miksi kaikki "taika" häviää maailmasta kun ikää tulee ?
Miksi kaikki muuttuu niin väkinäiseksi ja harmaaksi ?
Kommentit (843)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taijan löytäminen liittyy moneen, kun mustia pilviä/joutsenia kuten korona, Ukrainan sota, energian hinnat, korkea veroaste, konkurssit on ympärillä, ja negatiivinen media / ihmisten kireys...
Ympäröivä toimintaympäristö on muuttunut. Joinain aamuina ei tiedä onko naapuri ravintola konkurssissa.
Sen toki tietää, että julkishallinnossa juhlat jatkuvat, sote - hallintohimmelit kukoistavat, johtajien palkat lyö katosta läpi.
Suomalainen käsitys tasa-arvosta on jotenkin outo.
Jotenkin muuttunut koko maa varkaiden valtakunnaksi 15 vuoden aikana.
Sosiaalidemokratia ja tää et vihreet on 20 vuotta vastustaneet ydinvoimaa, eli aiheuttavat valtavaa tuhoa kansantalouteen.
Moni vaihtaa maata.
Mikään tuosta ei liity siihen "taikaan" millään tapaa. Paitsi että liittyy välillisesti. Sun oman maailmas taikaan, ku näet vain tollasia asioita, ja näet ne noin, ja koet tarpeelliseksi selittää noita tän aiheen yhteydessä.
Katoppas, kaikki ihmiset ei oo samanlaisia, osa kokee että myös ympäröivä maailma vaikuttaa hänen onnellisuuteensa.
Vaikka olisi kuinka välillisiä asiat, vaatii kykyä sulkea asiat taustalle.
Ja näin on jossainmäärin tehtävä.
Monet asiat tulevat annettuna, toimintaympäristössä.Sinänsä on samaa mieltä, että vitaalisuuden ja taijan liekkiä kannattaa vaalia.
Ne voi joko kokeilla sulkea taustalle, tai sitten hyväksyä. Itse ainakin olen kokenut hyväksymisen tehokkaampana, varsinkin kun on kyse asioista joita en voi muuttaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan! T eri
Nuorena esim. uuden tuotteen hankintakin oli aina suuri ja merkittävä tapahtuma. Nyt 48 vuotiaana pari viikkoa sitten ostin uuden puhelimen, eipä tuntunut miltään eikä ole innostusta ollut perehtyä kovin syvällisesti asetuksiinkaan, riittää että se toimii. Vain yksi laite pitkässä sarjassa entisiä uusia laitteita, nämäkin on jo nähty niin monta kertaa ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taijan löytäminen liittyy moneen, kun mustia pilviä/joutsenia kuten korona, Ukrainan sota, energian hinnat, korkea veroaste, konkurssit on ympärillä, ja negatiivinen media / ihmisten kireys...
Ympäröivä toimintaympäristö on muuttunut. Joinain aamuina ei tiedä onko naapuri ravintola konkurssissa.
Sen toki tietää, että julkishallinnossa juhlat jatkuvat, sote - hallintohimmelit kukoistavat, johtajien palkat lyö katosta läpi.
Suomalainen käsitys tasa-arvosta on jotenkin outo.
Jotenkin muuttunut koko maa varkaiden valtakunnaksi 15 vuoden aikana.
Sosiaalidemokratia ja tää et vihreet on 20 vuotta vastustaneet ydinvoimaa, eli aiheuttavat valtavaa tuhoa kansantalouteen.
Moni vaihtaa maata.
Mikään tuosta ei liity siihen "taikaan" millään tapaa. Paitsi että liittyy välillisesti. Sun oman maailmas taikaan, ku näet vain tollasia asioita, ja näet ne noin, ja koet tarpeelliseksi selittää noita tän aiheen yhteydessä.
Katoppas, kaikki ihmiset ei oo samanlaisia, osa kokee että myös ympäröivä maailma vaikuttaa hänen onnellisuuteensa.
Vaikka olisi kuinka välillisiä asiat, vaatii kykyä sulkea asiat taustalle.
Ja näin on jossainmäärin tehtävä.
Monet asiat tulevat annettuna, toimintaympäristössä.Sinänsä on samaa mieltä, että vitaalisuuden ja taijan liekkiä kannattaa vaalia.
Ne voi joko kokeilla sulkea taustalle, tai sitten hyväksyä. Itse ainakin olen kokenut hyväksymisen tehokkaampana, varsinkin kun on kyse asioista joita en voi muuttaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan! T eri
Vaikka kuinka hyväksyisi, taustalla ne ovat tavalla tai toisella. Mitä vähemmän katsoo negatiivisia uutisia, ehkäpä parempi.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena esim. uuden tuotteen hankintakin oli aina suuri ja merkittävä tapahtuma. Nyt 48 vuotiaana pari viikkoa sitten ostin uuden puhelimen, eipä tuntunut miltään eikä ole innostusta ollut perehtyä kovin syvällisesti asetuksiinkaan, riittää että se toimii. Vain yksi laite pitkässä sarjassa entisiä uusia laitteita, nämäkin on jo nähty niin monta kertaa ennenkin.
Juu, nuorena se oli kivaa, kun sai uuden puhelimen. Soittoääniä tms ominaisuuksia, jopa viritteli.
Nyt koittaa sinnitellä älypuhelimen kanssa niin pitkään kuin se vaan pelaa. Kokee sen ruljanssin työläänä ja vastenmielisenä, siirtää jutut ja sovellukset puhelimesta toiseen.
En ymmärrä mistä puhutaan. Nytkin on taas lumen myötä niin kaunista että sekin on jo ihan taianomaista itsessään. Pimeissä illoissa tunnelmaa luovat kynttilät lyhdyissään, koira vetämässä lapsia pulkassa.. ehkä mussa vaan asuu ikuinen pikkulapsi, kun mun mielestä maailma on edelleen lähes yhtä taianomainen kuin oikeasti lapsena.
N. 40v
Kuinka niin ap? Olen 42 ja edelleen tunnen samoja tunteita ajoittain kuin ollessani esimerkiksi 12.
Tähän auttaa, jos lapsuudessa oli joku erityisen tärkeä ja merkityksellinen onnellinen asia tai tapahtuma. Joka sitten jätti jäljen, joka edelleen säteilee valoa ja hyvää oloa.
Yksi esimerkki on lapsuuden onnekas rakastumiskokemus ja toinen hyvät muistot perheestä ja ystävistä.
Jos on ollut vähän p...a lapsuus ja tosi p...a nuoruus, niin keski-ikä, jolloin saa pitkälti tehdä - jos on onnekas - elämästään omanlaistaan, tuntuu huikealta. Enpä olisi uskonut, että kamalista nuoruusvuosista on jotakin hyötyäkin!
Vierailija kirjoitti:
Sen kun tietäisi ja osaisi korjata. Kaikki ihanat muistot on lapsuudesta.
Lapsuus on ainoa huoleton vaihe elämässä, jos siis vanhemmat ovat hoitaneet hommansa oikein. Sitten ihan siitä teinistä alkaen rupeaa pikkuhiljaa totuus valkenemaan, siitä mitä elämä on. Ja mitä enemmän ikää tulee, elämän raadollisuus lyö kasvoille. Tässä iässä alkaa jo ajatella että ei olisi ikinä pitänyt tehdä lapsiakaan näin pahaan maailmaan. Mutta nuorena vielä jaksoin uskoa asioiden muuttumiseen. Nyt en enää usko, vaan kyllä se niin menee että historia toistaa itseään.
Täytyy muistaa, et myös hyviä asioita mahtuu maailmaan.
Miten vaan saisi sen hyvyyden monistumaan.
Lapsissa on tulevaisuuden toivo, ainakin heitä tulee kohdella hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen kun tietäisi ja osaisi korjata. Kaikki ihanat muistot on lapsuudesta.
Lapsuus on ainoa huoleton vaihe elämässä, jos siis vanhemmat ovat hoitaneet hommansa oikein. Sitten ihan siitä teinistä alkaen rupeaa pikkuhiljaa totuus valkenemaan, siitä mitä elämä on. Ja mitä enemmän ikää tulee, elämän raadollisuus lyö kasvoille. Tässä iässä alkaa jo ajatella että ei olisi ikinä pitänyt tehdä lapsiakaan näin pahaan maailmaan. Mutta nuorena vielä jaksoin uskoa asioiden muuttumiseen. Nyt en enää usko, vaan kyllä se niin menee että historia toistaa itseään.
Tuokin on pitkälti asenteesta kiinni. Ja sellaisesta yleisestä suhtautumisesta elämään ja maailmaan. Totuus siitä mitä elämä on on loppujen lopuksi jokaisen oman pään sisällä. Se, että toivoo asioiden muuttuvan, kertoo vain siitä ettei hyväksy nykyhetkeä, joka taas tekee elämästä raskasta. Mutta tuo on luonnollista ja yleistä, ihmiset uupuu oravanpyörään ja muuttuvat tylsämielisiksi, kun hyväksyvät sen, että tätä elämä nyt sitten on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taijan löytäminen liittyy moneen, kun mustia pilviä/joutsenia kuten korona, Ukrainan sota, energian hinnat, korkea veroaste, konkurssit on ympärillä, ja negatiivinen media / ihmisten kireys...
Ympäröivä toimintaympäristö on muuttunut. Joinain aamuina ei tiedä onko naapuri ravintola konkurssissa.
Sen toki tietää, että julkishallinnossa juhlat jatkuvat, sote - hallintohimmelit kukoistavat, johtajien palkat lyö katosta läpi.
Suomalainen käsitys tasa-arvosta on jotenkin outo.
Jotenkin muuttunut koko maa varkaiden valtakunnaksi 15 vuoden aikana.
Sosiaalidemokratia ja tää et vihreet on 20 vuotta vastustaneet ydinvoimaa, eli aiheuttavat valtavaa tuhoa kansantalouteen.
Moni vaihtaa maata.
Mikään tuosta ei liity siihen "taikaan" millään tapaa. Paitsi että liittyy välillisesti. Sun oman maailmas taikaan, ku näet vain tollasia asioita, ja näet ne noin, ja koet tarpeelliseksi selittää noita tän aiheen yhteydessä.
Katoppas, kaikki ihmiset ei oo samanlaisia, osa kokee että myös ympäröivä maailma vaikuttaa hänen onnellisuuteensa.
Vaikka olisi kuinka välillisiä asiat, vaatii kykyä sulkea asiat taustalle.
Ja näin on jossainmäärin tehtävä.
Monet asiat tulevat annettuna, toimintaympäristössä.Sinänsä on samaa mieltä, että vitaalisuuden ja taijan liekkiä kannattaa vaalia.
Ne voi joko kokeilla sulkea taustalle, tai sitten hyväksyä. Itse ainakin olen kokenut hyväksymisen tehokkaampana, varsinkin kun on kyse asioista joita en voi muuttaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan! T eri
Vaikka kuinka hyväksyisi, taustalla ne ovat tavalla tai toisella. Mitä vähemmän katsoo negatiivisia uutisia, ehkäpä parempi.
Ensimmäinen viestini tähän ketjuun, mutta itse olen ratkaissut ko. "ongelman" niin, etten seuraa uutisia. Ollenkaan.
Olen 31-vuotias, enkä ole koskaan esimerkiksi katsonut televisiouutisia, ja nettilehdistäkin tapasin lukea vain joitain yksittäisiä mielenkiintoisia uutisia ja artikkeleita. Ukrainan sodan alettua tein ihan oman psyykeeni vuoksi valinnan, etten halunnut nähdä *mitään* sotaan liittyvää, ja olenkin siitä lähtien tietoisesti vältellyt kaikkia uutislähteitä. En enää edes silmäile lehtiotsikoita kassajonossa.
Ja oloni on... vapaa? Someni on täynnä kissanpentuja ja luonto- ja kokkausvideoita, ja esim. täällä palstalla skippaan kaikki negatiiviset jutut ihan suosiolla. 🌱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taijan löytäminen liittyy moneen, kun mustia pilviä/joutsenia kuten korona, Ukrainan sota, energian hinnat, korkea veroaste, konkurssit on ympärillä, ja negatiivinen media / ihmisten kireys...
Ympäröivä toimintaympäristö on muuttunut. Joinain aamuina ei tiedä onko naapuri ravintola konkurssissa.
Sen toki tietää, että julkishallinnossa juhlat jatkuvat, sote - hallintohimmelit kukoistavat, johtajien palkat lyö katosta läpi.
Suomalainen käsitys tasa-arvosta on jotenkin outo.
Jotenkin muuttunut koko maa varkaiden valtakunnaksi 15 vuoden aikana.
Sosiaalidemokratia ja tää et vihreet on 20 vuotta vastustaneet ydinvoimaa, eli aiheuttavat valtavaa tuhoa kansantalouteen.
Moni vaihtaa maata.
Mikään tuosta ei liity siihen "taikaan" millään tapaa. Paitsi että liittyy välillisesti. Sun oman maailmas taikaan, ku näet vain tollasia asioita, ja näet ne noin, ja koet tarpeelliseksi selittää noita tän aiheen yhteydessä.
Katoppas, kaikki ihmiset ei oo samanlaisia, osa kokee että myös ympäröivä maailma vaikuttaa hänen onnellisuuteensa.
Vaikka olisi kuinka välillisiä asiat, vaatii kykyä sulkea asiat taustalle.
Ja näin on jossainmäärin tehtävä.
Monet asiat tulevat annettuna, toimintaympäristössä.Sinänsä on samaa mieltä, että vitaalisuuden ja taijan liekkiä kannattaa vaalia.
Ne voi joko kokeilla sulkea taustalle, tai sitten hyväksyä. Itse ainakin olen kokenut hyväksymisen tehokkaampana, varsinkin kun on kyse asioista joita en voi muuttaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan! T eri
Vaikka kuinka hyväksyisi, taustalla ne ovat tavalla tai toisella. Mitä vähemmän katsoo negatiivisia uutisia, ehkäpä parempi.
Ensimmäinen viestini tähän ketjuun, mutta itse olen ratkaissut ko. "ongelman" niin, etten seuraa uutisia. Ollenkaan.
Olen 31-vuotias, enkä ole koskaan esimerkiksi katsonut televisiouutisia, ja nettilehdistäkin tapasin lukea vain joitain yksittäisiä mielenkiintoisia uutisia ja artikkeleita. Ukrainan sodan alettua tein ihan oman psyykeeni vuoksi valinnan, etten halunnut nähdä *mitään* sotaan liittyvää, ja olenkin siitä lähtien tietoisesti vältellyt kaikkia uutislähteitä. En enää edes silmäile lehtiotsikoita kassajonossa.
Ja oloni on... vapaa? Someni on täynnä kissanpentuja ja luonto- ja kokkausvideoita, ja esim. täällä palstalla skippaan kaikki negatiiviset jutut ihan suosiolla. 🌱
Toivottavasti et myöskään äänestä, kun et tiedä mistään mitään.
Minulle on käynyt niin että taika on kadonnut joistakin asioista ja siirtynyt toisiin. Muistojani vaalin erityisesti, siellä on ehtymätön kauniiden asioiden lähde. On myös erityisiä ihmisiä, jotka ovat jättäneet elämänpituisen jäljen. He tulevat luokseni vierailulle ja katsovat lempeästi.
Jos on taipuvainen katsomaan luontoa sillä silmällä, että se on ihmeitä täynnä, niin taika säilyy elämän loppuun saakka. Ei haittaa vaikka silmistä näkö hämärtyisi, kauneuden valo sytyttää ihmeen nähtäväksi. Sitä on pienissä asioissa, mutta myös kokonaisuuksissa ja kaikkien asioiden välisissä yhteyksissä.
Perhonen joka väräyttää siipiään...
Vierailija kirjoitti:
Jos on ollut vähän p...a lapsuus ja tosi p...a nuoruus, niin keski-ikä, jolloin saa pitkälti tehdä - jos on onnekas - elämästään omanlaistaan, tuntuu huikealta. Enpä olisi uskonut, että kamalista nuoruusvuosista on jotakin hyötyäkin!
Tässä on ihan hyvä pointti. Oma nuoruus myös todella vaikea ja nyt keski-ikäisenä vihdoin rauha maassa vaikka se taika on kyllä kadonnut minultakin mutta ei haittaa. Nautin vain eri asioista kuin silloin, bilettäminen saanut jäädä tilalle tullut luonnossa liikkuminen.
Ne joilla elämä taas oli hyvin onnellista nuorena ovat varmasti ikääntyessään masentuneita ja nostalgiaan taipuvaisempia.
Onko muille käynyt niin ettei elokuvien tai sarjojen katsominen kiinnosta enää samalla tavalla? Jos ennen tuli tapitettua jatkuvasti ties mitä tarjontaa niin nyt lopettaa katsomisen 10 minuutin jälkeen koska ei vaan kiinnosta? Elokuvateattereissa en myöskään käy enää.
En koe että tässä olisi mitään ikäautomatiikkaa. Nyt 62v ja taikaa on. Korkeintaan se että perheellisenä elämä on vähän ennakoitavampaa kuin joskus nuorena jolloin oli vähän vapaampi menemään.
Ei sitä taikaa koskaan ollutkaan. Nuorena laukkaa mielikuvitus, vanhempana kokemus opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taijan löytäminen liittyy moneen, kun mustia pilviä/joutsenia kuten korona, Ukrainan sota, energian hinnat, korkea veroaste, konkurssit on ympärillä, ja negatiivinen media / ihmisten kireys...
Ympäröivä toimintaympäristö on muuttunut. Joinain aamuina ei tiedä onko naapuri ravintola konkurssissa.
Sen toki tietää, että julkishallinnossa juhlat jatkuvat, sote - hallintohimmelit kukoistavat, johtajien palkat lyö katosta läpi.
Suomalainen käsitys tasa-arvosta on jotenkin outo.
Jotenkin muuttunut koko maa varkaiden valtakunnaksi 15 vuoden aikana.
Sosiaalidemokratia ja tää et vihreet on 20 vuotta vastustaneet ydinvoimaa, eli aiheuttavat valtavaa tuhoa kansantalouteen.
Moni vaihtaa maata.
Mikään tuosta ei liity siihen "taikaan" millään tapaa. Paitsi että liittyy välillisesti. Sun oman maailmas taikaan, ku näet vain tollasia asioita, ja näet ne noin, ja koet tarpeelliseksi selittää noita tän aiheen yhteydessä.
Katoppas, kaikki ihmiset ei oo samanlaisia, osa kokee että myös ympäröivä maailma vaikuttaa hänen onnellisuuteensa.
Vaikka olisi kuinka välillisiä asiat, vaatii kykyä sulkea asiat taustalle.
Ja näin on jossainmäärin tehtävä.
Monet asiat tulevat annettuna, toimintaympäristössä.Sinänsä on samaa mieltä, että vitaalisuuden ja taijan liekkiä kannattaa vaalia.
Ne voi joko kokeilla sulkea taustalle, tai sitten hyväksyä. Itse ainakin olen kokenut hyväksymisen tehokkaampana, varsinkin kun on kyse asioista joita en voi muuttaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan! T eri
Vaikka kuinka hyväksyisi, taustalla ne ovat tavalla tai toisella. Mitä vähemmän katsoo negatiivisia uutisia, ehkäpä parempi.
Ensimmäinen viestini tähän ketjuun, mutta itse olen ratkaissut ko. "ongelman" niin, etten seuraa uutisia. Ollenkaan.
Olen 31-vuotias, enkä ole koskaan esimerkiksi katsonut televisiouutisia, ja nettilehdistäkin tapasin lukea vain joitain yksittäisiä mielenkiintoisia uutisia ja artikkeleita. Ukrainan sodan alettua tein ihan oman psyykeeni vuoksi valinnan, etten halunnut nähdä *mitään* sotaan liittyvää, ja olenkin siitä lähtien tietoisesti vältellyt kaikkia uutislähteitä. En enää edes silmäile lehtiotsikoita kassajonossa.
Ja oloni on... vapaa? Someni on täynnä kissanpentuja ja luonto- ja kokkausvideoita, ja esim. täällä palstalla skippaan kaikki negatiiviset jutut ihan suosiolla. 🌱
Tässä on tavallaan ihan pointtia, mutta toi viimeinen kappale vesittää tän sanoman. Koska somet ja kaikenlaiset kommenttipalstat (tämä mukaanlukien) ovat iso ongelma. Sanonta 'seura tekee kaltaisekseen' pätee hirveän hyvin nettimaailmaan, missä täysin randot ventovieraat vetävät kävyn pyllyyn jostain käsien pesemisestä, Olkluoto kolmosesta tai Wille-v-un-Rydmanista. Se harmaa öyhöttäminen tarttuu, ja etipä siinä sitten taikaa maailmasta.
Katoppas, kaikki ihmiset ei oo samanlaisia, osa kokee että myös ympäröivä maailma vaikuttaa hänen onnellisuuteensa.
Vaikka olisi kuinka välillisiä asiat, vaatii kykyä sulkea asiat taustalle.
Ja näin on jossainmäärin tehtävä.
Monet asiat tulevat annettuna, toimintaympäristössä.
Sinänsä on samaa mieltä, että vitaalisuuden ja taijan liekkiä kannattaa vaalia.