Deittailusta kysymys. Jos ei olla missään vaiheessa sovittu, ettei tapailla muita, onko muiden tapailu OK

Muiden tapailu on ok aina!

Ei tulisi mieleenikään rajoittaa puolisoni elämää, kieltämällä häntä tapailemasta muita.

Hyvä suhde perustuu luottamukseen ja kunnioittamiseen. Siihen ei sovi kontrollointi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

2kk säännöllisiä tapaamisia on minusta jo vakiintunutta tapailua, etten enää sopisi treffejä muiden kanssa. Tinderin poistaisin sitten kun olen varma, että tapailusta muodostuu suhde. Muutoin olisi ikävä, jos Tinderin poistaa liian aikaisessa vaiheessa, kun silloin menettää kaikki matchit.

Tässä ei kysytty, tapailisitko muita kahden kuukauden jälkeen, vaan sitä, onko muiden tapailu pettämistä.

Olen  eri, mutta minusta tuo kuulostaa ihan turhalta termeillä pelailulta. Luulisi, että kahden kuukauden aikana tietäisi jo, onko kiinnostunut toisesta - jos ei ole, miksi jatkaa tapailua, ja jos taas on, onko syytä tapailla muitakin?

Sinä voit toki luulla näin, mutta kaikilla ei suinkaan ole näin. Kaksi kuukautta on vain kourallinen treffejä, ja aika monet tapailevat siinä vaiheessa useampaa ihmistä samaan aikaan. Mutta tällä nyt ei sinänsä ole merkitystä, koska jos on jo sovittu, ettei muita tapailla, on tietenkin väärin toimia toisin.

Niin, moni varmaan tekee toisin kuin minä. Itse tiedän jo parien treffien perusteella, onko toinen kiinnostava vai ei. Ja parin, muutaman kuukauden tapailun aikana asia selvenee entisestään. Itse en pidä niin suurena "uhrauksena" sitä, että keskityn pari, kolme kuukautta tutustumaan yhteen ihmiseen, josta olen jo kiinnostunut, saadakseni selville, synkkaako meillä kaikilla osa-alueilla riittävän hyvin ja syveneekö kiinnostukseni. En itse jaksaisi tapailla paria kuukautta ilman minkäänlaista ihastumista, ja jos olen ihastunut, ei kiinnosta tapailla muita. Mutta ymmärrän, että moni saattaa tehdä toisin. En itse vaan ymmärrä, miksi tapailla kuukausikaupalla jotain, johon ei ole ihastunut - ja toisaalta en tajua, mitä ihastunut ihminen vielä muista hakee. No, ehkä olen sitten vaan erilainen näissä.

Juu, ei tarvitse ymmärtää, ja voit tehdä ihan niin kuin itse haluat. Jos haluat sopia ensitreffeillä, että muiden kanssa olla, se on täysin okei. Mutta tämä ei taas liitykään enää ketjun aiheeseen millään tavalla.

Ketjun aihe on se, että aloittaja yrittää kysellä jonkinlaista yleispätevää sääntöä tai mammapalstan lupaa sille, että han tapailee monia kertomatta siitä näille.

En tajua miksi. Monisuhteilijat kommunikoivat statuksensa avoimesti, ja sitten saavat mitä haluavat - usein mutkatonta seksiä, monesti myös jotain syvempää.

Jos haluaa yksiavioisen suhteen, miksi tapailla muita?

Ja jos ap:n kumppanit haluavat eksklusiivisen suhteen, mikseivät sano sitä?

Niin paljon turhaa draamaa ja salailua.

Pointti on kai siinä, että jokainen tapailukuvio on aina ei-eksklusiivinen, ellei muuta sovita.

Ei kyse ole siitä onko jotain sovittu vaan siitä voiko asiasta kommunikoida avoimesti. Jos et voi hyvällä omallatunnolla avoimesti kertoa toiselle tapailevasi myös muita niin silloin kyllä oikeasti tiedät että se asia ei ole toiselle ok. Ihan turha hurskastella muuta jostain sopimisesta.

Vaikka olen sinkku niin olen hyvin onnellinen, että en ole sekaantunut nykyiseen parinvalintarituaaliin. Aika järkyttävältä kuulostaa.

Käyn vähän panemassa tuota ja tuota ja tuota. Me ei seurustella, koska ei olla puhuttu siitä.

Onko täällä paljon taudin kantajia? Meinaan sitä, että en itse edes tapailisi ihmistä, joka tapailee useaa samaan aikaan. Mulle mun seksuaaliterveys on sen verran isossa osassa elämää, että en yhtään tautia halua saada. Myös haluan oppia tuntemaan sen ihmisen kunnolla, vaikka vasta tapailtaisiin. En mä halua olla myöskään mikään varavaihtoehto. Yhden treffien jälkeen sitä aika hyvin tietää, että haluaako lisää tapailua ja tapailujen edetessä, että haluaako seurustella. Miksi näin hauraassa tilanteessa pitää ottaa varavaihtoehto b, c, ja d mukaan? Keskittyisi siihen yhteen ihmiseen kerralla ja näkisi sen yhden ihmisen ihmisenä.

Naiset huutaa feminismiä ja tasa-arvoa ja itsekunnioitusta. Missä on itsekunnioitus tuossa kohtaa kun suostutaan siihen, että pannaan montaa samaan aikaan ja leikitään omalla terveydellä? Vaikka kuinka on kondomit ja e-pillerit käytössä niin silti ne taudit tuppaavat leviämään.

En mä ole silti mikään hullu ripustautuja. Keskustelen miehen kanssa ennen kuin menemme edes ensimmäisille treffeille. Jos ei keskusteluun siinä vaiheessa pysty niin en mä sellaisen kanssa halua edes sinne ensimmäisille treffeille. Ihan ajan haaskausta.

Mulla on tällä hetkellä seksisuhde vain yhden kanssa ja mä olen hänen ainoa. Kävin muutama viikko sitten kuppilassa ja eräs mies siinä alkoi vikittelemään. Sanoin suoraan, että en harrasta muita tällä hetkellä minulla on jo vaki kaveri. Ihmettelin kun hän kehui sitä, että miten mahtavaa kun on vielä ihmisiä, jotka sitoutuvat yhteen vaikka ei edes seurustele. Tämä ketju kyllä osoittaa sen, että miksi ihmettelee. En minä kaipaa toista ihmistä täyttämään sitä, mitä saan yhdeltä.

Nuorempana tuli ihastuttua melkein ensisilmäyksellä ja sitten pettymys olikin suuri, kun toinen osoittautuikin ihan erilaiseksi kuin millaisen kuvan olin hänestä mielikuvituksessani luonut. Tästä syystä mä haluan tutustua hitaasti. Voin olla kiinnostunut toisesta ihmisestä, mutta kiinnostus ei tarkoita loppujen lopuksi mitään muuta kuin että olen valmis tapaamaan uudelleen. Aika sitten näyttää, säilyykö kiinnostus vai lopahtaako se esimerkiksi siksi, että toinen onkin alkoholin vaikutuksen alaisena täysin ääliö tai ei osaa keskustella erimielisyyksistä vaan alkaa riitelemään. Mä en edes haluaisi alkaa ensimmäisllä treffeillä pitämään sellaisia ristikuulusteluja, joiden perusteella voisin tehdä mitään päätöksiä. Sitäpaitsi tietenkin alkuvaiheessa antaa itsestään mahdollisimman hyvä kuvan ja usein myös esittää asiat sellaisessa muodossa, mitä olettaa toisen haluavan kuulla. Ja noin muutenkin monet asiat, jotka vaikuttavat kiinnostuksen säilymiseen, tulee esille vain tietyissä tilanteissa (esim edellä mainitsemani alkoholin käyttö sekä erimielisyyksistä aiheutuvien ongelmien ratkaiseminen).

Voin olla kiinnostunut tapailemaan useampaakin kuin vain yhtä ihmistä kerrallaan. Ihan vain siksi, että viihdyn heidän seurassaan, he ovat hauskoja ja yhdessä oleminen on mukavaa. Johtaako jokin tapailuista sitten seurusteluun, sitä en voi millään tietää parissa kuukaudessa enkä välttämättä vielä puolessa vuodessakaan. 

Mun mielestä on ihan hyvä, että selkeästi sovitaan, jos ei enää tapailla muita. Jos toinen ei ole vielä valmis tähän, toinen osapuoli voi sitten tehdä omat päätöksensä. Osa ihmisistä tuntuu etenevän todella vauhdikkaasti ihmissuhteissaan. Mulle on muutamat miehet kertoneet olevansa rakastuneita muhun ja mä olen ihmetellyt, miten se voi olla mahdollista, kun eiväthän he tunne mua vielä juuri lainkaan. Mutta he ovatkin olleet rakastuneita mielikuvaan, jonka ovat omassa päässään musta kehitelleet. Tai sitten he eivät ole edes olleet rakastuneita vaan sanoneet vain niin, koska ovat kuvitelleet mun haluavan kuulla sellaista. Väärässä ovat, koska mulle liian nopea eteneminen ja sitoutuminen on nk red flag. 

Keskittyvää hyvät ihmiset nyt ihan vain yhteen ihmiseen kerralla! Jos se ei suju, sitten vasta muiden kanssa treffaillaan.

Vierailija kirjoitti:

Sinun ei tarvitsisi edes kysyä tätä asiaa täällä jos olisi jotenkin itsestäänselvää että muiden tapailu ei ole pettämistä.

Kyllä se kaikille on itsestäänselvyys. Jotkut vain tykkäävät trollailla.

Ellen ole erikseen sitoutunut tapailemaan vain yhtä ihmistä, tapailen kyllä varmasti useampaa ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

2kk säännöllisiä tapaamisia on minusta jo vakiintunutta tapailua, etten enää sopisi treffejä muiden kanssa. Tinderin poistaisin sitten kun olen varma, että tapailusta muodostuu suhde. Muutoin olisi ikävä, jos Tinderin poistaa liian aikaisessa vaiheessa, kun silloin menettää kaikki matchit.

Tässä ei kysytty, tapailisitko muita kahden kuukauden jälkeen, vaan sitä, onko muiden tapailu pettämistä.

Olen  eri, mutta minusta tuo kuulostaa ihan turhalta termeillä pelailulta. Luulisi, että kahden kuukauden aikana tietäisi jo, onko kiinnostunut toisesta - jos ei ole, miksi jatkaa tapailua, ja jos taas on, onko syytä tapailla muitakin?

Sinä voit toki luulla näin, mutta kaikilla ei suinkaan ole näin. Kaksi kuukautta on vain kourallinen treffejä, ja aika monet tapailevat siinä vaiheessa useampaa ihmistä samaan aikaan. Mutta tällä nyt ei sinänsä ole merkitystä, koska jos on jo sovittu, ettei muita tapailla, on tietenkin väärin toimia toisin.

Niin, moni varmaan tekee toisin kuin minä. Itse tiedän jo parien treffien perusteella, onko toinen kiinnostava vai ei. Ja parin, muutaman kuukauden tapailun aikana asia selvenee entisestään. Itse en pidä niin suurena "uhrauksena" sitä, että keskityn pari, kolme kuukautta tutustumaan yhteen ihmiseen, josta olen jo kiinnostunut, saadakseni selville, synkkaako meillä kaikilla osa-alueilla riittävän hyvin ja syveneekö kiinnostukseni. En itse jaksaisi tapailla paria kuukautta ilman minkäänlaista ihastumista, ja jos olen ihastunut, ei kiinnosta tapailla muita. Mutta ymmärrän, että moni saattaa tehdä toisin. En itse vaan ymmärrä, miksi tapailla kuukausikaupalla jotain, johon ei ole ihastunut - ja toisaalta en tajua, mitä ihastunut ihminen vielä muista hakee. No, ehkä olen sitten vaan erilainen näissä.

Juu, ei tarvitse ymmärtää, ja voit tehdä ihan niin kuin itse haluat. Jos haluat sopia ensitreffeillä, että muiden kanssa olla, se on täysin okei. Mutta tämä ei taas liitykään enää ketjun aiheeseen millään tavalla.

Ketjun aihe on se, että aloittaja yrittää kysellä jonkinlaista yleispätevää sääntöä tai mammapalstan lupaa sille, että han tapailee monia kertomatta siitä näille.

En tajua miksi. Monisuhteilijat kommunikoivat statuksensa avoimesti, ja sitten saavat mitä haluavat - usein mutkatonta seksiä, monesti myös jotain syvempää.

Jos haluaa yksiavioisen suhteen, miksi tapailla muita?

Ja jos ap:n kumppanit haluavat eksklusiivisen suhteen, mikseivät sano sitä?

Niin paljon turhaa draamaa ja salailua.

Pointti on kai siinä, että jokainen tapailukuvio on aina ei-eksklusiivinen, ellei muuta sovita.

Ei kyse ole siitä onko jotain sovittu vaan siitä voiko asiasta kommunikoida avoimesti. Jos et voi hyvällä omallatunnolla avoimesti kertoa toiselle tapailevasi myös muita niin silloin kyllä oikeasti tiedät että se asia ei ole toiselle ok. Ihan turha hurskastella muuta jostain sopimisesta.

Kyse ei ole siitä, etteikö muiden tapailusta voisi avoimesti puhua, vaan siitä, että jotkut ihmiset saattavat vetää hirveät pultit ja syyttää pettämisestä, KUN tulet maininneeksi, että tapailet muitakin. He eivät nimittäin ymmärrä, että lähtökohtaisesti jokainen on vapaa tapailemaan, ketä haluaa, ja eksklusiivisuus syntyy vain, kun molemmat siihen suostuvat. On älytöntä päättää salaa mielessään, että suhde on eksklusiivinen, ja sitten suuttua, kun toinen ei lukenutkaan ajatuksiasi.

Vierailija kirjoitti:

Tätä ketjua kun lukee niin ymmärtää miksi se parisuhteen löytäminen on nykyään aika vaikeaa. Sen verran outoa jengiä kuvioineen on liikenteessä, sit pitäis viel itsestään tajuta et tyyppi on joku "komeettasuhteilija" - vaikka ei ole asiaa ikinä sulle kertonut. Ja sulla lukee profiilissa "etsin parisuhdetta", mutta silti nää ottaa sunhun kontaktia ja esittää haluavansa parisuhteen. 

Totuushan on että moni haluaa vain hyötyä toisista. Ei siinä toinen ihminen oikeasti millään tunnetasolla kiinnosta, kun virittelee monen kanssa ja laskee miten saisi heidän kaikkien tapaamisesta maksimaalisesti hyötyä - mahdollisimman vähällä panostuksella tottakai.

Sinä itsehän haluat hyötyä toisesta, ja lisäksi haluat, ettei kukaan muu saisi hyötyä samasta ihmisestä. Jos parisuhteen löytäminen on sinulle vaikeaa, katso peiliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

2kk säännöllisiä tapaamisia on minusta jo vakiintunutta tapailua, etten enää sopisi treffejä muiden kanssa. Tinderin poistaisin sitten kun olen varma, että tapailusta muodostuu suhde. Muutoin olisi ikävä, jos Tinderin poistaa liian aikaisessa vaiheessa, kun silloin menettää kaikki matchit.

Tässä ei kysytty, tapailisitko muita kahden kuukauden jälkeen, vaan sitä, onko muiden tapailu pettämistä.

Olen  eri, mutta minusta tuo kuulostaa ihan turhalta termeillä pelailulta. Luulisi, että kahden kuukauden aikana tietäisi jo, onko kiinnostunut toisesta - jos ei ole, miksi jatkaa tapailua, ja jos taas on, onko syytä tapailla muitakin?

Sinä voit toki luulla näin, mutta kaikilla ei suinkaan ole näin. Kaksi kuukautta on vain kourallinen treffejä, ja aika monet tapailevat siinä vaiheessa useampaa ihmistä samaan aikaan. Mutta tällä nyt ei sinänsä ole merkitystä, koska jos on jo sovittu, ettei muita tapailla, on tietenkin väärin toimia toisin.

Niin, moni varmaan tekee toisin kuin minä. Itse tiedän jo parien treffien perusteella, onko toinen kiinnostava vai ei. Ja parin, muutaman kuukauden tapailun aikana asia selvenee entisestään. Itse en pidä niin suurena "uhrauksena" sitä, että keskityn pari, kolme kuukautta tutustumaan yhteen ihmiseen, josta olen jo kiinnostunut, saadakseni selville, synkkaako meillä kaikilla osa-alueilla riittävän hyvin ja syveneekö kiinnostukseni. En itse jaksaisi tapailla paria kuukautta ilman minkäänlaista ihastumista, ja jos olen ihastunut, ei kiinnosta tapailla muita. Mutta ymmärrän, että moni saattaa tehdä toisin. En itse vaan ymmärrä, miksi tapailla kuukausikaupalla jotain, johon ei ole ihastunut - ja toisaalta en tajua, mitä ihastunut ihminen vielä muista hakee. No, ehkä olen sitten vaan erilainen näissä.

Juu, ei tarvitse ymmärtää, ja voit tehdä ihan niin kuin itse haluat. Jos haluat sopia ensitreffeillä, että muiden kanssa olla, se on täysin okei. Mutta tämä ei taas liitykään enää ketjun aiheeseen millään tavalla.

Ketjun aihe on se, että aloittaja yrittää kysellä jonkinlaista yleispätevää sääntöä tai mammapalstan lupaa sille, että han tapailee monia kertomatta siitä näille.

En tajua miksi. Monisuhteilijat kommunikoivat statuksensa avoimesti, ja sitten saavat mitä haluavat - usein mutkatonta seksiä, monesti myös jotain syvempää.

Jos haluaa yksiavioisen suhteen, miksi tapailla muita?

Ja jos ap:n kumppanit haluavat eksklusiivisen suhteen, mikseivät sano sitä?

Niin paljon turhaa draamaa ja salailua.

Pointti on kai siinä, että jokainen tapailukuvio on aina ei-eksklusiivinen, ellei muuta sovita.

Ei kyse ole siitä onko jotain sovittu vaan siitä voiko asiasta kommunikoida avoimesti. Jos et voi hyvällä omallatunnolla avoimesti kertoa toiselle tapailevasi myös muita niin silloin kyllä oikeasti tiedät että se asia ei ole toiselle ok. Ihan turha hurskastella muuta jostain sopimisesta.

Kyse ei ole siitä, etteikö muiden tapailusta voisi avoimesti puhua, vaan siitä, että jotkut ihmiset saattavat vetää hirveät pultit ja syyttää pettämisestä, KUN tulet maininneeksi, että tapailet muitakin. He eivät nimittäin ymmärrä, että lähtökohtaisesti jokainen on vapaa tapailemaan, ketä haluaa, ja eksklusiivisuus syntyy vain, kun molemmat siihen suostuvat. On älytöntä päättää salaa mielessään, että suhde on eksklusiivinen, ja sitten suuttua, kun toinen ei lukenutkaan ajatuksiasi.

Niin, ehkäpä koska teet sen vasta jälkikäteen. Jos jo ensi tapaamisella kerrot että tulet muuten sitten tapailemaan myös muita kunnes olette virallisesti vakiintuneet niin tuskin siitä kukaan herneitä nenään vetää. Mutta ethän sinä niin tee koska haluat samaan aikaan sekä syödä kakun että säästää joten et riskeeraa sitä että se toinen ei sitten haluaisikaan olla kanssasi.

Ei ihme että nykyisin väellä tuppaa haarovälissä muhimaan jos mimmoinen sukupuolitauti. Vähintään joku HPV josta lykyssä saa syövän.

En itse ymmärrä, miksi edes tapailisin ihmistä, joka ei niin paljon kiinnosta että muut jäisivät automaattisesti pois mielestä. Kun puolisoni tapasin, niin olin jo ensitapaamisella niin myyty, että ei olisi tullut pieneen mieleenikään haaveilla samaan aikaan muista. Enkä varmasti hänen kanssaan olisi tutustumista jatkanutkaan, ellen olisi ollut siinä määrin ihastunut.

Hassulta tuntuisi myös ajatus, että hän olisi halunnut tavata heti pari päivää myöhemmin uudestaan ja alkanut soitella minulle lähes päivittäin ja viettää viikonloput kanssani, ja samaan aikaan olisi etsinyt koko ajan jotain toista..

Vierailija kirjoitti:

2kk on tyyliin 5-8 treffit. Eli aivan alussa vasta ollaan. Ei tuossa vaiheessa vielä edes tiedä kunnolla pitääkö toisesta tosissaan.

Minä olin kyllä kahden kuukauden kohdalla aivan head over heels -ihastunut kumppaniini. Jos en olisi ollut, en olisi hänen kanssaan enää jatkanut tutustumista. Ensitapaamisen jälkeisestä viikonlopusta alkaen vietimme viikonloput yhdessä pe-illasta su-iltaan tai parhaimmillaan to-illasta ma-aamuun. Emme me tapailleet tai käyneet treffeillä vaan olimme yhdessä. Seurusteluksikin sitä voi kai kutsua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

2kk säännöllisiä tapaamisia on minusta jo vakiintunutta tapailua, etten enää sopisi treffejä muiden kanssa. Tinderin poistaisin sitten kun olen varma, että tapailusta muodostuu suhde. Muutoin olisi ikävä, jos Tinderin poistaa liian aikaisessa vaiheessa, kun silloin menettää kaikki matchit.

Tässä ei kysytty, tapailisitko muita kahden kuukauden jälkeen, vaan sitä, onko muiden tapailu pettämistä.

Olen  eri, mutta minusta tuo kuulostaa ihan turhalta termeillä pelailulta. Luulisi, että kahden kuukauden aikana tietäisi jo, onko kiinnostunut toisesta - jos ei ole, miksi jatkaa tapailua, ja jos taas on, onko syytä tapailla muitakin?

Sinä voit toki luulla näin, mutta kaikilla ei suinkaan ole näin. Kaksi kuukautta on vain kourallinen treffejä, ja aika monet tapailevat siinä vaiheessa useampaa ihmistä samaan aikaan. Mutta tällä nyt ei sinänsä ole merkitystä, koska jos on jo sovittu, ettei muita tapailla, on tietenkin väärin toimia toisin.

Niin, moni varmaan tekee toisin kuin minä. Itse tiedän jo parien treffien perusteella, onko toinen kiinnostava vai ei. Ja parin, muutaman kuukauden tapailun aikana asia selvenee entisestään. Itse en pidä niin suurena "uhrauksena" sitä, että keskityn pari, kolme kuukautta tutustumaan yhteen ihmiseen, josta olen jo kiinnostunut, saadakseni selville, synkkaako meillä kaikilla osa-alueilla riittävän hyvin ja syveneekö kiinnostukseni. En itse jaksaisi tapailla paria kuukautta ilman minkäänlaista ihastumista, ja jos olen ihastunut, ei kiinnosta tapailla muita. Mutta ymmärrän, että moni saattaa tehdä toisin. En itse vaan ymmärrä, miksi tapailla kuukausikaupalla jotain, johon ei ole ihastunut - ja toisaalta en tajua, mitä ihastunut ihminen vielä muista hakee. No, ehkä olen sitten vaan erilainen näissä.

Juu, ei tarvitse ymmärtää, ja voit tehdä ihan niin kuin itse haluat. Jos haluat sopia ensitreffeillä, että muiden kanssa olla, se on täysin okei. Mutta tämä ei taas liitykään enää ketjun aiheeseen millään tavalla.

Ketjun aihe on se, että aloittaja yrittää kysellä jonkinlaista yleispätevää sääntöä tai mammapalstan lupaa sille, että han tapailee monia kertomatta siitä näille.

En tajua miksi. Monisuhteilijat kommunikoivat statuksensa avoimesti, ja sitten saavat mitä haluavat - usein mutkatonta seksiä, monesti myös jotain syvempää.

Jos haluaa yksiavioisen suhteen, miksi tapailla muita?

Ja jos ap:n kumppanit haluavat eksklusiivisen suhteen, mikseivät sano sitä?

Niin paljon turhaa draamaa ja salailua.

Pointti on kai siinä, että jokainen tapailukuvio on aina ei-eksklusiivinen, ellei muuta sovita.

Ei kyse ole siitä onko jotain sovittu vaan siitä voiko asiasta kommunikoida avoimesti. Jos et voi hyvällä omallatunnolla avoimesti kertoa toiselle tapailevasi myös muita niin silloin kyllä oikeasti tiedät että se asia ei ole toiselle ok. Ihan turha hurskastella muuta jostain sopimisesta.

Kyse ei ole siitä, etteikö muiden tapailusta voisi avoimesti puhua, vaan siitä, että jotkut ihmiset saattavat vetää hirveät pultit ja syyttää pettämisestä, KUN tulet maininneeksi, että tapailet muitakin. He eivät nimittäin ymmärrä, että lähtökohtaisesti jokainen on vapaa tapailemaan, ketä haluaa, ja eksklusiivisuus syntyy vain, kun molemmat siihen suostuvat. On älytöntä päättää salaa mielessään, että suhde on eksklusiivinen, ja sitten suuttua, kun toinen ei lukenutkaan ajatuksiasi.

Niin, ehkäpä koska teet sen vasta jälkikäteen. Jos jo ensi tapaamisella kerrot että tulet muuten sitten tapailemaan myös muita kunnes olette virallisesti vakiintuneet niin tuskin siitä kukaan herneitä nenään vetää. Mutta ethän sinä niin tee koska haluat samaan aikaan sekä syödä kakun että säästää joten et riskeeraa sitä että se toinen ei sitten haluaisikaan olla kanssasi.

Jos joku on niin tyhmä, että luulee olevansa eksklusiivisessa suhteessa ensi treffeistä lähtien, vaikka asiasta ei sovittu, ansaitseekin kärsiä. Omalle kohdalle ei tällaisia tapauksia ole osunut, vaan kaikki ovat ymmärtäneet, miten deittailu toimii.

Vierailija kirjoitti:

En itse ymmärrä, miksi edes tapailisin ihmistä, joka ei niin paljon kiinnosta että muut jäisivät automaattisesti pois mielestä. Kun puolisoni tapasin, niin olin jo ensitapaamisella niin myyty, että ei olisi tullut pieneen mieleenikään haaveilla samaan aikaan muista. Enkä varmasti hänen kanssaan olisi tutustumista jatkanutkaan, ellen olisi ollut siinä määrin ihastunut.

Hassulta tuntuisi myös ajatus, että hän olisi halunnut tavata heti pari päivää myöhemmin uudestaan ja alkanut soitella minulle lähes päivittäin ja viettää viikonloput kanssani, ja samaan aikaan olisi etsinyt koko ajan jotain toista..

Tämäpä! On sekin sitten kiva alku suhteelle, kun tinder on laulanut, on tehty vertailua ja hypitty jopa sängyssä milloin kenenkin kanssa, ja sitten päädytty valitsemaan niiden monen joukosta se "paras". Ihanan romanttista. Not. Tuo on juuri sellaisten ihmisten toimintaa, joilla ei tunteita ole, ja kumppani valitaan järkiperustein samaan tyyliin kuin oltaisiin jossain autokaupoilla.

Jännä lukea, että niin monella ihmisellä tuntuu olevan vaikeuksia muodostaa tunnesidettä ihmisiin, jos tapailee ja harrastaa samanaikaisesti useamman kumppanin kanssa.

Onko teillä sama juttu ystävien kanssa, eli ette pysty kunnolla ystävystymään toisen kanssa, jos teillä on samaan aikaan muita kavereita?

Vierailija kirjoitti:

Jännä lukea, että niin monella ihmisellä tuntuu olevan vaikeuksia muodostaa tunnesidettä ihmisiin, jos tapailee ja harrastaa samanaikaisesti useamman kumppanin kanssa.

Onko teillä sama juttu ystävien kanssa, eli ette pysty kunnolla ystävystymään toisen kanssa, jos teillä on samaan aikaan muita kavereita?

Ei ole tällaisia vaikeuksia, ja pystyn solmimaan rakkaussuhteista ihan samalla lailla kuin ystävyyssuhteita. Mutta olenkin polyamorinen.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole pettämistä. Voit vapaasti tapailla ketä haluat, kunnes muuta sovitaan. Ja onhan se järkevääkin olla ripustautumatta vain yhteen ihmiseen. Siinä tulee helposti nostettua toinen jalustalle eikä huomaa ilmeisiä puutteita ja vajavaisuuksia.

Mitä ihmettä höpötöt? Normaali aikuinen ymmärtää kertoa toiselle jos ei ole kiinnostunut pelkästään tästä ja antaa näin toiselle mahdollisuuden tehdä oma ratkaisunsa. Ei miehetkään siedä sitä että kiinnostava nainen sekstaa vähän siellä tåällå kun ei ole kerran erikseen sovittu! Ei miehille ole eri sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

En itse ymmärrä, miksi edes tapailisin ihmistä, joka ei niin paljon kiinnosta että muut jäisivät automaattisesti pois mielestä. Kun puolisoni tapasin, niin olin jo ensitapaamisella niin myyty, että ei olisi tullut pieneen mieleenikään haaveilla samaan aikaan muista. Enkä varmasti hänen kanssaan olisi tutustumista jatkanutkaan, ellen olisi ollut siinä määrin ihastunut.

Hassulta tuntuisi myös ajatus, että hän olisi halunnut tavata heti pari päivää myöhemmin uudestaan ja alkanut soitella minulle lähes päivittäin ja viettää viikonloput kanssani, ja samaan aikaan olisi etsinyt koko ajan jotain toista..

Mä kirjoitin jo kommentissani 84, että nuorempana tuli ihastuttua päätä pahkaa ja sitten oli hirveä pettymys, kun toinen ei ollutkaan sellainen kuin olisin halunnut. Ja sen takia niitä suhteita nuorena olikin paljon. Peräkkäin, ei samaan aikaan. Ihastumisia tulee ja menee, mutta vain harva ihastuminen johtaa yhtään pidemmälle. Ja joskus käy niinkin, että on tuntenut toisen jo pitkään ihan vain kaveripohjalta ja romanttisen suhteen edellytys eli ihastuminen syntyykin vasta myöhemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En itse ymmärrä, miksi edes tapailisin ihmistä, joka ei niin paljon kiinnosta että muut jäisivät automaattisesti pois mielestä. Kun puolisoni tapasin, niin olin jo ensitapaamisella niin myyty, että ei olisi tullut pieneen mieleenikään haaveilla samaan aikaan muista. Enkä varmasti hänen kanssaan olisi tutustumista jatkanutkaan, ellen olisi ollut siinä määrin ihastunut.

Hassulta tuntuisi myös ajatus, että hän olisi halunnut tavata heti pari päivää myöhemmin uudestaan ja alkanut soitella minulle lähes päivittäin ja viettää viikonloput kanssani, ja samaan aikaan olisi etsinyt koko ajan jotain toista..

Mä kirjoitin jo kommentissani 84, että nuorempana tuli ihastuttua päätä pahkaa ja sitten oli hirveä pettymys, kun toinen ei ollutkaan sellainen kuin olisin halunnut. Ja sen takia niitä suhteita nuorena olikin paljon. Peräkkäin, ei samaan aikaan. Ihastumisia tulee ja menee, mutta vain harva ihastuminen johtaa yhtään pidemmälle. Ja joskus käy niinkin, että on tuntenut toisen jo pitkään ihan vain kaveripohjalta ja romanttisen suhteen edellytys eli ihastuminen syntyykin vasta myöhemmin. 

Tottakai se on pettymys, kun ihastuminen "romahtaa". En silti osaa kuvitella tilannetta, että olisin ollut niin ihastunut puolisooni kuin mitä heti alussa olin, ja sitten olisin ihan varmuuden vuoksi tapaillut muitakin. Tai huvikseni juossut arki-illat muiden kanssa treffeillä ja viikonloput ollut hänen kanssaan.

Enkä kyllä tiedä, mistä edes niitä muita tapailukumppaneita olisi yhtäkkiä ilmestynyt, kun en mitään sovelluksia käyttänyt,

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana tuli ihastuttua melkein ensisilmäyksellä ja sitten pettymys olikin suuri, kun toinen osoittautuikin ihan erilaiseksi kuin millaisen kuvan olin hänestä mielikuvituksessani luonut. Tästä syystä mä haluan tutustua hitaasti. Voin olla kiinnostunut toisesta ihmisestä, mutta kiinnostus ei tarkoita loppujen lopuksi mitään muuta kuin että olen valmis tapaamaan uudelleen. Aika sitten näyttää, säilyykö kiinnostus vai lopahtaako se esimerkiksi siksi, että toinen onkin alkoholin vaikutuksen alaisena täysin ääliö tai ei osaa keskustella erimielisyyksistä vaan alkaa riitelemään. Mä en edes haluaisi alkaa ensimmäisllä treffeillä pitämään sellaisia ristikuulusteluja, joiden perusteella voisin tehdä mitään päätöksiä. Sitäpaitsi tietenkin alkuvaiheessa antaa itsestään mahdollisimman hyvä kuvan ja usein myös esittää asiat sellaisessa muodossa, mitä olettaa toisen haluavan kuulla. Ja noin muutenkin monet asiat, jotka vaikuttavat kiinnostuksen säilymiseen, tulee esille vain tietyissä tilanteissa (esim edellä mainitsemani alkoholin käyttö sekä erimielisyyksistä aiheutuvien ongelmien ratkaiseminen).

Voin olla kiinnostunut tapailemaan useampaakin kuin vain yhtä ihmistä kerrallaan. Ihan vain siksi, että viihdyn heidän seurassaan, he ovat hauskoja ja yhdessä oleminen on mukavaa. Johtaako jokin tapailuista sitten seurusteluun, sitä en voi millään tietää parissa kuukaudessa enkä välttämättä vielä puolessa vuodessakaan. 

Mun mielestä on ihan hyvä, että selkeästi sovitaan, jos ei enää tapailla muita. Jos toinen ei ole vielä valmis tähän, toinen osapuoli voi sitten tehdä omat päätöksensä. Osa ihmisistä tuntuu etenevän todella vauhdikkaasti ihmissuhteissaan. Mulle on muutamat miehet kertoneet olevansa rakastuneita muhun ja mä olen ihmetellyt, miten se voi olla mahdollista, kun eiväthän he tunne mua vielä juuri lainkaan. Mutta he ovatkin olleet rakastuneita mielikuvaan, jonka ovat omassa päässään musta kehitelleet. Tai sitten he eivät ole edes olleet rakastuneita vaan sanoneet vain niin, koska ovat kuvitelleet mun haluavan kuulla sellaista. Väärässä ovat, koska mulle liian nopea eteneminen ja sitoutuminen on nk red flag. 

Taidat olla niitä naisia jotka kuorossa huutaa että miehen kuuluu tehdä aloitteet ja miehen kuuluu pyytää treffeille, ei naisen ja samaan hengen vetoon sanot että pyytäjä maksaa treffit vaikka sinä vaadit useampia treffejä ennen kun mies saa tietää mahdollisesta jatkosta