Miten koiran hankkiminen voi olla näin hankalaa?
Kaksi vuotta ollaan yritetty ostaa havannankoiraa eri kenneleistä. Pentukyselyitä on valtavasti ja vaikka olen kysynyt puolen vuoden päähän suunniteltuja pentueita niin niille on jo kodit tiedossa ja pentuhalukkaita on jo liikaa. Miten nykyään saa hankittua koiran? Vai ollaanko vaan ihan epäkelpo perhe? Meillä ei ole pieniä lapsia, yksi lapsi on, 12v. Millainen perhe saa nykyään koiran?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tunnu olevan kasvattajiakaan oikein paljoa. Ehkä ei nykyään enää niin suosittu sivuharrastus.
Miten niitä kasvattajia voisi tulla lisää? Olen ite ainakin saanut sen käsityksen että muutamat pitää käsissään niitä muutamia leikkaamattomia koiria ja kaikki mitä myydään eteenpäin leikataan jottei kukaan muu voi hankkia pentuja ja rikastua toiminnalla.
Sairasta toimintaa muutenkin pitää koiraa synnytyskoneenaa ja pakottaa lisääntymään.
Yleensä menee niin että kasvattajat pitävät nartut itsellään tai ne myydään/vaihdetaan toisen saman rodun kasvattajan kanssa. Vain urokset myydään ulkopuolisille. Näin erityisesti jos rotu on sellainen jolla pienet pentueet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tunnu olevan kasvattajiakaan oikein paljoa. Ehkä ei nykyään enää niin suosittu sivuharrastus.
Miten niitä kasvattajia voisi tulla lisää? Olen ite ainakin saanut sen käsityksen että muutamat pitää käsissään niitä muutamia leikkaamattomia koiria ja kaikki mitä myydään eteenpäin leikataan jottei kukaan muu voi hankkia pentuja ja rikastua toiminnalla.
Sairasta toimintaa muutenkin pitää koiraa synnytyskoneenaa ja pakottaa lisääntymään.
Höpö höpö. Suomessa leikkauttaminen muuten kuin terveyssyistä tai vaikeiden käytösongelmien takia on aika harvinaista, vaikka välillä ulkomailta sellainen muoti yrittää tänne tunkeakin. Suomessa ei myöskään leikata ikinä niin nuorena, että luovutusikäiset olisi jo leikattuja. Joten kyllä niitä ihan leikkaamattomia pentuja saa ostaa ja kun se koira on oma, sillä saa pentujakin teettää jos haluaa.
Ei sillä toiminnalla kyllä mitään rikastu yleensä ainakaan tavallinen pienkasvattaja jolla on vain muutama koira ja silloin tällöin pentueita. Varsinkin jos/kun haluaa että koirat rekisteröidään ja on rotujärjestönkin pentuvälityksessä, on kaikenlaisia vaatimuksia näyttelytuloksista, terveystutkimuksista tms. mitkä menee pentueen kuluihin, uroksen omistaja ottaa astutusmaksun, pentutarkastukset ja sirutukset, välillä voi joutua teettämään keisarileikkauksen...
Mitä muita pieniä rotuja (mahdolliseen) allergiaperheeseen suosittelisitte? Useampi jo kommentoinut että tällaisia on.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Mitä muita pieniä rotuja (mahdolliseen) allergiaperheeseen suosittelisitte? Useampi jo kommentoinut että tällaisia on.
Ohis
Vaikkapa kleinspitz tai pomerian, tosin jälkimmäisiä vaikeasti saatavilla ja kalliita. Tai pikku terrieri, esim yorkshirenterrieri.
Jos on koiran epiteelille allerginen (sellaisia ne allergiset yleensä on) niin ei ole mitään rotua, joka olisi "allergiaystävällinen". En minäkään myisi koiraa perheeseen, jossa on mahdollisesti allergiaa, niistä tulee kiertopalkintoja.
Kun ihastuin tähän nykyiseen rotuuni, hain ensimmäisen koirani ulkomailta koska rotu on harvinainen ja Suomen koirakanta ei vastannut sitä mitä itse rodulta haen (Suomen koirat turhan suuria ja raskastekoisia, itse halusin sporttisemman). Noin pari vuotta meni tässä prosessissa.
Kun ensimmäinen tuontikoirani (uros) oli nelivuotias alkoi tehdä mieli toista samanrotuista ja koska oma koirani oli kuvattu terveeksi luustoltaan ja oli pari koulutustunnustakin, niin ilmoitin koirani jalostusuroslistalle Suomessa. Lopulta löytyi sopiva narttu urokselleni ja tehtiin pentuja joista valitsin yhden. Tähän meni kolme vuotta aikaa.
Ap ei ole vielä hirveästi ponnistellut asian eteen.
Ap: n
Ei mekään löydetty, vuosi haeskeltiin. Nyt meille tuli rescuekoira ja aivan ihana kaveri on.
Hyvä vaan että on hankalaa. Ehkä karsiutuu ne heppoisimmin mielin koiran perässä olevat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tunnu olevan kasvattajiakaan oikein paljoa. Ehkä ei nykyään enää niin suosittu sivuharrastus.
Miten niitä kasvattajia voisi tulla lisää? Olen ite ainakin saanut sen käsityksen että muutamat pitää käsissään niitä muutamia leikkaamattomia koiria ja kaikki mitä myydään eteenpäin leikataan jottei kukaan muu voi hankkia pentuja ja rikastua toiminnalla.
Sairasta toimintaa muutenkin pitää koiraa synnytyskoneenaa ja pakottaa lisääntymään.
Höpö höpö. Suomessa leikkauttaminen muuten kuin terveyssyistä tai vaikeiden käytösongelmien takia on aika harvinaista, vaikka välillä ulkomailta sellainen muoti yrittää tänne tunkeakin. Suomessa ei myöskään leikata ikinä niin nuorena, että luovutusikäiset olisi jo leikattuja. Joten kyllä niitä ihan leikkaamattomia pentuja saa ostaa ja kun se koira on oma, sillä saa pentujakin teettää jos haluaa.
Ei sillä toiminnalla kyllä mitään rikastu yleensä ainakaan tavallinen pienkasvattaja jolla on vain muutama koira ja silloin tällöin pentueita. Varsinkin jos/kun haluaa että koirat rekisteröidään ja on rotujärjestönkin pentuvälityksessä, on kaikenlaisia vaatimuksia näyttelytuloksista, terveystutkimuksista tms. mitkä menee pentueen kuluihin, uroksen omistaja ottaa astutusmaksun, pentutarkastukset ja sirutukset, välillä voi joutua teettämään keisarileikkauksen...
Tuo joka valittaa ettei löydy kuin sterkattuja koiria tarkoittaa varmaankin niitä labradoodleja ym. muotimixejä, ne myydään aina leikattuina.
Ihan mielenkiinnosta, miksi väri on aivan ehdoton valintakriteeri?
Onko joku syy, miksi haluatte puhdasrotuisen ylihintaisen muotirodun edustajan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä tunnu olevan kasvattajiakaan oikein paljoa. Ehkä ei nykyään enää niin suosittu sivuharrastus.
Miten niitä kasvattajia voisi tulla lisää? Olen ite ainakin saanut sen käsityksen että muutamat pitää käsissään niitä muutamia leikkaamattomia koiria ja kaikki mitä myydään eteenpäin leikataan jottei kukaan muu voi hankkia pentuja ja rikastua toiminnalla.
Sairasta toimintaa muutenkin pitää koiraa synnytyskoneenaa ja pakottaa lisääntymään.
Höpö höpö. Suomessa leikkauttaminen muuten kuin terveyssyistä tai vaikeiden käytösongelmien takia on aika harvinaista, vaikka välillä ulkomailta sellainen muoti yrittää tänne tunkeakin. Suomessa ei myöskään leikata ikinä niin nuorena, että luovutusikäiset olisi jo leikattuja. Joten kyllä niitä ihan leikkaamattomia pentuja saa ostaa ja kun se koira on oma, sillä saa pentujakin teettää jos haluaa.
Ei sillä toiminnalla kyllä mitään rikastu yleensä ainakaan tavallinen pienkasvattaja jolla on vain muutama koira ja silloin tällöin pentueita. Varsinkin jos/kun haluaa että koirat rekisteröidään ja on rotujärjestönkin pentuvälityksessä, on kaikenlaisia vaatimuksia näyttelytuloksista, terveystutkimuksista tms. mitkä menee pentueen kuluihin, uroksen omistaja ottaa astutusmaksun, pentutarkastukset ja sirutukset, välillä voi joutua teettämään keisarileikkauksen...
Tuo joka valittaa ettei löydy kuin sterkattuja koiria tarkoittaa varmaankin niitä labradoodleja ym. muotimixejä, ne myydään aina leikattuina.
Tämä on nimenomaan siihen "Australian labradoodleen" liitetty juttu, että kasvattajat edellyttävät koiran leikkauttamista ja jalostuskäyttöön tulevat valitaan jo nuorena. Pysyy hinnat korkealla.
Mutta ap:lle ehdottaisin, että mietitte muitakin rotuja, jos se ns. allergiaystävällisyys painaa eniten rodun valinnassa. Tai sitten odotatte kärsivällisesti.
Hakekaa ulkomailta.
Tai ottakaa joku muu rotu. Tori.fi sivustollakin koiria myynnissä.
Osta terve seropi sairaan rotukoiran sijaan.
No hyvä homma, että koira menee just oikeaan perheeseen ja ilmeisesti te ette ole se oikea perhe.
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa ulkomailta.
Tai ottakaa joku muu rotu. Tori.fi sivustollakin koiria myynnissä.
Joo pentutehtaasta :((
Vierailija kirjoitti:
Mitä muita pieniä rotuja (mahdolliseen) allergiaperheeseen suosittelisitte? Useampi jo kommentoinut että tällaisia on.
Ohis
Ei ole mitään allergiavapaata rotua.
Vierailija kirjoitti:
Osta terve seropi sairaan rotukoiran sijaan.
Seropeja ei tutkituteta, joten miten vaikka D-lonkkisen ja E-lonkkaisen vanhemman jälkeläinen on terveempi siksi, että sitä ei vain tiedetä? Seropit ovat itse asiassa monesti hyvinkin sairaita. Samoin reskuekoirat.
Nykyään pitää olla lista harrastuksista mitä aikoo koiran kanssa tehdä. Me jonotettiin yli 2 vuotta, eri kenneleihin. Nuo jonot tosiaan ovat sellaiset, että suurin osa pennuista menee tuttujen tutuille. Eduksi jos on halua näyttelyihin tai aktiiviharrastuksiin. Lopulta päästiin katsomaan yhteen kenneliin syntyneitä pentuja, ja saatiin viimeinen joka ei ole näyttelykelpoinen. Todellisuudessa olen helpottunut ettei koiraa tarvitse viedä näyttelyihin.
Koira tuli perhekoiraksi, lapsille suunnatonta iloa ja seuraa. Lisäksi aina valmis kaikkeen harrastukseen sienestyksestä veneilyyn. En ota stressiä harrastuksista, tehdään mitä milloinkin huvittaa.