40+, ottaisitteko uuden miehen, jos ero tulisi?

Mun kumppani otti uuden naisen, mut.

Kuulemma Tinderissä oli liian kamalia miehiä.

Kiitos Tinderin miehet

N44

Totta tai ei, joku nainen kertoi ottaneensa uuden miehen, kun entinen kuoli ja lapset lähti. Halusi uuden"perheen"koska on aina ollut perheihmininen. Miehestä kun saa samalla puolison ja lapsen!

Puolisoni on vakavasti sairas ja pelkään jääväni leskeksi. En osaa edes ajatuksen tasolla kuvitella uutta parisuhdetta, 25 vuotta tässä ollaan oltu onnellisesti nuoresta pitäen.

En ottaisi enkä haluaisi ketään saman katon alle asumaan. Tapailla kyllä voisin jotain.

Luulisin kyllä että ottaisin. Mutta olisi se vaikeaa, sillä oon nykyään todella rikas eikä olisi helppoa löytää yhtä varakasta miestä tai muuten luottaa siihen ettei uusi mies olisi pelkästään omaisuuteni perässä.

Jos jäisin yksin tästä liitosta , olis varmaan vaikeeta asua yksin kun en ole koskaan joutunut asumaan  yksin.  Toisaalta pelottaa   vanhuus kun kaikkien tuttujen   miehet on sairastuneet vakavasti  n. 60---- 70 vuotiaina.   Sitä  uutta kumppania en varmaan  arvaisi ruveta omaishoitajana  passaamaan. Tän nykyisen voisin hoitaakin niin kauan  kuin jaksan kun hän on ollut aina maailman  paras  aviomies ja hyvä tähän asti.    Paitsi jos sairaus toisi mukanaan agressiivisuutta niinkuin  jotkut  muistisairaudet.

En ottaisi saman katon alle asumaan, tapailusuhdetta ehkä voisin harkita.

N46

En, pelkkiä irtonumeroita vaan ja sitäpaitsi en koskaan enää löytäisi yhtä ihanaa parisuhdetta mikä minulla nyt on.

En ottaisi enää ketään muuta kotiini asumaan. Voisin seurustella mutta molemmilla pitäisi olla omat kodit.

En tiedä. Erosin tänä vuonna pitkästä liitosta ja ei vielä ainakaan tunnu siltä että mikään parisuhde kiinnostaisi. Muutama seksisuhde ollut ja se on tähän tilanteeseen sopiva järjestely.

Mukava olla näinkin. On opiskelut, työt, lapset, ystävät ja harrastukset. En etsimällä etsi mitään. Monet treffikutsut olen saanut mutta kieltäytynyt kaikista.

Lapsille en isäpuolta kaipaa, heillä hyvä isä viikko/viikko-systeemillä.

Päätin jo nuorena parikymppisenä, että vanhana elän yksin. Kyllästytti jo silloin parisuhteessa eläminen. Ei sitä jaksa, pitää olla ihmisellä rauha, viimeistään vanhana!

Ottaisin ja etsisin sopivaa kumppania aktiivisesti. En halua viettää suurinta osaa ajasta täysin yksin. Tässä iässä suurin osa kavereista on poteroitunut omiin pikku perheisiinsä ja kavereita nähdään todella harvoin, joten aika yksin jäisi. Joillekin se sopii, mulle ei.

N41

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin. Paljon nuoremman.

Et ikinä saa, tätinainen.

Onneksi olen vapaaehtoisesti sinkku. Ei anna hyvää kuvaa naisista tämäKÄÄN ketju. Mies

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olen vapaaehtoisesti sinkku. Ei anna hyvää kuvaa naisista tämäKÄÄN ketju. Mies

Kaikki tietävät mikä olet.

En. Kaksi pitkää suhdetta päättyneet haavoitta vasti kaksoiselämän paljastumisiin ja pettämisiin. Olen ollut sinisimäinen ja luottavainen. En halua kovettua ja kyynistyä enkä enää kerätä sydämeni palasia valheiden verkkojen seasta. Siksi itsekseen parempi ja iloita ystävistä ja lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi olen vapaaehtoisesti sinkku. Ei anna hyvää kuvaa naisista tämäKÄÄN ketju. Mies

Ai se kun naiset ei enää jaksa palvella miestä, ei kestä pettämistä, valehtelua? Sekö tekee naisesta huonon? Mitä se kertoo miehistä jotka vaativat naista kynnysmatokseen ja alistettavaksi? Mikä sinä olet kun sinä sitä vaadit? Kerro ihmeessä. Miksi vihaat naisia?

Ohis, mutta täällä muutama sanoo, että saman katon alle en enää ketään ota, mutta tapailusuhde kävisi. Ja siis ok jos haluaa vaan tapailla eikä syventää suhdetta sen enempää ja sitoutua.

Haluain nyt kuitenkin vaan muistuttaa, että voi olla parisuhteessa ja vaikka naimisissa, mutta ei samaan asuntoon ole pakko muuttaa. Ei jaettu talous ole mikään parisuhteen mitta ja aikuisena ja kokeneena se pitäisi jo tietää.

Minä otin. En koe parisuhdetta henkisesti raskaana.

Vierailija kirjoitti:

Ehei. Ei enää ikinä seksinvonkausta.

Tämä. En usko, että löytäisin helposti miestä, joka suostuisi siihen aika harvaan seksitahtiin kuin minä. En siis todellakaan jaksaisi jotain kerta viikossa tahtia, vaan se alkaisi todella ärsyttämään, en edes kerran kahdessa viikossa ja kerran kuukaudessakin olisi aika maksimi, jos niinkään usein. Nelikymppisenä olisin vastannut toisella tavalla, mutta nyt melkein viisikymppisenä seksi ei ole enää kovin tärkeää.

Samaan asuntoon en ottaisi asumaan ketään, sillä mielestäni on ihanaa olla yksin.