien kouluttamiseen pyrkimiselle?

Harjoittelu parantaa aina tuloksia, jotka eivät perustu pelkkään sattumaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän sen usein näkee jo hyvin pienestä pitäen mitkä ovat resurssit menestyä. Suuressa mittakaavassa syy voi olla vain synnynnäinen, geneettinen. Tämä tietenkään ei tarkoita, että esimerkiksi älykkäiden vanhempien lapsi välttämättä olisi älykäs myös. Tai, että ei kannata edes yrittää jos omalle kohdalle ei ole osunut huippugeenit, sillä geenit määräävät vain jonkinlaiset rajat mahdollisuuksille.

Toisaalta ei myöskään ole ok pitkään vallalla ollut näkemys, että kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Ei voi ja on väärin antaa tällainen mielikuva lapsille. Hyvin usein mikään yrittäminen ei riitä ja tämän huomaaminen pitkän ajan päästä on todella masentavaa. Matematiikkaa ymmärtämättömästä ei tule fysiikan professoria yhtään sen enempää kuin neliraajahalvaantuneesta aitajuoksun olympiavoittajaa. Viisaampaa on kannustaa toisaalta tekemään parhaansa, saamaan perustiedot, mutta myös jossain määrin keskittymään vahvuuksiinsa ei niinkään heikkouksiinsa. Motivaatio säilyy parhaiten kun välillä tulee onnistumisia.

Ap:n aloituksessa mainitsema koulutuksen mahdollinen turhuus joidenkin kohdalla toteutuu jo nyt: osa ei mene lukioon ja yliopistoon vaan suuntaa muille vähemmän koulutusta tai erilaista koulutusta vaativille aloille. Peruskoulu on suurimmalle osalle täysin mahdollinen suorittaa ja perustaidoista sekä perustason ymmärryksestä eri asioista hyötyy jokainen. Kannatan tosin tasoryhmiä ja eritysluokkia nykyisen inkluusion sijaan, jotta jokainen oppilas saisi omalla kohdallaan parhaat eväät ja tunteen pärjäämisestä. Kaikkien pakottaminen samaan muottiin on virhe, jossa rampautetaan jokaisen mahdollisuudet heti alkuunsa.

Fiksu viesti. Peruskoulu ja ajattelumme pohjautuu pitkälti tasa-arvon ideaaliin, missä tasa-arvo on käsitetty siten, että kaikki saavat samaa ja heiltä edellytetään samaa, vaikka resursseja siihen ei olisi olemassa. Lopputuloksena osa ei opi edes lukemaan. Ap

SK kirjoitti:

Mikä on muuten AP:n ja herra tai rouva genetiikan erityisasiantuntijan mielipide siitä, että nostaako koulutus ÄO:ta vaiko ei? Jos nostaa, ja yhteiskunnallinen ja yksilöllinen menestys riippuu ÄO:sta, niin eikö se voisi toimia perusteena kaikkien kouluttamiseen pyrkimiselle?

Koulutus ei nosta ÄO:ta. Monissa maissahan koulutie sisältää paljon mittaamista eli tuota jo toteutetaankin. ÄO:ta voi mitata yksiselitteisesti, siksi sitä on helppo tutkia. Ap

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Mikä on muuten AP:n ja herra tai rouva genetiikan erityisasiantuntijan mielipide siitä, että nostaako koulutus ÄO:ta vaiko ei? Jos nostaa, ja yhteiskunnallinen ja yksilöllinen menestys riippuu ÄO:sta, niin eikö se voisi toimia perusteena kaikkien kouluttamiseen pyrkimiselle?

Harjoittelu parantaa aina tuloksia, jotka eivät perustu pelkkään sattumaan.

Vihjaatko siis, että kouluissa harjoiteltaisiin älykkyystestien tekemistä, ja näin ollen koulutus parantaisi testien tuloksia, mutta ei varsinaisesti elämään vaikuttavaa älykkyyttä?

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Mikä on muuten AP:n ja herra tai rouva genetiikan erityisasiantuntijan mielipide siitä, että nostaako koulutus ÄO:ta vaiko ei? Jos nostaa, ja yhteiskunnallinen ja yksilöllinen menestys riippuu ÄO:sta, niin eikö se voisi toimia perusteena kaikkien kouluttamiseen pyrkimiselle?

Harjoittelu parantaa aina tuloksia, jotka eivät perustu pelkkään sattumaan.

Vihjaatko siis, että kouluissa harjoiteltaisiin älykkyystestien tekemistä, ja näin ollen koulutus parantaisi testien tuloksia, mutta ei varsinaisesti elämään vaikuttavaa älykkyyttä?

Suurin osa ihmisistä suoriutuu yhteiskunnassa ongelmitta, eikä älyllinen kapasiteetti ole varsinaisesti koetuksella samaan tapaan kuin vaikkapa huippu-urheilijan fyysinen suorituskyky kansainvälisissä kilpailuissa. Yksittäisen ominaisuuden irroittaminen kokonaisuudesta voi myös helposti johtaa harhapoluille. Motivoituneempi voi päihittää lahjakkaamman.

Eikö toisaalta siitäkin ole nykyään yhä enemmän, että geeneihin tai eri geenien aktivoitumiseen voi vaikuttaa ylisukupolviset kokemukset, kuten pula-ajat. Kenties köyhyys periytyy joitakin sukupolvia tällaisella lamarckilaisella periytyvyydellä.

Geenit ovat vasta altistus. Ympäristö ja sosiaaliset suhteet vaikuttavat siihen laukeavatko geeneissä periintyvät riskit.

Ympäristö vaikuttaa enemmän luin geenit.

Huono-osaisuuteen liittyy olennaisesti ympäristö, mm. huonot olosuhteet, köyhyys, alhainen koulutustaso, tuen ja kannustuksen puute sekä toivottomuus tulevaisuutta kohtaan. Nämä ympäristön tekijät vaikuttaa enemmän kuin geenit itsessään.

Adoptoidulla taas ympäristötekijät on yleensä toisenlaiset.

Itsekin olen adoptoitu ja elänyt kaikin puolin turvattua elämää. On ollut turvallinen kasvuympäristö, on leikitty, luettu, liikuttu, matkustettu ja vietetty aikaa yhdessä. Minua on aina kannustettu kotona kaikessa mitä teen, oli kyse opiskelusta tai harrastuksista. Mielenkiinnonkohteitani on tuettu ja omia näkemyksiäni arvostettu. Biologisten vanhempien, tai vanhemman, perheessä olisi voinut olla ihan toisin.