Suhde päättyi ghostaukseen.
Minun on pakko purkaa tätä johonkin. En ole vielä pystynyt läheisilleni puhumaan, koska en ole ollut valmis käsittelemään tätä asiaa, mutta jotenkin on saatava tunteita ulos.
1,5 vuoden seurustelusuhde päättyi kuukausi sitten ghostaukseen. Ei ollut edes riitaa, vaan pahoitin mieleni miehen tylystä käytöksestä ollessani kovassa flunssassa ja mies suuttui ilmeisesti siitä.
Miehen ratkaisu tilanteeseen oli pistää välit kerrasta poikki, vaikka meillä ei edes mitään ongelmia suhteessa ollut ja luulin kaiken olevan erittäin hyvin.
Mies kieltäytyi täysin kaikesta keskustelusta, en saanut edes hyvästellä häntä, ja nyt kuukausi myöhemmin tajusin, että hän on estänyt minut kaikissa yhteydenpitokanavissa.
Olen ehkä hieman shokissa. En ole pystynyt edes itkemään järkytykseltäni. Aivan kuin suuresti rakastamani ihminen ja paras ystäväni olisi äkillisesti kuollut. Toisaalta se tieto, että hän on edelleen olemassa, mutta en voi ottaa häneen yhteyttä enkä saa ehkä koskaan vastauksia kysymyksiini, on ahdistava.
Mietin sitäkin, että pystyykö tällaisen kokemuksen jälkeen enää koskaan luottamaan yhteenkään mieheen tai antamaan itsestään niitä syvimpiä ja herkimpiä asioita kenellekään? Mitä järkeä on vilpittömästi rakastaa, välittää ja kiintyä, jos niillä tunteilla ei ole mitään väliä ja kaiken voi kipata roskikseen milloin vaan. Hetkessä ihan kaikki voi olla ohi.
On kuin olisi jossain painajaisessa. Todella vaikea ymmärtää, mitä on tapahtunut.
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä. Nokka kohti uusia tuulia, unohdat kyllä tämän kivun ja surun ajan mittaan. Voi olla, että vaikka sinusta näytti että kaikki on hyvin niin miehen mielestä monikin asia oli vialla, mutta ei osannut sanoa niitä sinulle. Ei ollut sinun vikasi. Olen tuntenut saman ja kyllä se siitä helpottaa pikkuhiljaa.
Voit miettiä, mitä opit tästä suhteesta taas seuraavaan? Haluat varmaan ainakin miehen, joka osaa puhua asioista, jotka ovat pielessä? :)
Tuollaisen suhteen jälkeen olisi hyvä olla puoli vuotta ajattelematta uusia suhteita. Sinä aikana (tai pidemmässä, jos tarpeen) huumevierottuu traumasiteestä, korjautuu edellisen suhteen vaurioista ja voi harrastaa henkistä kasvua, johon liittyy se, miten jatkossa vältetään paremmin vastaavaa toistumasta.
Vierailija kirjoitti:
Voi miten surullista. Olen tosi pahoillani. Ansaitset parempaa kohtelua, varmasti on tuollaisesta paha mieli. Tuo oli kuitenkin vain yksi ihminen, on niitä hyviäkin ihmisiä maailmassa.
Kyllä täytyy olla harvinaisen pöljä, että uskoo asioiden todella menneen noin ja alkaa kertomaan mitä ap ansaitsee. Haloo. Mieti vähän.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti niin. Tuntuu vaan kummalliselta ja hyvin raadolliselta, että muuten hyvä suhde katkeaa kuin seinään jonkun varomattoman, kipeänä viestissä sanotun sanan takia, enkä ole voinut edes pyytää anteeksi, jos häntä olen loukannut.
Hän on tehnyt tämän saman tempun pari kertaa aikaisemminkin, pitänyt viikon tai pari täydellistä mykkäkoulua kunnes olen saanut aneltua hänet taas yhteydenpitoon. Siitä olemme jatkaneet kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. Tämä kerta on toisenlainen, sillä nyt on mennyt jo kuukausi ja tällä kertaa mennyttä on myöskin minun luottamus häneen. Se ei poista sitä faktaa, että olen aivan järkyttynyt tästä tilanteesta.
AP
Tosi surullinen tilanne. Kukaan ei ansaitse tuollaista mitätöintiä.
Yllä olevan viestisi perusteella suhde ei kuitenkaan tainnut olla kovin hyvä ennestäänkään. Mies pelasi pelejään ja piti sinua vallassaan. Kun aikaa hieman kuluu, ehkä huomaat, että valtasuhteenne ei ollut ihan tasapainossa. Jouduitko useinkin hyvittelemään, lepyttelemään ja sovittelemaan, ettei mies suuttuisi sinulle ja hylkäisi?
Uskon, että olet nyt shokissa. Toipumiseen menee jonkin aikaa. Yritä selättää häpeä, ja puhu ystävillesi - he tukevat sinua. Ehkä jonkin ajan päästä huomaat, että ero oli hyvä juttu kuitenkin.
Christiiina kirjoitti:
Miehille on tyypillistä käytöstä ghostaaminen. Se riski on vaan otettava, jos haluaa seurustella.
Ei miehille jotka osaavat keskustella. Ap , olen ollus samanlaisessa tilanteessa ja kulunut sanonta , aika auttaa toimii. Voit myös miettiä millaista elämä olisi ollut miehen kanssa kun jo nyt esitti mykkäkouluja. Kunnioita itseäsi ja etsi mies joka uskaltaa näyttää ja osoittaa tunteensa ja kykenee keskustelemaan. Loppupeleissä olet voittaja kun pääsit tyypistä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Oletko nyt ihan varma, ettet itse kuitenkin ollut hieman vaikea ja toisella vaan paloi lopulta sulake? Kuulostaa ihan samalta mitä tapahtui itsellä, kun en vaan jaksanut enää sitä toisen riidanhaluisuutta ja erotakin oli jo kerran yritetty, mutta hän ui takaisin ja suostutteli taas yrittämään. Se ei olisi vaan loppunut muuten. Tykkäsin paljon, mutta oma mielenterveyteni oli pakko laittaa edelle. Hän mielestään käyttäytyi normaalisti, joten varmaan ihmetteli myös.
Tämä on erittäin todennäköinen vaihtoehto. Just näitä "enhän mä mitään tehnyt"-ihmisiä.. Puistattaa ajatuskin.
Ei ketään ghostata yhdestä riidasta kyllä se vi tutus on kytenyt pidempään eikä vaan enää jaksa. Todennäköisesti kokoaikana se ghostattu ei ole ollut kovin tärkeä henkilö.
Vierailija kirjoitti:
Ei ketään ghostata yhdestä riidasta kyllä se vi tutus on kytenyt pidempään eikä vaan enää jaksa. Todennäköisesti kokoaikana se ghostattu ei ole ollut kovin tärkeä henkilö.
Niin ja kun ei kuulemma ollut edes riitaa ap:n mukaan, vaan "yksi viestissä sanottu sana".
Uskoo ken tahtoo. Minä en.
Ap jättäää jotain todellla oleellista sanomatta ja mammalauma puolustaa minkä kerkee... jestas.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti niin. Tuntuu vaan kummalliselta ja hyvin raadolliselta, että muuten hyvä suhde katkeaa kuin seinään jonkun varomattoman, kipeänä viestissä sanotun sanan takia, enkä ole voinut edes pyytää anteeksi, jos häntä olen loukannut.
Hän on tehnyt tämän saman tempun pari kertaa aikaisemminkin, pitänyt viikon tai pari täydellistä mykkäkoulua kunnes olen saanut aneltua hänet taas yhteydenpitoon. Siitä olemme jatkaneet kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. Tämä kerta on toisenlainen, sillä nyt on mennyt jo kuukausi ja tällä kertaa mennyttä on myöskin minun luottamus häneen. Se ei poista sitä faktaa, että olen aivan järkyttynyt tästä tilanteesta.
AP
Mikä se sana viestissä oli?
Jos se on löytänyt uuden ja on liian vellihousu kertomaan sen sulle?
Ap, kun olet tutustunut narsismiin niin tiedät, että mies ei olisi ansainnut anteeksipyyntöäsi.
Jos vertaistuki auttaa, olen kokenut täysin saman. Sitä jää täydellisen yksin, vaikka olisikin muita läheisiä ja ystäviä. Itseäni auttoi paljon saada puida tapahtunutta heidän kanssaan ja kannustan tekemään niin heti, kun shokki helpottaa ja omat voimavarat sen sallivat. Olen kokenut todeksi, että siinä missä jaettu ilo tuplaantuu, niin jaettu suru puolittuu.
Nyt sattuu ja valitettavasti sattuu jonkin aikaa, mutta vakuutan, että viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta aina vain vähemmän. Kuten täällä on jo todettu, kyseinen ihminen ei ansainnut sinua, sillä sinut ansaitseva ihminen ei unissaankaan toimisi noin. Olin itse pitkään hyvin katkera ja taisin käydä läpi pienimuotoista miesvihaakin. Ajan kanssa vaikeatkin tunteet kuitenkin hellittävät elämän alkaessa voittaa. Maailmassa lienee enemmän kunnollisia kuin selkärangattomia ihmisiä. Olen pahoillani, että satuit nyt kohtaamaan yhden jälkimmäisistä. Joku päivä tämä kauhea kokemus on suurimpia vahvuuksiasi (= tajuat voivasi sanoa, että hei, mä olen selvinnyt tällaisesta eikä oo enää mitään ihmissuhdeasiaa mistä en selviäisi, mä olen ihan helvetin vahva).
Kannattaa antaa itselleen aikaa käsitellä tapahtunutta ja sen tuomia tunteita omaan tahtiin. Tähän on täysin okei suhtautua kuin läheisen kuolemaan, jolta kuvasit sen tuntuneen. Voimia.
Yleensä miehille käy niin kun tulee töistä kotiin on lukot vaihdettu ja jätesäkki jäniksenkorvilla rappusilla jossa miehen kamat.
Olen pahoillani.
Minulle on käynyt vähän samoin. Kesti pitkään päästä tasapainoon, erityisesti siksi, että koko suhteen päättyminen tapahtui niin äkkinäisesti. Jälkikäteen olen kuitenkin ymmärtänyt (niin hyvin kuin voi ilman toisen osapuolen näkemyksiä), että ei tilanne sittekään ihan puskista tullut.
Epäilisin, että vaikka sinä puhut rakkaudesta, mies ei pitänyt sinua yhtä tärkeänä. Sillä rakastetulle ei vain voisi tehdä noin. Näin kävi myös minulle: minä luulin että meillä on rakkautta, miehelle olin vain ajanvietettä. Tämän myöntäminen sattuu, mutta sinä et ollut miehelle ollenkaan niin tärkeä kuin sinä hänelle.
Omat tunteesi estivät ehkä näkemästä, että mies pelasi tunteillasi jo aiemmin. Ero oli vain ajan kysymys. Eroaminen on sinänsä ihan ok, jos suhde ei tyydytä. Väkisin ei voi suhteessa roikkua. Mutta tässä sinun tapauksessasi, samoin kuin omassani, on kyse muustakin kuin vain erosta.
On täysin eri asia erota aikuisen tavoin kuin pelkästään ghostata toinen ulos elämästään totaalisesti. Se on käsittämättömän julmaa, pahimman luokan henkistä väkivaltaa. Mutta myös sukua mykkäkoululle, joten selvästikin miehelle tuttu toimintatapa.
Vierailija kirjoitti:
Ghostaaminen on ehdottomasti nykypäivää. Minut on ghostattu kymmeniä kertoja, ja samoin olen itse ghostannut kymmeniä ihmisiä.
Toki APn tapaus aika hurja, kun noin kauan kuitenkin olitte yhdessä. Ehkäpä ghostaaminen pikku hiljaa normalisoituu käyttöön myös tuollaisissa jo vähän pidempään kestäneissä suhteissa
N30
Juu ei, toivottavasti sairas käytös ei normalisoidu, vaikka maailma on vuosi vuodelta sairaampi paikka.
Vierailija kirjoitti:
Ghostaan huvikseni, koska saan tyydystä kun tiedän ghostauksen olen naisten pahimpia pelkoja suhteessa. Leikittelen ajatuksilla kun nainen surun murtamana ja ahdistuneena. Minä hallitsen hänen elämäänsä. Ihanaa!
Oletko lapsena kokenut jotain traumaattista vai miksi sinusta on noin vinoutunut tullut? Väkivaltaa tuokin. Enemmän tekosi sinusta kertovat kuin naisista, joille tälläistä teet - vaikka itse elät siinä harhassa, että voit voimaantua toisten kärsimyksillä - ja onko niitä edes? Onnekkaitahan he ovat kun sinusta eroon pääsevät.
Vierailija kirjoitti:
Entä jos olis toisinpäin. Mies sanois vaikka esim. "hùöra" viestissä. Olisko ok jos nainen lopettais kaiken yhreydenpidon kuin seinään? Nainen olis narsisti?
Te ette tiedä ap:sta yhtään mitään.
Tässä keskustellaan siitä, minkä ap tuo esille. Jos se ei kiinnosta sinua, mene toiseen ketjuun. Ihan turha alkaa spekuloida kaikella.
Yhteydenpidon lopettaminen seinään ei ole terveen ihmisen toimia.
Tämä ap:n kuvailema riski on ikävä kyllä aina olemassa parisuhteissa. Ennen jätettiin pöydälle kirje ja nyt ei jätetä mitään.
Ehkä tämä on liian kaukaa haettua pohdintaa. Vaihtoehtoina tuohon saattaisi olla että mies on joko ahdistuva ihmistyyppi, ei oikein osaa auttaa kipeänä olevaa /ketään tai ahdistuu riidoista, pienistäkin negaatioista, ottaa voimakkaasti ne, on jotenkin lapsekkaampi kuin ikänsä. Toisaalta jos oikeasti kiinnostusta, miksi katoaisi. Toinen vaihtoehto olisi ettei kokenut suhteen olevan syvällinen, haki kevyempää, ehkä alkoholi elämässä, pelimies, muita naisia helposti saatavilla tai kiinnostuksena, työkiireitä/uraputki, ei ota vastuuta mistään vapaalla, tapana satuttaa muita jos jokin ei mene hänen mielen mukaan eli itsekkyys. Ja ei siinä lopulta kai menetä mitään, draamaa luotu turhaan miehen puolelta. Kestää varmaan naisella hahmottaa mistä kyse. Toisaalta on kylmiä tyyppejä jotka eivät ymmärrä muiden hätää tai sairauksia, heillä on vain aggressio, ei empatiaa. Riippuu ihan mitä tyyppiä mies oli. Varmaan erilainen mitä kuvittelit kuitenkin ja se paljastui tuossa äkkiseltään. Osa taas ei kai osaisi tuossa vaiheessa vastailla kysymyksiin, miksi lähti, voi olla silti syyt.