Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Geenit selittävät lähes kaiken - mitä kaikkea kannattaa tavoitella, kun ihmisten ongelmia ratkotaan?
04.10.2022 |
https://www.hs.fi/tiede/art-2000008885671.html
Yhä enemmän tutkimusnäyttöä (myös Suomesta) kertyy siitä, miten geenit vaikuttavat koulutukseen, tulotasoon ja elämässä pärjäämiseen.
Missä vaiheessa alkaa keskustelu siitä, minkä verran resursseja kannattaa sijoittaa siihen, että kaikki oppisivat samat asiat. Osalla kun ei ole mitään edellytyksiä siihen, vaan lopputuloksena on vain huono itsetunto. Ja koska jokainen tahtoo olla hyvä edes jossain, se heikoin aines sitten hankkiutuu rikollisiksi. Siellä normaaliälyinenkin voi kokea olevansa nero, koska suurin osa on heikkolahjaisia ja omaa erilaisia diagnooseja, mitkä vaikeuttavat pärjäämistä elämässä.
Geenit muodostavat pohjan myös yhteiskuntaluokille. Ne selittävät sen, miksi yksi perheen lapsista menestyy muita paremmin, kun kaikki muut jatkavat onnettoman suvun tarinaa. Eli yhdellä on paremmat geenit.
Olen tyytyväinen, etten koskaan adoptoinut niin kuin suunnittelin. Se olisi ollut liian jännittävä seikkailu, toki niinkin päin, että sieltä olisi voinut tulla huomattavan älykäs adoptiolapsi. Suurin osa adoptoiduista on kuitenkin huono-osaisia, mitä selittävät geenit pääosin.
Kommentit (33)
Kummasti maat, joissa kaikille on koulutus tarjolla pärjäävät paljon paremmin kuin ne, joissa ei ole. Jälkimmäisiä kutsutaan kehitysmaiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kiva, jos kommentoitavana ollut artikkeli luettaisiin ennen kommentointia. Ap
Esimerkkisi (vai jutun esimerkki?) geenien vaikutuksesta yhteiskuntaluokkiin vaikuttaa oudolta. Se ehkä kaipaisi uudelleen muotoilua, koska se ei nähdäkseni hirveän hyvin valota sitä, miten geenit liittyvät yhteiskuntaluokkiin.
Erilaiset valmiudet oppimiseen eivät ehkä sinänsä vielä kumoa ajatusta resurssien sijoittamisesta johonkin tiettyyn osaamistasoon tähtäävään perusopetukseen. Vaikka jotkut eivät toivottua tasoa koskaan saavuttaisikaan, voi opetuksesta ja kouluympäristöstä olla silti heille hyötyä. En itse henkilökohtaisesti vastusta ajatusta räätälöidymmästä koulutuksesta, mutta voi olla, että ainakin toistaiseksi yleinen perusopetus voi olla hyvä vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva, jos kommentoitavana ollut artikkeli luettaisiin ennen kommentointia. Ap
Vain maksullisen tilaaja-alleelin kantajat pystyvät lukemaan sen.
Vierailija kirjoitti:
Kummasti maat, joissa kaikille on koulutus tarjolla pärjäävät paljon paremmin kuin ne, joissa ei ole. Jälkimmäisiä kutsutaan kehitysmaiksi.
Kehittyneet mast ja kehitysmaat eroavat toisistaan varmaan useallakin tavalla, ja lienee aika vaikea päätellä pelkistä nykyään olemassa olevista eroista, että mikä aiheuttaa mitäkin.
Esimerkiksi jonkun alueen voinee tunnistaa varakkaaksi siitä, että siellä on sähköautoja, mutta Teslojen vieminen Nepaliin ei varmaankaan muuttaisi maata Norjaksi.
Geenit tosiaan selittää sen miksi eurooppa piikitti itsensä hautaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt ihan samaa, että emme ole kaikki pohjimmiltani samalla viivalla, toisaalta meille jokaiselle on paikkamme. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen aivan kaikenlaisia ihmisiä: älykkäitä, vähemmän älykkäitä, fyysiseen työhön sopivia, luovia, aamuvirkkuja, iltakukkujia, rauhallisia puurtajia, kekseliäitä, skarppeja, niitä jotka jaksavat tuijottaa tietokonetta jne. Ihmisiä on turha edes yrittää ängetä samaan muottiin.
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti maat, joissa kaikille on koulutus tarjolla pärjäävät paljon paremmin kuin ne, joissa ei ole. Jälkimmäisiä kutsutaan kehitysmaiksi.
Kehittyneet mast ja kehitysmaat eroavat toisistaan varmaan useallakin tavalla, ja lienee aika vaikea päätellä pelkistä nykyään olemassa olevista eroista, että mikä aiheuttaa mitäkin.
Esimerkiksi jonkun alueen voinee tunnistaa varakkaaksi siitä, että siellä on sähköautoja, mutta Teslojen vieminen Nepaliin ei varmaankaan muuttaisi maata Norjaksi.
Jos koulutus olisi Nepalissa tarjolla kaikille samalla tavalla kuin kehittyneissä maissa, aivan taatusti maan elintaso nousisi. Suomikin oli köyhä maa, kun kansakoululaki säädettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa, että emme ole kaikki pohjimmiltani samalla viivalla, toisaalta meille jokaiselle on paikkamme. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen aivan kaikenlaisia ihmisiä: älykkäitä, vähemmän älykkäitä, fyysiseen työhön sopivia, luovia, aamuvirkkuja, iltakukkujia, rauhallisia puurtajia, kekseliäitä, skarppeja, niitä jotka jaksavat tuijottaa tietokonetta jne. Ihmisiä on turha edes yrittää ängetä samaan muottiin.
Se, että geenit pohjimmiltaan selittävät lähes kaiken ei tarkoita, että ymmärtäisimme oikeastaan alkuunkaan miten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa, että emme ole kaikki pohjimmiltani samalla viivalla, toisaalta meille jokaiselle on paikkamme. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen aivan kaikenlaisia ihmisiä: älykkäitä, vähemmän älykkäitä, fyysiseen työhön sopivia, luovia, aamuvirkkuja, iltakukkujia, rauhallisia puurtajia, kekseliäitä, skarppeja, niitä jotka jaksavat tuijottaa tietokonetta jne. Ihmisiä on turha edes yrittää ängetä samaan muottiin.
Se, että geenit pohjimmiltaan selittävät lähes kaiken ei tarkoita, että ymmärtäisimme oikeastaan alkuunkaan miten.
Käsityksesi pohjautuu tietämättömyyteen, mutta valitettavasti tuo artikkeli on maksumuurin takana. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummasti maat, joissa kaikille on koulutus tarjolla pärjäävät paljon paremmin kuin ne, joissa ei ole. Jälkimmäisiä kutsutaan kehitysmaiksi.
Niin tai kummasti saatu koulutusjärjestelmä aikaan maissa joissa äo on 100 eikä taas niissä joissa se on 70. Millaisen koulujärjestelmän sellaisella äo:lla edes saa aikaan?
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa, että emme ole kaikki pohjimmiltani samalla viivalla, toisaalta meille jokaiselle on paikkamme. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen aivan kaikenlaisia ihmisiä: älykkäitä, vähemmän älykkäitä, fyysiseen työhön sopivia, luovia, aamuvirkkuja, iltakukkujia, rauhallisia puurtajia, kekseliäitä, skarppeja, niitä jotka jaksavat tuijottaa tietokonetta jne. Ihmisiä on turha edes yrittää ängetä samaan muottiin.
Pitkälti samanlaisia ajatuksia itselläni. Kaikille toki tulee opettaa luku- ja laskutaito, mutta kun nekin ovat jo mennyttä Suomessa sen vuoksi, että kaikille opetetaan kaikki.
Olen itse käynyt kouluni 70-80 -luvulla, jolloin oli vielä tasoryhmiä esimerkiksi matikassa. Silloin kaikki suomalaiset vielä oppivat lukemaan ja laskemaan eikä tuosta muutenkaan mitään haittaa ollut.
Yhteiskuntaluokat ovat hyvä asia, kun jokainen tietää paikkansa, mutta kykenee myös tarvittaessa etenemään ilmaisen koulutuksen kautta. Kaikkien ei tarvitse olla akateemisia, vaan suorittavan työn ammattilaiset ovat yhtä lailla arvostettavia. Tällä menolla syntyy lukutaidotonta, syrjäytynyttä väestöä - koska vaatimukset mitoitetaan liian korkealle. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa, että emme ole kaikki pohjimmiltani samalla viivalla, toisaalta meille jokaiselle on paikkamme. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen aivan kaikenlaisia ihmisiä: älykkäitä, vähemmän älykkäitä, fyysiseen työhön sopivia, luovia, aamuvirkkuja, iltakukkujia, rauhallisia puurtajia, kekseliäitä, skarppeja, niitä jotka jaksavat tuijottaa tietokonetta jne. Ihmisiä on turha edes yrittää ängetä samaan muottiin.
Se, että geenit pohjimmiltaan selittävät lähes kaiken ei tarkoita, että ymmärtäisimme oikeastaan alkuunkaan miten.
Käsityksesi pohjautuu tietämättömyyteen, mutta valitettavasti tuo artikkeli on maksumuurin takana. Ap
Olen genetiikan erityisasiantuntija. Humanistin näkökulmasta voi asiat näyttää toiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti maat, joissa kaikille on koulutus tarjolla pärjäävät paljon paremmin kuin ne, joissa ei ole. Jälkimmäisiä kutsutaan kehitysmaiksi.
Niin tai kummasti saatu koulutusjärjestelmä aikaan maissa joissa äo on 100 eikä taas niissä joissa se on 70. Millaisen koulujärjestelmän sellaisella äo:lla edes saa aikaan?
Kehitysmaissa ÄO tosiaan on alhaisempi, mutta se todennäköisesti johtuu heikosta ravitsemuksesta. Länsimaissa ÄO on alkanut laskea samasta syystä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa, että emme ole kaikki pohjimmiltani samalla viivalla, toisaalta meille jokaiselle on paikkamme. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen aivan kaikenlaisia ihmisiä: älykkäitä, vähemmän älykkäitä, fyysiseen työhön sopivia, luovia, aamuvirkkuja, iltakukkujia, rauhallisia puurtajia, kekseliäitä, skarppeja, niitä jotka jaksavat tuijottaa tietokonetta jne. Ihmisiä on turha edes yrittää ängetä samaan muottiin.
Se, että geenit pohjimmiltaan selittävät lähes kaiken ei tarkoita, että ymmärtäisimme oikeastaan alkuunkaan miten.
Käsityksesi pohjautuu tietämättömyyteen, mutta valitettavasti tuo artikkeli on maksumuurin takana. Ap
Olen genetiikan erityisasiantuntija. Humanistin näkökulmasta voi asiat näyttää toiselta.
Et ole. Ap
Geenit selittää epäilyttävän paljon.
Ovat suurin todiste simulaatioteorialle, koska meidät on selvästi ohjelmoitu tietynlaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa, että emme ole kaikki pohjimmiltani samalla viivalla, toisaalta meille jokaiselle on paikkamme. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen aivan kaikenlaisia ihmisiä: älykkäitä, vähemmän älykkäitä, fyysiseen työhön sopivia, luovia, aamuvirkkuja, iltakukkujia, rauhallisia puurtajia, kekseliäitä, skarppeja, niitä jotka jaksavat tuijottaa tietokonetta jne. Ihmisiä on turha edes yrittää ängetä samaan muottiin.
Se, että geenit pohjimmiltaan selittävät lähes kaiken ei tarkoita, että ymmärtäisimme oikeastaan alkuunkaan miten.
Käsityksesi pohjautuu tietämättömyyteen, mutta valitettavasti tuo artikkeli on maksumuurin takana. Ap
Olen genetiikan erityisasiantuntija. Humanistin näkökulmasta voi asiat näyttää toiselta.
Et ole. Ap
Olet väärässä jälleen.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummasti maat, joissa kaikille on koulutus tarjolla pärjäävät paljon paremmin kuin ne, joissa ei ole. Jälkimmäisiä kutsutaan kehitysmaiksi.
Kehittyneet mast ja kehitysmaat eroavat toisistaan varmaan useallakin tavalla, ja lienee aika vaikea päätellä pelkistä nykyään olemassa olevista eroista, että mikä aiheuttaa mitäkin.
Esimerkiksi jonkun alueen voinee tunnistaa varakkaaksi siitä, että siellä on sähköautoja, mutta Teslojen vieminen Nepaliin ei varmaankaan muuttaisi maata Norjaksi.
Jos koulutus olisi Nepalissa tarjolla kaikille samalla tavalla kuin kehittyneissä maissa, aivan taatusti maan elintaso nousisi. Suomikin oli köyhä maa, kun kansakoululaki säädettiin.
Kansakunnan köyhyys ja koulutustaso liittyy moniin asioihin, joten sitä ei nyt kannata tähän sotkea. Luonnonolosuhteet, luonnonvarat, sukupuolten väliset suhteet, etniset ja muut konfliktit, uskonto jne. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa, että emme ole kaikki pohjimmiltani samalla viivalla, toisaalta meille jokaiselle on paikkamme. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen aivan kaikenlaisia ihmisiä: älykkäitä, vähemmän älykkäitä, fyysiseen työhön sopivia, luovia, aamuvirkkuja, iltakukkujia, rauhallisia puurtajia, kekseliäitä, skarppeja, niitä jotka jaksavat tuijottaa tietokonetta jne. Ihmisiä on turha edes yrittää ängetä samaan muottiin.
Se, että geenit pohjimmiltaan selittävät lähes kaiken ei tarkoita, että ymmärtäisimme oikeastaan alkuunkaan miten.
Käsityksesi pohjautuu tietämättömyyteen, mutta valitettavasti tuo artikkeli on maksumuurin takana. Ap
Olen genetiikan erityisasiantuntija. Humanistin näkökulmasta voi asiat näyttää toiselta.
Et ole. Ap
Olet väärässä jälleen.
Jos olisit, osaisit kommentoida artikkelin väitteitä ja kumota niitä, mutta se ei onnistu. Pelkästään sen sanominen, ettei asia ole noin on huijarin eikä asiantuntijan merkki. Itse muuten olen tutkija, historian alalta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen miettinyt ihan samaa, että emme ole kaikki pohjimmiltani samalla viivalla, toisaalta meille jokaiselle on paikkamme. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen aivan kaikenlaisia ihmisiä: älykkäitä, vähemmän älykkäitä, fyysiseen työhön sopivia, luovia, aamuvirkkuja, iltakukkujia, rauhallisia puurtajia, kekseliäitä, skarppeja, niitä jotka jaksavat tuijottaa tietokonetta jne. Ihmisiä on turha edes yrittää ängetä samaan muottiin.
Se, että geenit pohjimmiltaan selittävät lähes kaiken ei tarkoita, että ymmärtäisimme oikeastaan alkuunkaan miten.
Käsityksesi pohjautuu tietämättömyyteen, mutta valitettavasti tuo artikkeli on maksumuurin takana. Ap
Olen genetiikan erityisasiantuntija. Humanistin näkökulmasta voi asiat näyttää toiselta.
Et ole. Ap
Olet väärässä jälleen.
Jos olisit, osaisit kommentoida artikkelin väitteitä ja kumota niitä, mutta se ei onnistu. Pelkästään sen sanominen, ettei asia ole noin on huijarin eikä asiantuntijan merkki. Itse muuten olen tutkija, historian alalta. Ap
Minun ei asiaa tarvitsee kumota, koska ympäröivä maailmamme todistaa ensimmäisen kommentin todeksi.
Alue: Aihe vapaa
Yhteiskunnallisesta näkökulmasta perimän vaikutus on silti kuriositeetin tasolle periytyvyyden liiallisen stokastisuuden vuoksi. Geneettisessä sairauksien ennustamisessa ja hoidossa otetaan ensimmäisiä todellisia vauvan askelia seuraavina vuosikymmeninä. Tällä hetkellä ryömimme edelleen.