Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?

Sanoisin, että sinusta on tullut hurjan itsekäs ja täysin empatiakyvytön ainakin ystäviäsi kohtaan. Miten voitkaan olla niin kateellinen että olet jopa vahingoniloinen jos toiselle sattuu joku ikävä elämänkäänne. Etkä edes osaa peittää sitä enää. Muutenkin suustasi pyrskähtelee aika erikoisia juttuja etkä taida sitä enää edes tajuta. Krsleytät muut ihan kokoajan.

En viihdy enää seurassasi. Toisaalta kun mietin koko tuttavuus aikaamme, olet aina ollut melko itsekeskeinen ja sinulla on kova tarve puhua itsestäsi ilman että kuuntelet muita.

Ei jaksa aina kuunnella sun ruikutusta. Ukkos maksaa kaiken, ja sä vaan makaat sohvalla ruikuttaen kaikkea mahdollista. Sun perusteeton saikutus ärsyttää eniten, koska tiedän et sulla ei oo mitään vikana, sua ei vaan huvita mennä paskaduuniis. Tekis sulle hyvää kerrankin vastata omasta elämästä ja tehdä jotain. 

Yhdelle sanoisin, että älä pidä töissä ylipitkiä taukoja. Toiselle avautuisin huolella kaikista vuosien takaisista vääryyksistä. Tai no oikeastaan nämä eivät ole ystäviäni. Ensimmäinen ei ole koskaan ollutkaan ja jälkimmäinen ei ole enää. Joillekkin tutuilleni sanoisin, että kasvattakaa lapsenne paremmin.

Että halveksun tutun pariskunnan elämäntyyliä lapset kokoajan muualla hoidossa että äiti ja isi voivat juhlia. Ovat vielä sosiaalialalla ja luulevat olevansa parempia kuin muut, todellisuudessa alkoholisoituneita joilla punainen lanka hukassa. Elämä on jotain muuta kuin ikuiset juhlat.

Jätä se uskonnollinen hörhölahko, ja tule takaisin järkiisi! 

Olit oma itsesi ennen sitä, vaikka sinulla menikin muuten välillä huonosti. Nyt en enää edes tunnista sinua.

Haluaisin kysyä muutamaltakin entiseltä kaverilta, että mitä heille nykyään kuuluu. Ja että mulla on toisinaan ikävä heitä ja yhteisiä aikojamme.

Elämät vei vaan eri suuntiin, ei mitään sen kummempaa draamaa.

Vierailija kirjoitti:

Perustelisin miksi islam on saatananpalvontaa ja sanoisin että hänen kannattaa kääntyä pois siitä välittömästi.

No, kerropa ne perustelusi tähän, jotta me muutkin osaamme varoa.

Inthemiddleofthenight kirjoitti:

Että halveksun tutun pariskunnan elämäntyyliä lapset kokoajan muualla hoidossa että äiti ja isi voivat juhlia. Ovat vielä sosiaalialalla ja luulevat olevansa parempia kuin muut, todellisuudessa alkoholisoituneita joilla punainen lanka hukassa. Elämä on jotain muuta kuin ikuiset juhlat.

Kuulostaa kovasti tutulta. Erityisesti tuo, kun henkilöt luulevat olevansa aktiivisia ja ajan hermolla , menestyneitä ja maailmaanähneitä, kokeneita kansainvälisiä kansalaisia, vaikkakin kaikki heidän tekemisensä pyörii sen ympärillä että päästään ns juhlimaan. Eli juopottelemaan.

Lapset on tehty siihen sen takia, että niin kuuluukin tehdä. Tulee kivoja kuvia someen matkoista ja elämyksistä. Vanhemmilla aina lasi kädessä ja pullo pöydällä..

Ole sen lapsesi kanssa kun se on sinun luonasi. Kaverilla vuoroviikkovanhemmuus ja menojalkaa on eron jälkeen niin paljon vipattanut, ettei malta olla yöjuoksuista ja baareista pois edes lapsiviikoilla. Ei siinä mitään jos joskus olisi jotakin menoa mutta jokaikisellä lapsiviikolla on ainakin yksi, usein useampi ilta kun äiti on baanalla. Lapsi on milloin naapurissa, millon koulukaverilla yötä. Ja ei, ei ole kyse alkoholismista vaan siitä, että pitää päästä ulos näkemään kavereita, työkavereita, tinder-deittejä, bändejä. Millon mitäkin liitämistä.

Vaihdat yhteisöjä ja ystäviäkin kuin sukkia, joudut huonoihin väleihin kaikkialla ja koet usein tulevasi kiusatuksi. En olisi uskonut että koskaan sanon näin kiusatulle, mutta voisit joskus katsoa peiliin ja miettiä omaa toimintaasi. Olet mielipiteissäsi jyrkkä ja ilmaiset ne suoraan ja kaunistelematta. Haluat aina sanoa ne. Et ole kovin kiinnostunut muista ihmisistä. Olet varsin empatiakyvytön ja hyvin mustavalkoinen ajattelultasi, et näe sävyjä etkä pysty asettumaan muiden ihmisten asemaan. Olet ehdoton, sosiaalisilta taidoiltasi kuin pikkulapsi, joka harrastaa mykkäkouluja ja mäenenääleikisunkaa. Muiden pitäisi osata lukea sinun ajatuksesi ja tehdä aina tahtosi mukaan. Oletko todella aina se kiusattu vai olisiko niin että muut vaan väsyvät sinun käytökseesi?

Yhdelle:

Voisit somettaa vähän vähempi. Olet vähän nolo.

Toiselle:

Ystävyys vois olla vastavuoroista. Sun perheen kaikki ongelmat ei ole minun ratkaistavissa. Teidän kuuluisi olla lastensuojelun asiakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kysyä muutamaltakin entiseltä kaverilta, että mitä heille nykyään kuuluu. Ja että mulla on toisinaan ikävä heitä ja yhteisiä aikojamme.

Elämät vei vaan eri suuntiin, ei mitään sen kummempaa draamaa.

Tavallaan samoin. Välillä on ikävä ja välillä kaipaan. En haluaisi enää tiivistä kaveruutta. Ollaan erilaisia ja en koskaan oikein päässyt porukkaan. Olen yksinäinen ja olisi kiva, että joskus olisi jotain yhteyttä.

En jaksa kuunnella pitkäpiimäisiä selostuksia töistäsi, kun itse keskeytät minut jatkuvasti. Suurimman osan tapaamisistamme tuijotan lasittunein silmin eteeni enkä koskaan saa suuvuoroa. Tästä syystä en ikinä ehdota tapaamista. Lapsesi on ihan mukava ja käyttäytyy kyllin hyvin, älä ojenna häntä koko ajan.

Miksi annat lapsesi käyttäytyä huonosti ja sotkea surutta joka paikan? Iso koululainen jo. Lapsen diagnoosi ei ole mikään vapautus kasvatuksesta ja vanhemmuudesta. Miksi et enää välitä mistään? Lapsesi elää aivan rajoitta ja säännöittä eikä se varsinkaan juuri sen diagnoosin takia ole hänelle hyväksi.

Että nyt kun olette muuttaneet useaan otteeseen, ehkä se vika ei ole naapureissa vaan teissä.

Että sinulla on tosi upea perse

Vierailija kirjoitti:

Yksi kaveri löytyy, joka jatkuvasti hakeutuu lääkärille milloin mistäkin löydöksestä/oireesta, eikä se ole koskaan mitään vakavaa. Tekisi mieli sanoa, että sun oireilusi on psyykkistä, ei fyysistä ja relaa vähän.

Minä! Usko pois, kyllä se kaveri tietää mutta kun sille pelolle ei voi mitään. Pakko käydä varmistamassa. Googlaa hypokondria.

"Lähde välillä kotoa pois, ennen kuin sekoat"

Että ei se sun mies tule sua koskaan kosimaan. Ja että ei ole ok että hän estää sua korjaamasta sun naamaa, sulla on jo aika paljon ryppyjä ja botox auttaisi niihin. Myös ylähuuli on olematon, ota täytettä ja iske itsellesi parempi mies, sellainen joka rakastaa sua tarpeeksi halutakseen sun kanssa naimisiin.

Olen  kyllästynyt tarjoamaan sinulle joka kerta kun olemme ulkona . Hoida taloutesi paremmin.