Mun aikuinen poika soitti mulle äsken itkien. Näinä hetkinä erityisesti erityisesti arvostan meidän hyvää suhdetta.
Ei se äitiys lopu siihen kun lapsi täyttää 18 tai kun lapsi muuttaa omilleen. Niin se vaan on. Varasin just junan lapseni luokse huomiselle ja peruin omat menot. Mun lapsi tarvitsee mua nyt. Pitäkää huolta lapsistanne. Isoistakin.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tullut koskaan mieleenkään soittaa mutsille ja valittaa ongelmiani. Ei ongelmat olisi siitä yhtään pienentyneet, tai kadonneet, jos hänkin olisi niitä murehtinut.
Suuri osa kommenteista vaikuttaisi olevan ap:n itsensä kirjoittamia.
Vastasin vaikka uskon ketjun olevan trollin tekemä.
N 57
5/5Samaa mieltä, tosin pisteet 6/5. Aihe rakennettu hyvin, mutta tuo kuvitteellisen pojan kuvitelun itkun aihe jäi keksimättä sekä syy sille, miksi junaliput on huomiselle vaikka hätä on niiiiiiin hirveä.
Itselläni meni 2 tuntia ja vartti puhelusta ajaa räntämyrskyssä 255 km äitini luo kun hälytys tuli, että syytä tulla nyt jos elävänä haluan nähdä.
Provohan tämä on, mutta jotkut vastaukset ovat mielenkiintoisia. Itkevä mies on homo ja äitiin ei saa olla yhteyksissä vaikka maailma ympäriltä kaatuisi. Yksin pärjäämisen kulttuuri ei luo tervettä pohjaa elämälle.
Ne on varmaan näitä naisia joilla on anopin kanssa huonot välit kun aviomies on liian läheisissä väleissä.
Suomessa tuollainen normaali ihmissuhde on harvinainen, kummallisuus.
Tässä taas oikein kulminoituu tän palstan v-maiset, katkerat, ikävät ihmiset. Toisen puolesta ei voi/ osata iloita, mutta jos on jonkun haukkumisketju, niin kyllä energiaa riittää!! Yök, mikä hel*vetti näitä ihmisiä riivaa??