Työkaveri valitteli maanviljelijä-veljensä tilannetta; yli miljoona velkaa.
Niin sitä vaan tässä aloin mietiskellä, näin itse 2800€/kk netto ja vuokralla asuessa, että miten niin se on niin ihan kamalaa ja voi-voi että ku raskasta. Että pitäähän siellä jotain, millä perusteella on joku myöntänyt miljoonan lainaa!?
En minä sais, vaikka minkälaisen hakemuksen tekisin.
Vai myönnetäänkö jossain Rumpanpetän ossuuspankissa lainat ihan vaan suhteilla vai mitenkä?
Joku tuossa valitusvirressä ei nyt täsmää.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Maajusseilla on usein valtavat metsäomaisuudet muiden lisäksi. Miljoona ei ole mikään paha velka kun panttina on vihreää kultaa.
Vihreä kulta on isojen metsäjättien luoma illuusio. Isot metsäyhtiöt nappaavat parhaan siivun ja metsänomistajalle jää motojen yms kustannusten jälkeen roposia. Metsäyhtiöt tottuivat halpaan Venäjän selluun eivätkä halua maksaa metsästä mitään. Lisäksi toiminta hinnassa edelleen kartellinomaista.
Vierailija kirjoitti:
Lainan vakuutena on tietenkin se navetta tai ne koneet tai jotain muuta, mitä varten laina on otettukin.
Maanviljely on nykyään yritystoimintaa. Ei sellaiset 10 lehmän käsikoneella lypsettävät pientilat, joita isovanhempamme pyörittivät, tuo enää leipää edes yhdelle perheelle.
Elivätkö edes ne entisajan pientilat pelkästään maidosta ja vasikoista saatavilla tuloilla? Omasta metsästä on voinut saada tuloja, tai metsurina töitä tehden.
Pitää tehdä isosti että se tuottaa, koska pienestikin tekemällä tarvitaan ne samat kalliit koneet. Kumma että Suomessa on omituinen halveksinta lähituotettua ruokaa kohtaan. Italiassa ja Ranskassa se on ylpeyden aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
maanviljely on kallis harrastus
Kuitenkin maanviljeliöiden varallisuus on Verohallinnon mukaan samaa tasoa kuin ylimmän keskiluokan.
Ja siksi minua on aina hämmästyttänyt, miten miljoonien nettovarallisuus saadaan harrastamalla tai 3euron tuntipalkalla.
Jos tavis harrastaa tai saa palkkaa 3€/h joutuu olemaan asunnoton ja tyytyä köyhyyteen, ei edes uutta polkupyörää ole vara ostaa.
Kommentin kirjoittanut ei ole lukenut kuin otsikon. Lukekaa koko juttu ja sivistykää.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008348951.html
Vaikuttaa siis siltä, että tässä maassa on parempi ryhtyä viljelijäksi, jos haluaa vaurastua.
Vai onko sittenkään? Tarkempi perehtyminen Tilastokeskuksen lukuihin osoittaa, että puheet varakkaista viljelijöistä saattavat olla vahvasti liioiteltuja.
MAATALOUSYRITTÄJÄT eivät ole järin suuri sosioekonominen ryhmä. Tämä korostuu erityisesti Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksessa, joka nojaa kohtalaisen pieneen otokseen.
Tuoreimmassa varallisuustutkimuksessa maatalousyrittäjien otoskoko oli vain reilut 400 maatalousyrittäjäkotitaloutta. Vastaavasti taas palkansaajien otoskoko tutkimuksessa oli yli 4800 palkansaajakotitaloutta.
Pieneen otokseen ei siis tarvitse sisältyä kuin muutama hyvin varakas maanviljelijä, että tilaston esittämä kuva maatalousyrittäjien nettovarallisuudesta alkaa jo vääristyä.
SYVÄLLISEMMÄN käsityksen maatalousyrittäjien varallisuudesta saa tarkastelemalla sen rakennetta ja vertaamalla sitä kotitalouksien varallisuuteen yleisesti.
Metsät ja pellot muodostivat maatalousyrittäjien suurimman varallisuuserän vuonna 2019. Metsien ja peltojen osuus heidän kokonaisvaroista oli noin 36 prosenttia.
Näin ei viisi vuotta sitten vielä ollut. Vuonna 2016 maatalousyrittäjien suurimman varallisuuserän muodostivat asunnot, joiden osuus heidän kokonaisvaroistaan oli noin 41 prosenttia. Metsien ja peltojen osuus oli silloin 37 prosenttia.
Yli kymmenen vuotta sitten asuntojen osuus maatalousyrittäjien kokonaisvaroista oli lähes 44 prosenttia ja metsien ja peltojen osuus 42 prosenttia.
Näyttää siis siltä, että maanviljelijöiden reaalivarallisuus on laskenut kauttaaltaan koko 2010-luvun ajan. Lasku on ollut huomattavaa etenkin vuosina 20162019, jolloin reaalivarojen osuus maanviljelijöiden kokonaisvaroista on laskenut reilusta 80 prosentista 73 prosenttiin.
MAATALOUSYRITTÄJIEN reaalivarallisuuden viimeaikainen kutistuminen vaikuttaisi johtuvan lähinnä asuntovarallisuudessa tapahtuneesta laskusta.
Käytännössä kyse on siitä, että maanviljelijöiden omistamien kiinteistöjen arvot ovat alentuneet. Havaintoa tukee Tilastokeskuksen varallisuustutkimus, jonka perusteella vuosina 20162019 oman pääasiallisen asunnon mediaaniarvo on laskenut Suomessa kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ruoka tuodaan ulkomailta, sitten olette tyytyväisiä? Huoltovarmuus? Ruoan turvallisuus?
Maailmassa on 7,8 mrd ihmistä, jotka eivät syö suomalaista ruokaa. Tuo ihmeellinen pelonlietsonta ja suomalaisen ruoan nostaminen jalustalle alkaa olla aika väsynyttä huttua. Keksi jotain älykkäämpää, jos kykenet.
Sanottakoon, että minusta kotimainen ruoantuotanto on tärkeää ja sitä 0itäisi olla jatkossakin, mutta nuo umpityhmät väitteet, ettei millään muulla elä kuin suomalaisella, voisi pikku hiljaa jo lopettaa.
Mielenkiintoista, miten asiapitoisten kommenttien jälkeen keskustelu tyssää. Lisäksi ihmetellä sopii, millainen taho suosittelee kotimaisen maataloustuotannon alasajoa juuri tällaisella hetkellä? Saati, että lietsovat vihaa ja eripuraa ihmisten kesken ja maanviljelijöitä kohtaan. Lisäksi argumentit ovat aina samanlaisia. Olen lukuisat kerrat saanut lukea muka-rikkaista viljelijöistä ja uusista traktoreista. Kuka näitä uskoo ja kuka levittää? Epäilen vaikuttamista rajan takaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
maanviljely on kallis harrastus
Kuitenkin maanviljeliöiden varallisuus on Verohallinnon mukaan samaa tasoa kuin ylimmän keskiluokan.
Ja siksi minua on aina hämmästyttänyt, miten miljoonien nettovarallisuus saadaan harrastamalla tai 3euron tuntipalkalla.
Jos tavis harrastaa tai saa palkkaa 3€/h joutuu olemaan asunnoton ja tyytyä köyhyyteen, ei edes uutta polkupyörää ole vara ostaa.
Kommentin kirjoittanut ei ole lukenut kuin otsikon. Lukekaa koko juttu ja sivistykää.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008348951.html
Vaikuttaa siis siltä, että tässä maassa on parempi ryhtyä viljelijäksi, jos haluaa vaurastua.
Vai onko sittenkään? Tarkempi perehtyminen Tilastokeskuksen lukuihin osoittaa, että puheet varakkaista viljelijöistä saattavat olla vahvasti liioiteltuja.
MAATALOUSYRITTÄJÄT eivät ole järin suuri sosioekonominen ryhmä. Tämä korostuu erityisesti Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksessa, joka nojaa kohtalaisen pieneen otokseen.
Tuoreimmassa varallisuustutkimuksessa maatalousyrittäjien otoskoko oli vain reilut 400 maatalousyrittäjäkotitaloutta. Vastaavasti taas palkansaajien otoskoko tutkimuksessa oli yli 4800 palkansaajakotitaloutta.
Pieneen otokseen ei siis tarvitse sisältyä kuin muutama hyvin varakas maanviljelijä, että tilaston esittämä kuva maatalousyrittäjien nettovarallisuudesta alkaa jo vääristyä.
SYVÄLLISEMMÄN käsityksen maatalousyrittäjien varallisuudesta saa tarkastelemalla sen rakennetta ja vertaamalla sitä kotitalouksien varallisuuteen yleisesti.
Metsät ja pellot muodostivat maatalousyrittäjien suurimman varallisuuserän vuonna 2019. Metsien ja peltojen osuus heidän kokonaisvaroista oli noin 36 prosenttia.
Näin ei viisi vuotta sitten vielä ollut. Vuonna 2016 maatalousyrittäjien suurimman varallisuuserän muodostivat asunnot, joiden osuus heidän kokonaisvaroistaan oli noin 41 prosenttia. Metsien ja peltojen osuus oli silloin 37 prosenttia.
Yli kymmenen vuotta sitten asuntojen osuus maatalousyrittäjien kokonaisvaroista oli lähes 44 prosenttia ja metsien ja peltojen osuus 42 prosenttia.
Näyttää siis siltä, että maanviljelijöiden reaalivarallisuus on laskenut kauttaaltaan koko 2010-luvun ajan. Lasku on ollut huomattavaa etenkin vuosina 20162019, jolloin reaalivarojen osuus maanviljelijöiden kokonaisvaroista on laskenut reilusta 80 prosentista 73 prosenttiin.
MAATALOUSYRITTÄJIEN reaalivarallisuuden viimeaikainen kutistuminen vaikuttaisi johtuvan lähinnä asuntovarallisuudessa tapahtuneesta laskusta.
Käytännössä kyse on siitä, että maanviljelijöiden omistamien kiinteistöjen arvot ovat alentuneet. Havaintoa tukee Tilastokeskuksen varallisuustutkimus, jonka perusteella vuosina 20162019 oman pääasiallisen asunnon mediaaniarvo on laskenut Suomessa kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla.
Vain kaksi osasi näköjään lukea koko artikkelin ja ymmärsi sen sisällön.
Vierailija kirjoitti:
Kateus on suomalaisten suurin synti.
Ei kyse ole kateudesta vaan siitä että valitetaan vaikka käsissä on miljoonaomaisuus. Halutaan vielä lisää ja lisää ja itketään kun ei ole varaa, vaikka kaikki silmillään näkevät että varaa kyllä on.
Jos kerrotaan rehellisesti miten asiat on niin asia on eri. Miksi ei siis kerrota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus on suomalaisten suurin synti.
Ei kyse ole kateudesta vaan siitä että valitetaan vaikka käsissä on miljoonaomaisuus. Halutaan vielä lisää ja lisää ja itketään kun ei ole varaa, vaikka kaikki silmillään näkevät että varaa kyllä on.
Jos kerrotaan rehellisesti miten asiat on niin asia on eri. Miksi ei siis kerrota?
Miksi vääristelysi? Ja missä perustelut? Multa löytyy artikkeli- ja tilastoperusteiset perustelut, sulta ei löydy kuin tuuleen huudellut vääristelyt. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008348951.html
Vierailija kirjoitti:
Mieti mikä kalusto niillä on siellä maatilalla, isoja maataloustraktoreita vähintään kaksi, puimuri, kuivuri, metsäkoneitä, kaivuria autoa sun muuta.
No on se hyvä kun vihervasemmiston politiikka on saanut keskitettyä ihmiset taajamiin.
Ruoaksi saadaan kohta syödä asfalttisorakeittoa.
[/quote] Elivätkö edes ne entisajan pientilat pelkästään maidosta ja vasikoista saatavilla tuloilla? Omasta metsästä on voinut saada tuloja, tai metsurina töitä tehden.[/quote]
Nykyisin metsäyhtiöt kieltäytyvät ostamasta pienviljelijän hankintahakkuupuuta.
Niille kelpaa lähinnä metsien loppuparturointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kateus on suomalaisten suurin synti.
Ei kyse ole kateudesta vaan siitä että valitetaan vaikka käsissä on miljoonaomaisuus. Halutaan vielä lisää ja lisää ja itketään kun ei ole varaa, vaikka kaikki silmillään näkevät että varaa kyllä on.
Jos kerrotaan rehellisesti miten asiat on niin asia on eri. Miksi ei siis kerrota?
Varaa mihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko, että valtio jotenkin kustantaisi maanviljelijöille teknologian kehitystä ? Toki jotain tukia saa, mutta kyllä se velka ihan itse otetaan ja maksetaan.
Maataloustukea ei saa koneisiin ja laitteisiin ellei sitten tarkoiteta navetan spriklerijärjestelmää, joka tosin on pakollinen investointi ko. rakennuksessa.
Ei todellakaan ole pakollinen!
Palonilmaisulaitteiston asennusvelvoite tulee tietyissä kohteissa, jos on kyse investointitulihankkeesta. MMMa265/2019,9 pykälä:
Kotieläinrakennukseen, mukaan lukien sen ullakkotila tai yläpohjanontelo, on asennettava maatilakäyttöön soveltuva savuun reagoiva näytteenottoon perustuva palonilmaisulaitteisto tai vähintään vastaavan turvallisuustason antava muu laitteisto, joka ilmoittaa lämpötilan muutoksesta sekä sähkökatkosta,
lukuun ottamatta:
1) Siipikarjarakennuksia.
2) Osittain avonaisia eläintiloja.
3) Eristämättömiä lihakarja-, lammas-, vuohi- ja turkiseläinrakennuksia.
4) Uudisrakennuksen eläintiloja, joissa ei ole ullakkoa eikä yläpohjan onteloa ja joiden sisäkorkeus on keskimäärin vähintään neljä metriä.
Vierailija kirjoitti:
Maajusseille on syydetty ilmaista rahaa ties kuinka kauan. Mersuilla ajellaan ja kalliita työkoneita uusitaan koko ajan vaikka vanhoillakin pärjäisi. Se saa loppua.
Vanhoilla koneilla pärjää?
Meillä on vanha puimuri ja puinti on kestänyt jo 2kk koska se vanha kone menee rikki jatkuvasti. Monen tonnin remontit on tehty ja taas kone remontissa ja loput viljat jäi peltoon.
Vierailija kirjoitti:
Tuttu urakoitsija totesi, että ensi talvena on syytä tulla hyvin vähän lunta, koska moni aliurakoitsija eli maanviljelijä ei kustannussyistä ole enää tehnyt sopimusta auraamisesta. Ovat siirtyneet palkkatöihin tai eläkkeelle ja lopettaneet viljelyn, pellot vuokrattu muille. Kun ei ole koneita ja laitteita eikä edes kuskeja, niin ensi talvena saattaa olla, että kitkarenkailla tai edes nelivedolla ei kaupungissa töihin pääse. Kiitos näiden miljoonavelkaisten, joita kannattaakin kadehtia.
Jep, asutaan maaseudulla josta matkaa kaupunkiin 20 min. Aurausta urakointina tekevät meidänkin kunnassa ovat ilmoittaneet lopettavansa.
Yksi urakoitsija olisi halunnut jatkaa, mutta yritti siirtää kallistuneet polttoainekulut uusiin sopimuksiin ja kukaan vanha tilaaja ei ole kuulemma ollut kiinnostunut hinnan takia. Pisti koneet pari viikkoa sitten myyntiin ja lähtee muihin töihin Ruotsiin.
Jännityksellä odotan, kuka auraa, jos auraa. Täällä tuulisilla lakeuksilla saattaa tie mennä umpeen tunnissa, jos sattuu sopiva lumisade ja tuulensuunta. Kun lunta kinostaa yli metrin kasaan metrien matkalta, siitä ei mennä edes nelivedolla, olen kokeillut. Monena talvena on käyty kyläläisiä traktorilla vetämässä irti tielle kasaantuneista kinoksista, mutta ensi talvena ei ehdi eikä pysty muilta töiltä. Varsinaista aurauskalustoa ei meillä myöskään ole eikä tule, koska hommassa ei ole kannatusta eikä muutenkaan järkeä.
Jos huonosti käy, tulee luminen ja kylmä talvi. Hienoa olla tiettömän taipaleen takana pimeässä, jos sähkötkin menee. Pessimistinä ja realistina tähänkin on jo varauduttu niin kuin on parhaiten osattu. Silti hirvittää.
Vierailija kirjoitti:
maanviljely on kallis harrastus
On se mikäli on vielä tuon velaan määrän lisäksi hassannut satojen tuhansien eurojen vuotuiset maataloustuet sekä mitä nyt lieneekään yrittänyt kasvatella, siis niiden tuotot myöskin.
Ajanut vissiin rallia ja pelannut ravihevoisia niin niihin kyllä saa satsattua vaikka enemmånkin.
Pientä tuo on kuitenkin siihen verrattuna kun jyväskylässä pari pitseriaa onnistui velkaannuttamaan itsensä aikoinaan miljoonaluokkaan. Se vaatii jo taitoa ja asiaan paneutumista sekä vuosien ilmaiset pitsatarjoilut.
Ja mitä lasketaan varallisuuteen? Koneet ja laitteet eli kalusto, maat ja kiinteistöt. Mahdollisesti eläimet. Kaikki pakollisia. Eikä niistä saa mitään Ullanlinnan perheasunnon hintaa, jos myy. Eikä kerrytä varallisuutta.