Mitä haluaisit sanoa ystävällesi, mutta se ei olisi OK?

Että hän relaisi vähän. Ei olisi niin tunnollinen ja kunnollinen ja järkevä. 

Vierailija kirjoitti:

Emme ole ystäviä, vaikka joskus luulin niin.

Etkä ole oikeasti ystävällinen, vaikka esität sellaista muiden nähden.

Tiedoksi, että minä en esitä, enkä enää vaivaudu nielemään hiljaisuudessa sitä, että nolaat minut julkisesti aina kun voit.

Teetkö tätä muillekin?

Mulla on kaverin kanssa vähän päinvastainen ongelma:

-Se, että useampi kaverisi -minä mukaan lukien- on muka aina nolaamassa sinua pukeutumisellaan, äänenvoimakkuudellaan, olemalla "outo" jne, jne, ei ole kaveripiirisi salaliitto tehdä sinusta satunnaisten ohikulkijoiden silmissä naurettava. Kyse on siitä, että sinulla on joko todella huono itsetunto tai koitat tarkoituksella saada läheisiäsi pienentämään itseään. Luultavasti sekä että. Lisäksi 28-vuotiaalle olisi muutenkin hyvä jättää tuollainen Nolottaa-asenne menneisyyteen, usein sellainen on teinien juttuja

Se, että kissa on sisäkissa, eikä ulkoile vapaana, ei ole automaattisesti hyvää kissan elämää. Se on bare minimum jos sitäkään. Kissa tarvii virikkeitä, huomiota, kunnollista ruokaa ja puhtaan hiekkalaatikon. Noin vanha kissa olisi hyvä myös käyttää lääkärissä kerran vuodessa, tai edes parissa.

Lemmikin ei tarvitse olla mikään kaiken vapaa-ajan ja huomion vievä epäjumala mutta tuo sinun yli 20 h vuorokaudessa tylsyyttään nukkuva yksinäinen kissa oikeasti säälittää. Inhotan itse itseänikin kun en jo tee elsua

Haluaisin sanoa sen, että jokapäiväinen oman naaman (pahimmassa tapauksessa 5 omaa kuvaa päivässä) tunkeminen Facebookiin ja Instaan ei tee hänestä parikymppistä sometähtöstä. Moinen käytös olisi naurettavaa minkä ikäiselle tahansa, mutta kyseessä on lähes 60-vuotias nainen.

Kuvaan saattaa yllättäen tupsahtaa myös jokin hänen mielestään "hieno" tavara tai tuote. Tosin vaikka hän esittelisi perunaa, niin naama olisi pläjäytetty potun viereen. Jään odottelemaan, milloin alkaa kertoa "kaupallisesta yhteistyöstä". Myötähäpeän määrä on nyt jo suurta, koska on tehnyt itsestään yleisen naurunaiheen.

Haluaisin sanoa ystävälleni kaikenlaista, mutta en voi. Hän kuoli 2,5 vuotta sitten.

Että en jaksa mitään juonittelua tai miettiä kenestä ihmisestä voin taloudellisesti hyötyä eniten. Olen sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä jotka tuovat minulle hyvää mieltä. Suljen pois ne, jotka tietoisesti tai tiedostamatta satuttavat minua. En enää tässä iässä jaksa asioita selvittää, jos ei ymmärretä. 

Lopeta draaman hakeminen ja levittäminen ympäristöösi. Ei kukaan jaksa enää kuunnella sitä. 

Että hän on elämäni rakkaus.

En kutsu sinua kylään, koska ruokavaliosi on liian vaikea etkä tuo koskaan tuliaisia

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin sanova, että suuttuminen perustellusta syystä on tietysti ok, ja sen saa myös ilmaista, mutta aikuisen ihmisen suuttumuksen ei kuuluisi aiheuttaa aivan älyttömiä raivokohtauksia, sellaisia että mies ja lapset joutuu olemaan jatkuvasti varpaillaan, ja pelkäämään milloin räjähtää. Haluaisin myös sanoa, että vaikka henkilölle itselleen raivoamisen syyt vaikuttavat selviltä, niin hän ei ainakaan minun kokemukseni mukaan ole oikeasti kovin hyvä kommunikoimaan omia toiveitaan ja odotuksiaan, vaan pitää jotenkin itsestäänselvänä, että niiden tulisi olla kaikkien tiedossa. Raivoaminen ei myöskään ole sitä, että ihmisellä on tulinen temperamentti, vaan väkivaltaa. 

 

Haluaisin kyllä oikeastikin ottaa tämän esille, mutta en tiedä uskallanko. 

Jos uskallat niin teet suuren palveluksen lapsille!

Raivosjan tytär

Tutulla ei oikein ole itsesuojeluvaistoa. Rääväsuisena arvostelee kaikkia ja kaikkea somessa. Sitten kun saa nokilleen, niin esittää niin uhria ja herkkää. Joskus olen sanonut, ettei kannata ihan kaikkea netissä suoltaa, tulee pian oikeusjuttu. Hänellä vahva kehäajattelu, jutut pyörii samalla taajuudella. Tänään saa syödä ja herkutella, sitten taas viikon päästä ilman hiilihydraatteja ja siihen pitäisi kaikkien muidenkin ryhtyä. Sillai traumatisoitunut ihminen jota on vaikea auttaa. Tai olla ystävä, vaikka hän valittaa yksinäisyyttään.

Etsin juuri uusia ystäviä ja aion lempata sinut, sillä olen kyllästynyt ongelmiisi. Liian monta vuotta on mennyt niin että katoat johonkin omaan synkkään maailmaasi ja oletat minun odottavan. Nyt olisin minä tarvinnut ystävää mutta velloit taas menneisyydessäsi kykenemättä olemaan sellainen.

Hyvästi.

Jos voisin, niin sanoisin ystävälle, että kannattaisi mennä neurologille ja muistitestiin. Jokin aivosairaus on tällä alkanut ja persoona, sekä ajattelu muuttunut ikävään suuntaan. Ikää on jo päälle viisikymmentä. Nyt hän tekee riitaa asioista kun ei ymmärrä huumoria. Tai muutenkin käsittää juttuja väärin. Jos tuosta pahenee, niin varmaan jo työpaikalla huomaavat. 

Vierailija kirjoitti:

Suurin syy ystäväni lapsettomuuteen on sairas ylipaino ja surkeat elintavat. En ymmärrä miten raskautuminen ei motivoi laihduttamaan vaikka lääkäritkin tästä jankkaa, siitä sitten loukkaannutaan. Voisi auttaa kun alkaisi liikkumaan ja ylipäätään harrastaisi seksiä puolison kanssa, kalliit hoidot käyty läpi vaikka perusasiatkaan ei ole kunnossa..

Itsellä oli tuo tilanne, ja laihdutin 8kg ja onnistuin raskautumaan. Olin edelleen hyvin ylipainoinen, mutta pienikin pudotus oli hyväksi hormonitoiminnalle.

Todella monella näyttää olevan ihmissuhde jossa toinen ei ikinä kysy toiselta mitä kuuluu. Itselläkin on ollut muutama tälläinen, mutta ovat sitten jääneet kun en ole jaksanut.

Tekikö aapee sen elsun?

Toivottavasti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi te olette ystäviä tällaisten henkilöiden kanssa?

Tämä !

Vierailija kirjoitti:

Sinun laillasi käyttäytyvien ihmisten vuoksi maailma on paska paikka monelle. Pelkkää näyttelemistä ja loputonta hyörinää. Kaipa sille on syynsä, mutta pahaa jälkeä teet.

Pidät siis häntä ystävänä?

Et sano asioista? Ihmettelet vaan? Eipä sinullkaaan tunnu olevan rotia eikä hommat hallussa. Voithan sinäkin ottaa vastuuta, jos näet vahingoittavan.

🐁

Voisitko soittaa lyhyempiä puheluja, ja antaa minullekin suunvuoron puhelimessa?

Ystävälle sanoisin, että onko se uusi mies sen arvoinen, että elämä on kovin elitististä tällä hetkellä. Jotain näyttämisen tarvetta siinä ehkä on, kun pitkä ja komea entinen aviomies otti uuden vaimon. Tämä tuli yllätyksenä ystävälle. Nyt siis menestys täytyy näkyä autoa, lomia ja ajanvietettä myöten. Toki luonnekin muuttunut ikävämpään suuntaan, mikä on surullista.