Lue keskustelun säännöt.
Miten koiran hankkiminen voi olla näin hankalaa?
03.10.2022 |
Kaksi vuotta ollaan yritetty ostaa havannankoiraa eri kenneleistä. Pentukyselyitä on valtavasti ja vaikka olen kysynyt puolen vuoden päähän suunniteltuja pentueita niin niille on jo kodit tiedossa ja pentuhalukkaita on jo liikaa. Miten nykyään saa hankittua koiran? Vai ollaanko vaan ihan epäkelpo perhe? Meillä ei ole pieniä lapsia, yksi lapsi on, 12v. Millainen perhe saa nykyään koiran?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Ei vaihdeta rotua koska koiran pitää olla allergiaystävällinen ja pieni. Cotonia en halua värin vuoksi vaikka väreistä ei saa tietenkään sanoa mitään. Kuitenkin kaikki muut värit käy paitsi valkoinen. Väristä en toki ole kasvattajalle maininnut. Sukupuolella ei väliä. Jonoon en pääse myöskään koska kaikki sanovat valitsevansa perheet vasta koirien synnyttyä. Ei ole siis mitään jonoa vaikka vuoden päähän.
Ap
Ihan uteliaisuudesta, että mitä kerrot perheestä/teistä ylipäätään? Itse ainakin olen vastaillut pennunkyselijöille noin ei kun syystä Y ei ole vakuuttanut viestejä vaihtaessa. Ja ihan kotikoiraksi myin koko viime pentueenkin, yhtä lukuunottamatta. Havannoilla tosin kaivataan sitä että käytäis näyttelyissä edes kerran kaksi, pienet pentuekoot, suosittu rotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kun oltais Amerikassa niin saisitte koiran äkkiä. Ei nyt välttämättä juuri sitä toivottua muotirotukoiraa, mutta lemmikin kumminkin. Katsoin yle areenasta Louis Therouxn dokkarin LA:n koirakaaksesta ja itku pääsi. Isolla koiratarhalla lopetetaan jopa 17 koiraa päivässä, monet ihan vaan tilanpuutteen takia. Katukoiria ja omistajien hylkäämiä koiria siis tällä tarhalla. Ihan hirveää. Maailmassa on jo nyt ihan riittävästi koiria, yhtään rotukoirapentuetta ei tarviis ihmisten huviksi ja viihteeksi tehdä pitkään aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko miettineet jos hankitte ulkomailta? Sieltä saattaisi saada nopeammin. Itse olen kaikki koirani hankkinut muualta kuin Suomesta.
Miksi tätä on isosti alapeukutettu? Ihan kuin kaikki ajattelisivat, että pentu ulkomailta on yhtä kuin pentutehtailu ja sairas koira.
Pöh! Suomen ulkopuolella on ihan normaaleja kenneleitä ja kasvattajia, jotka ovat hyvämaineisia ja tuottavat vähintään yhtä laadukkaita pentuja kuin suomalaisetkin!
Useimmat kasvattajat hankkivat omat siitoseläimensä osin ulkomaisilta kasvattajilta.
Villakoira sopii usein myös allergiaperheeseen.
Adopt, don't shop.
Parhaat ovat siis adoptoituja.
Kannattaa toki suosia kotimaisia, mutta myös ulkomaiset resquet ovat fantsuja.
Rahalla ylijalostettuja pentutehtailijoita pitää välttää loppuun asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsin Kennelliiton jäsenkasvattajilla on juuri nytkin luovutusikäisiä pentuja vapaana. Ja vielä useampi suunnittelee pentuetta, eli voisi jättää "tilauksen" sisään.
https://www.skk.se/sv/kopahund/hundraser--annonser/bichon-havanais/?sho…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta terve seropi sairaan rotukoiran sijaan.
Seropeja ei tutkituteta, joten miten vaikka D-lonkkisen ja E-lonkkaisen vanhemman jälkeläinen on terveempi siksi, että sitä ei vain tiedetä? Seropit ovat itse asiassa monesti hyvinkin sairaita. Samoin reskuekoirat.
Ja kuka kieltää tutkituttamasta? Tutkii nyt edes oman osuutensa verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos vastauksista. Ei vaihdeta rotua koska koiran pitää olla allergiaystävällinen ja pieni. Cotonia en halua värin vuoksi vaikka väreistä ei saa tietenkään sanoa mitään. Kuitenkin kaikki muut värit käy paitsi valkoinen. Väristä en toki ole kasvattajalle maininnut. Sukupuolella ei väliä. Jonoon en pääse myöskään koska kaikki sanovat valitsevansa perheet vasta koirien synnyttyä. Ei ole siis mitään jonoa vaikka vuoden päähän.
Ap
Meillä on nyt 5v havatyttö ja oli kyllä työn takana saada pentu jo silloin. Tosin tällä tietämyksellä jättäisin koiran hankkimatta. Olin selannut kasvattajien kotisivut ja somet, havannankoirat ry:n ja Kennelliiton koiranetin ja mielestäni tehnyt pohjatöitä kasvattajia seuloessani. En ollut myöskään valmis hakemaan pentua jostain 1000km takaa Lapista. Yksikään kasvattaja ei ottanut edes jollakin tavalla jonoon. No tämä tavallaan ymmärrettävää kun ei tiedetä, että montako pentua syntyy. Mutta jos vuoden sisällä pääsin neljälle eri kasvattajalle viestittämään juuri sopivaan kohtaan, joskus jopa ennen astutusta, niin näistä yksi ei koskaan vastannut mitään ensimmäisen viestittelyn jälkeen, toinen vastasi vasta kun pennut oli jo myyty, kolmas tarjosi jäljelle jääneen jämäpennun ja neljäs meni sitten puihin siksi ettemme halunneet käydä näyttelyissä. Meillä oli toiveena narttupentu, ei muita toiveita, mutta kyllähän selväksi tuli, että näyttelyharrastajat on etusijalla ja kotikoiriksi annetaan, mitä sattuu jäämään. Näin kävi meillekin, mutta meille sattui sen lisäksi erittäin huono tuuri, että koira osoittautui jo vuoden ikäisenä monisairasksi. Tässä on nyt sitten tämä asian kanssa sitkutelut lääkkeiden voimalla. Ja tämän kasvattajan piti olla hyvä ja vastuullinen. No, en tiedä sitten, oliko huonoa tuuria vai jo ylijalostuksen aikaansaamaa.
Itse etsin viime vuonna ja olisin saanut pennun useammastakin havannapentueesta. Meille päätyikin kuitenkin sitten erirotuinen (villakoira, ennestäänkin yksi). Olin yhteydessä useampaan kasvattajaan tässä lähialueella n. 300km säteellä. Kerroin, aiemmasta koirakokemuksesta, miksi olen kiinnostunut rodusta ja kerroin perheestä ja millaisiin oloihin koira pääsee (okt, luonto ja lenkkipolut lähellä), siitä että olen tottunut vaativan turkin hoitoon ja välineet löytyy (havannalla vielä hankalampi turkki kuin villakoiralla) ja mitä suunnittelen koiran kanssa tekeväni (koira ensisijaisesti rakas perheenjäsen, ehkä nosea ja rallya voimme harrastaa kuten toisenkin koiran kanssa, näyttelyt eivät ole ykkösharrastus mutta parissa näyttelyssä voi hyvin käydä, koska ne ovat kasvattajille usein karsiva seikka.) Sain yhteydenottoja usealta kasvattajalta ja olisin saanut pennun heti seuraavasta pentueesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi tuo näyttelyissä käyminen on niin iso asia kasvattajille?
En tajua miksi niin moni on alapeukuttanut ehdotusta hankkia koira ulkomailta. Itselläni on ulkomaan tuonti (ei pentutehtaasta ja rekisteröity on). Enemmän valinnan varaa kun katsoo pentua myös muualta Euroopasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuo näyttelyissä käyminen on niin iso asia kasvattajille?
Se on kasvattajalle palautetta jalostus/kasvatustyöstä. Kyllähän sillä mainettakin koirapiireissä varmaan kerää.
Virosta sain pennun kahden kuukauden päästä varauksesta. Täydellinen pentu ja kaikki paperit <3 ei ollut mitään halua odotella kuukausikaupalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ollaan tavallinen lapsiperhe, lapset harrastaa paljon. Ihan saatiin koira eka kyselyllä, kun lapset oli 11, 13 ja 16. Mutta meillä nyt oli kaksi eri rotua, jouta oltiin ajateltu. Toinen vaan tärppäsi sitten nopeammin, muutamaa kuukautta myöhemmin meille tarjottiin sitten pentua siitä toisestakin rodusta. Sen nyt ainakin tein selväksi, että koira tulee ensisijaisesti meille vanhemmille, ei lapsille.
Tutustu Suomen suosituimpiin koirarotuihin täällä: https://www.muistipeli.com/peli/koirarodut/
Koiran ostajaehdokas voisi kertoa muutakin kuin etunimensä ottaessaan yhteyttä koiran myyjään.
Kyselyihin olen viestittänyt, että kertoisitko millainen perhe teillä on, ja missä asutte. Siis kerros- vai ok-talossa.
Ostajaehdokas jättää viestittelyn yleensä siihen, ei vastaa näihin kysymyksiin.
Muinoin, oli helpompi jättää ns. pentuvälittäjälle yhteystietonsa, jos kelpasi pentu joka ei täytä näyttelykoiran vaatimuksia, esim. värivirhe, alapurenta tms. Nykyään ei taida olla noin helppoa tässä nettimaailmassa. Itse halusin nimenomaan sellaiset, ettei tarvitse käyttää näyttelyissä.
Pets4homes uk ja Eurobreeder. Pedigreedatabasessa näkyy aika ajoin.
Mistä saisi villakoiran, joka säästyisi näyttelyissä ravaamiselta? Yhteen otin yhteyttä, Vantaa, ei vastannut mitään. Pääkaupunkiseudulla asutaan.
Tämä on totta ja tuossa syy, miksi saatte kierteleviä vastauksia. Kasvattajat näkevät suuren vaivan pentujensa eteen ja haluavat niille parasta. Ei kukaan halua myydä oman koiransa pentua perheeseen, joka haluaa KOKEILLA kuinka moni alkaa aivastella ja niiskuttaa kahden viikon päästä pennun tulosta uuteen kotiin. Sitten koirasta halutaan äkkiä eroon ja se jää heittopussiksi pieni raukka.