Miksi lastensuojelu ei toimi Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vääriä ihmisiä alalla.... ihminen joka itse tulee huonoista oloista on todnäk paljon motivoituneempi auttamaan muita ja puuttumaan , kuin sellainen joka ei tunne tätä maailmaa .

Eli pelkkiä kokemusasiantuntijoita sossuiks vaan, ei väliä koulutuksella tai psyykkisellä vakaudella? Mitä jos asiakastapaukset menee vähän liiankin lähelle omia kokemuksia? Jos on tottunut ja mallioppinut kurjassa lapsuudessaan vääryyksille, niin pystyykö varmasti erottamaan ne vääryydet vai pitääkö niitä normaalina? Monet lapsuudessaan kaltoinkohtelua kokeneet kertovat aikuisena, etteivät kykeneet tunnistamaan, että heitä kohdeltiin väärin, luulivat normaaliksi. Lisäksi lapsuuden traumat ja kiintymyssuhdeongelmat näkyvät ja siirtyvät aikuisiän ihmissuhteisiin. Myös vuosikausia sitten tapahtuneet traumat voivat aiheuttaa takaumia ja heikentää toimintakykyä aikuisuudessakin. Jotkut ovat niin traumatisoituneita, että menettävät työkykynsä lopuksi ikää. Onko sellainen ihminen kykenevä toimimaan lastensuojelun sossuna ja toimimaan objektiivisesti?

Tämä on perustavan tason ongelma varsinkin nuorempien lasun sossujen tapauksessa. Eli he eivät kykene kunnolla sisäistämään sitä, että kasvatus muuttuu, ja että ne tavat millä heitä itseään lapsena kohdeltiin eivät useinkaan enää ole hyväksyttäviä. Vasta pitkäaikaisempi työkokemus alalta opettaa siihen, että luotetaan tutkittuun tietoon.

Ihan siksi koska lasten tekeminen on liian helppoa.

Toivottavasti tulevaisuudessa voidaan tarkasti kontrolloida kuka tekee lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Lasun sossuna totean, että ei ne yksittäiset lastensuojeluilmoitukset mitenkään erityisesti lasua kuormita. Se todellinen kuormittavuus on syvässä päässä. Siellä missä ollaan asiakkuudessa, mutta mitään tukia ja palveluja ei suostuta ottamaan vastaan vaan venkoillaan ja valehdellaan kaikessa. Siellä missä 13 -vuotiaat vetää jo kovia päihteitä ja ryyppäävät äitiensä kanssa. Siellä sekakäyttäjien ja mielenterveysongelmaisten maailmassa, jota tavan kansalainen ei juurikaan näe. Kun mikään ei kanna, mikään ei vaikuta, kun jo kolmas sukupolvi syntyy fas -lapsena ja silti puhutaan miten ollaan ihan tavallisia perheitä. Ja missä asiakkaiden omasta mielestä on vain oikeuksia, mutta ei lainkaan velvollisuuksia.

No mutta miksi nää lapset ja nuoret jätetään näihin perheisiin? Miksei syntyviä huostaan samantien, jos vanhemmilla touhu tuollaista?

Vierailija kirjoitti:

Lasun sossuna totean, että ei ne yksittäiset lastensuojeluilmoitukset mitenkään erityisesti lasua kuormita. Se todellinen kuormittavuus on syvässä päässä. Siellä missä ollaan asiakkuudessa, mutta mitään tukia ja palveluja ei suostuta ottamaan vastaan vaan venkoillaan ja valehdellaan kaikessa. Siellä missä 13 -vuotiaat vetää jo kovia päihteitä ja ryyppäävät äitiensä kanssa. Siellä sekakäyttäjien ja mielenterveysongelmaisten maailmassa, jota tavan kansalainen ei juurikaan näe. Kun mikään ei kanna, mikään ei vaikuta, kun jo kolmas sukupolvi syntyy fas -lapsena ja silti puhutaan miten ollaan ihan tavallisia perheitä. Ja missä asiakkaiden omasta mielestä on vain oikeuksia, mutta ei lainkaan velvollisuuksia.

Pitäisi olla keino puuttua tämän porukan lisääntymiseen.

Vierailija kirjoitti:

Voisko tän keskustelun nyt palauttaa raiteilleen?

Esim. koulusta eivät useat henkilöt tee kiusallaan useita lastensuojeluilmoituksia. Ei ole kivaa jäädä ylitöihin kirjoittelemaan lasuja, mutta siihen on sekä juridinen että moraalinen velvollisuus. Miksi hälytyskellot eivät soi näissä tapauksissa, vaan tilannetta katsotaan läpi sormien kunnes lapsi on pahimmillaan kuollut?

Paljonhan puututaan, mutta niistä ei synny värikkäitä otsikoita, kuten näissä yksittäisissä julkisuuteen nousevissa tapauksissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasun sossuna totean, että ei ne yksittäiset lastensuojeluilmoitukset mitenkään erityisesti lasua kuormita. Se todellinen kuormittavuus on syvässä päässä. Siellä missä ollaan asiakkuudessa, mutta mitään tukia ja palveluja ei suostuta ottamaan vastaan vaan venkoillaan ja valehdellaan kaikessa. Siellä missä 13 -vuotiaat vetää jo kovia päihteitä ja ryyppäävät äitiensä kanssa. Siellä sekakäyttäjien ja mielenterveysongelmaisten maailmassa, jota tavan kansalainen ei juurikaan näe. Kun mikään ei kanna, mikään ei vaikuta, kun jo kolmas sukupolvi syntyy fas -lapsena ja silti puhutaan miten ollaan ihan tavallisia perheitä. Ja missä asiakkaiden omasta mielestä on vain oikeuksia, mutta ei lainkaan velvollisuuksia.

No mutta miksi nää lapset ja nuoret jätetään näihin perheisiin? Miksei syntyviä huostaan samantien, jos vanhemmilla touhu tuollaista?

Koska huostaanoton kynnys on erittäin korkealla. Kaikkea muuta pitää yrittää ennen. Pienissä kunnissa on varmasti kyse myös rahasta. Huostaanotto on kunnalle valtavan kallista, se monilapsinen perhe kyllä pikkukunnassa pitää helpolla lapsensa, jos yhtään vaan voi olettaa, että hengissä pysyvät.

Vierailija kirjoitti:

Lasun sossuna totean, että ei ne yksittäiset lastensuojeluilmoitukset mitenkään erityisesti lasua kuormita. Se todellinen kuormittavuus on syvässä päässä. Siellä missä ollaan asiakkuudessa, mutta mitään tukia ja palveluja ei suostuta ottamaan vastaan vaan venkoillaan ja valehdellaan kaikessa. Siellä missä 13 -vuotiaat vetää jo kovia päihteitä ja ryyppäävät äitiensä kanssa. Siellä sekakäyttäjien ja mielenterveysongelmaisten maailmassa, jota tavan kansalainen ei juurikaan näe. Kun mikään ei kanna, mikään ei vaikuta, kun jo kolmas sukupolvi syntyy fas -lapsena ja silti puhutaan miten ollaan ihan tavallisia perheitä. Ja missä asiakkaiden omasta mielestä on vain oikeuksia, mutta ei lainkaan velvollisuuksia.

Moni ei ymmärrä, että lastensuojelulla on velvollisuus kontaktoida kaikki ne vanhemmat joiden lapsista on tehty lastensuojeluilmoitus. Jos kontaktointi ei tuo tuloksia niin sitä jatketaan kunnes tuloksia tulee. Monia vanhempia ei edes syytetä mistään vakavasta, mutta periaatesyistä he eivät silti vastaa puhelimeen tai päästä perhetyöntekijää kotiinsa. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa johonkin puuttuvaan lapaseen liittyvä lastensuojeluilmoitus voi kasvaa valtavaksi asiaksi, kun vanhemmat eivät ymmärrä mihin kaikkeen heidän yhteistyöhaluttomuutensa johtaa, ja miten tällainen yhteistyöhaluttomuus myös kasvattaa sitä huolta mitä lapsesta koetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasun sossuna totean, että ei ne yksittäiset lastensuojeluilmoitukset mitenkään erityisesti lasua kuormita. Se todellinen kuormittavuus on syvässä päässä. Siellä missä ollaan asiakkuudessa, mutta mitään tukia ja palveluja ei suostuta ottamaan vastaan vaan venkoillaan ja valehdellaan kaikessa. Siellä missä 13 -vuotiaat vetää jo kovia päihteitä ja ryyppäävät äitiensä kanssa. Siellä sekakäyttäjien ja mielenterveysongelmaisten maailmassa, jota tavan kansalainen ei juurikaan näe. Kun mikään ei kanna, mikään ei vaikuta, kun jo kolmas sukupolvi syntyy fas -lapsena ja silti puhutaan miten ollaan ihan tavallisia perheitä. Ja missä asiakkaiden omasta mielestä on vain oikeuksia, mutta ei lainkaan velvollisuuksia.

Pitäisi olla keino puuttua tämän porukan lisääntymiseen.

Sanopa se. Meillä on mediassakin välillä näitä vuoden äitejä, kun kuusikin lasta vuorollaan on huostassa, mutta aina on uudestaan maha pystyssä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vääriä ihmisiä alalla.... ihminen joka itse tulee huonoista oloista on todnäk paljon motivoituneempi auttamaan muita ja puuttumaan , kuin sellainen joka ei tunne tätä maailmaa .

Eli pelkkiä kokemusasiantuntijoita sossuiks vaan, ei väliä koulutuksella tai psyykkisellä vakaudella? Mitä jos asiakastapaukset menee vähän liiankin lähelle omia kokemuksia? Jos on tottunut ja mallioppinut kurjassa lapsuudessaan vääryyksille, niin pystyykö varmasti erottamaan ne vääryydet vai pitääkö niitä normaalina? Monet lapsuudessaan kaltoinkohtelua kokeneet kertovat aikuisena, etteivät kykeneet tunnistamaan, että heitä kohdeltiin väärin, luulivat normaaliksi. Lisäksi lapsuuden traumat ja kiintymyssuhdeongelmat näkyvät ja siirtyvät aikuisiän ihmissuhteisiin. Myös vuosikausia sitten tapahtuneet traumat voivat aiheuttaa takaumia ja heikentää toimintakykyä aikuisuudessakin. Jotkut ovat niin traumatisoituneita, että menettävät työkykynsä lopuksi ikää. Onko sellainen ihminen kykenevä toimimaan lastensuojelun sossuna ja toimimaan objektiivisesti?

Tämä on perustavan tason ongelma varsinkin nuorempien lasun sossujen tapauksessa. Eli he eivät kykene kunnolla sisäistämään sitä, että kasvatus muuttuu, ja että ne tavat millä heitä itseään lapsena kohdeltiin eivät useinkaan enää ole hyväksyttäviä. Vasta pitkäaikaisempi työkokemus alalta opettaa siihen, että luotetaan tutkittuun tietoon.

Niin siis heitähän koulutetaan yliopistossa tästä kaikesta. On jopa koulutuksen keskiössä, jatkuva itseteflektio ja omien asenteiden sekä mallien kriittinen tarkastelu. Tuossa en näe mitään ongelmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisko tän keskustelun nyt palauttaa raiteilleen?

Esim. koulusta eivät useat henkilöt tee kiusallaan useita lastensuojeluilmoituksia. Ei ole kivaa jäädä ylitöihin kirjoittelemaan lasuja, mutta siihen on sekä juridinen että moraalinen velvollisuus. Miksi hälytyskellot eivät soi näissä tapauksissa, vaan tilannetta katsotaan läpi sormien kunnes lapsi on pahimmillaan kuollut?

Paljonhan puututaan, mutta niistä ei synny värikkäitä otsikoita, kuten näissä yksittäisissä julkisuuteen nousevissa tapauksissa.

Omassa vanhassa työssäni näin ihan livenä, miten p......y joissain perheissä sai jatkua vuosikausia kymmenistä lasuista huolimatta.

Rahnaa tulee miljarditolkulla, oli tulokset mitkä tahansa.

Käsitys lapsen parhaasta on no... mielenkiintoinen.

Oikeusprosessi kesti vuosia ja siihen päivän saakka, kunnes tuomio tuli, koko perheväkivaltaongelman olemassaolo haluttiin työntää taka-alalle ja unohtaa, vaikka se aloitti koko jutun. Syyt tähän ja tapaamisiin painostukseen ovat nyt jälkikäteen selvä: lastensuojelussa he eivät halunneet, että vanhempani käy heidän päälleen niin kuin hän kävi perheenjäseniensä päälle, kun asiat eivät menneet hänen haluamallaan tavalla. En suostunut tähän pelleilyyn vaan vastustin kaikin mahdollisin tavoin mitä lapsella on ja lopulta vanhempani viha minua ja poikkiteloin asettumistani kohtaan ryöpsähti lastensuojelun naamalle ja he poistuivat takavasemmalle tuomion lopulta sinetöidessä asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Meillä oli teinillä päihdekokeilu, siis joi itsensä humalaan ja sammui. Soitin ambulanssin hänelle. Siitä alkoi vuoden pituinen rumba, kotikäynnit, perhetyöntekijän käynnit, psykiatrin luona käynnit. Yhdestä kännistä valtava tapahtumaketju käynnistyi. Jos toiste kävisi samanlainen tilanne, pyrkisin pärjäämään ilman ambulanssia. Onneksi pian täyttää nuori 18, jäi traumat siitä, miten suuri haloo tuosta yhdestä kerrasta tuli. Ei mitään muuta syytä kuin se yksi humala.

Nuo kotikäynnit ja psykiatrit yms. eivät ole pakollisia, eli olisit voinut kieltäytyä niistä. Lastensuojelulla ei myöskään olisi ollut mahdollisuutta rangaista sinua kieltäytymisestä, koska yksi känni ei ole huostaanottoperuste ja muita pakkokeinoja kuin huostaanotto ei lastensuojelulla ole käytössään.

"Yhteistyöstä kieltäytyminen" ja "hoitovastaisuus" voivat herättää "huolen" joka on peruste huostaanotolle.

Lastensuojelun resursseja käytetään liikaa vääriin kohteisiin eli vääriin lapsiin ja perheisiin. Lastensuojelu yrittää auttaa lapsia, jotka tarvitsevat kuntoutusta tai tukitoimia kouluun eikä se ole lastensuojelun tehtävä! Koulu luulee, että pitää tehdä lastensuojeluilmoitus jos lapsi oireilee ilman riittävää tukea koulussa. Vanhemmat luulevat, että saavat tuen kouluun lastensuojelun kautta.

Ihan hirveää tuhlausta eikä lapsi saa tarvitsemaansa tukea.

Lastensuojelun resurssit pitää ohjata niihin perheisiin, missä Vanhemmat eivät kykene pitämään huolta lapsistaan eikä niihin perheisiin, missä Vanhemmat taistelevat siitä, että lapsi saisi tarvitsemaansa tuen kouluun tai maksusitoumuksen kuntoutukseen.

Tämä on ihan vääristynyt kuvio. Rakenteellinen vinossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasun sossuna totean, että ei ne yksittäiset lastensuojeluilmoitukset mitenkään erityisesti lasua kuormita. Se todellinen kuormittavuus on syvässä päässä. Siellä missä ollaan asiakkuudessa, mutta mitään tukia ja palveluja ei suostuta ottamaan vastaan vaan venkoillaan ja valehdellaan kaikessa. Siellä missä 13 -vuotiaat vetää jo kovia päihteitä ja ryyppäävät äitiensä kanssa. Siellä sekakäyttäjien ja mielenterveysongelmaisten maailmassa, jota tavan kansalainen ei juurikaan näe. Kun mikään ei kanna, mikään ei vaikuta, kun jo kolmas sukupolvi syntyy fas -lapsena ja silti puhutaan miten ollaan ihan tavallisia perheitä. Ja missä asiakkaiden omasta mielestä on vain oikeuksia, mutta ei lainkaan velvollisuuksia.

No mutta miksi nää lapset ja nuoret jätetään näihin perheisiin? Miksei syntyviä huostaan samantien, jos vanhemmilla touhu tuollaista?

Sekakäyttäjä voi puukottaa jos sellaisen menee suututtamaan. On helpompi käyttää työaika sellaisiin asiakkaisiin, jotka eivät puukota vaikka vainoaisi kuinka paljon. Saman palkan saa joka tapauksessa.

Vierailija kirjoitti:

Rahnaa tulee miljarditolkulla, oli tulokset mitkä tahansa.

Rahaa tulee ja siksi pidetään ne jotka jo ovat ja jotka ovat kilttejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Meillä oli teinillä päihdekokeilu, siis joi itsensä humalaan ja sammui. Soitin ambulanssin hänelle. Siitä alkoi vuoden pituinen rumba, kotikäynnit, perhetyöntekijän käynnit, psykiatrin luona käynnit. Yhdestä kännistä valtava tapahtumaketju käynnistyi. Jos toiste kävisi samanlainen tilanne, pyrkisin pärjäämään ilman ambulanssia. Onneksi pian täyttää nuori 18, jäi traumat siitä, miten suuri haloo tuosta yhdestä kerrasta tuli. Ei mitään muuta syytä kuin se yksi humala.

Nuo kotikäynnit ja psykiatrit yms. eivät ole pakollisia, eli olisit voinut kieltäytyä niistä. Lastensuojelulla ei myöskään olisi ollut mahdollisuutta rangaista sinua kieltäytymisestä, koska yksi känni ei ole huostaanottoperuste ja muita pakkokeinoja kuin huostaanotto ei lastensuojelulla ole käytössään.

"Yhteistyöstä kieltäytyminen" ja "hoitovastaisuus" voivat herättää "huolen" joka on peruste huostaanotolle.

Jep, ja sit kun ryhtyykin "yhteistyöhön" ja ottaa vastaan "hoitoa", niin sit niitä huolia vasta aletaankin listaan keräämään, jos ei löydy mitään järkevän oloisia huolia, niin sitten vaikka keksitään niitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Meillä oli teinillä päihdekokeilu, siis joi itsensä humalaan ja sammui. Soitin ambulanssin hänelle. Siitä alkoi vuoden pituinen rumba, kotikäynnit, perhetyöntekijän käynnit, psykiatrin luona käynnit. Yhdestä kännistä valtava tapahtumaketju käynnistyi. Jos toiste kävisi samanlainen tilanne, pyrkisin pärjäämään ilman ambulanssia. Onneksi pian täyttää nuori 18, jäi traumat siitä, miten suuri haloo tuosta yhdestä kerrasta tuli. Ei mitään muuta syytä kuin se yksi humala.

Nuo kotikäynnit ja psykiatrit yms. eivät ole pakollisia, eli olisit voinut kieltäytyä niistä. Lastensuojelulla ei myöskään olisi ollut mahdollisuutta rangaista sinua kieltäytymisestä, koska yksi känni ei ole huostaanottoperuste ja muita pakkokeinoja kuin huostaanotto ei lastensuojelulla ole käytössään.

"Yhteistyöstä kieltäytyminen" ja "hoitovastaisuus" voivat herättää "huolen" joka on peruste huostaanotolle.

Jep, ja sit kun ryhtyykin "yhteistyöhön" ja ottaa vastaan "hoitoa", niin sit niitä huolia vasta aletaankin listaan keräämään, jos ei löydy mitään järkevän oloisia huolia, niin sitten vaikka keksitään niitä.

Suosikkimetodeihin kuuluu niin henkinen kuin taloudellinenkin rääkkäys, kyllä huolia alkaa tulemaan kummasti, kun pidetään lapsia ja vanhempia vilussa ja nälässä, vailla mitään iloja elämässä.

Kun näin toimitaan, saadaan jopa saunakaljan juomisesta tehtyä erittäin huolestuttava arvio, kertoohan se kuitenkin siitä että ei tajua taloudesta saati siitä mikä on "sopivaa" ja "turvallista" lapsien kannalta.

Sit jos "auttajien" hoteissa tuleekin traumoja, niin se on eri asia, hyväksyttävä, ihan jees juttu.

Vierailija kirjoitti:

Sit jos "auttajien" hoteissa tuleekin traumoja, niin se on eri asia, hyväksyttävä, ihan jees juttu.

Niinpä. Sijaisperheessä saunakalja tai välttämättä edes lapsen laitto arestiin ei "yllättäen" enää olekaan huoli.

Vierailija kirjoitti:

Lastensuojelun resursseja käytetään liikaa vääriin kohteisiin eli vääriin lapsiin ja perheisiin. Lastensuojelu yrittää auttaa lapsia, jotka tarvitsevat kuntoutusta tai tukitoimia kouluun eikä se ole lastensuojelun tehtävä! Koulu luulee, että pitää tehdä lastensuojeluilmoitus jos lapsi oireilee ilman riittävää tukea koulussa. Vanhemmat luulevat, että saavat tuen kouluun lastensuojelun kautta.

Ihan hirveää tuhlausta eikä lapsi saa tarvitsemaansa tukea.

Lastensuojelun resurssit pitää ohjata niihin perheisiin, missä Vanhemmat eivät kykene pitämään huolta lapsistaan eikä niihin perheisiin, missä Vanhemmat taistelevat siitä, että lapsi saisi tarvitsemaansa tuen kouluun tai maksusitoumuksen kuntoutukseen.

Tämä on ihan vääristynyt kuvio. Rakenteellinen vinossa.

Nyt on väärä käsitys tuosta koulusta. Siellä tehdään lasuja toistuvasta lintsaamisesta, viiltelyjäljistä, selvästä mielenterveysoireilusta, insesti- tai väkivaltaepäilyistä ja lapsen hoidon laiminlyönneistä ym. Lasuja ei tehdä esim.  tuen tarpeen takia.