Tarve syödä välipaloja jatkuvasti, "heikotus" kun ei saa ruokaa x tuntiin - nämä on kaikki merkkejä väärin koostetusta ruokavaliosta
Naisvaltaisella työpaikalla tämän huomaa hyvin: syötävä on joka välissä. Aamulla töihin tullessa, siitä parin tunnin päästä lounaalle, yhden-kahden maissa jo kaivataan välipalaa ja loppuiltapäivä kärsitään nälästä. Jos asiakkaan kanssa venähtää eikä pääse lounaalle klo 11, tämä on katastrofi ja hyvä ettei taju lähde. Iltapäiväkahvilla ährätään rahkapurkkien ja riisikakkujen kanssa, koko ajan käsissä joko hedelmä tai pähkinäpussukka mistä napsitaan jotain.
Tätä pidetään normaalina ja ravintoterapeutitkin kannustaa syömään vähintään 3 tunnin välein. Minua tuo ahdistaisi, sitä ruokaa pitäisi aina olla kantamassa mukana tai ostamassa, ja spontaani ostosreissu tai pidempi kävelylenkki olisi mahdottomuus, kun pitää SYÖDÄ. Tätä näkee sekä hoikilla että lihavilla ihmisillä.
Tietävätkö nämä ihmiset, että kehon voi opettaa niin että se kestää useamman tunnin ilman ravintoa, ja vielä niin että olo on ihan hyvä? Pätkäpaasto on tähän oivallinen keino. Ihan se ja sama jos lounas venähtää, sen kestää kyllä, ja joskus jopa kiva pitää pidemmän paaston. Ei vapinaa, ei heikotusta, ei aivosumua. Ruokaa kyllä saa aikanaan, ja elimistölle tekee hyvää ettei sen tarvitse sulattaa ruokaa koko ajan. Kun tähän tottuu, myös treenaaminen onnistuu vaikka 20 h paaston jälkeen. Suosittelen hakemaan tietoa aiheesta ja kokeilemaan.
Kommentit (41)
Ihmisen pitääkin syödä ja juoda säännöllisesti ettei terveys mene. Mm. kolme litraa vettä ja runsaasti välipaloja, jotain suklaapatukoita parin tunnin välein...
Totta ap puhuu koettu käytännössä. Jos totuttaa vatsan ja kropan joka 3 s tunti syömiseen se tottuu siihen. Ja jos pitää pätkiksen se tottuu siihenkin pikkualkuvaivojen jälkeen. Nälkä ei tapa todellakaan, vaan oppikaan sietämään silloin yällöin rasvamassoja polttavaa nälkää. Se tekee hekinsesti myös ihmisestä kestävän. Kevyt olo ja virkeyskin seuraavat.
Jos työ on fyysistä niin on oikeasti pakko syödä pieniä aterioita monta kertaa päivässä, muuten ei yksinkertaisesti jaksa eli tulee se heikotus.
Jos työ on siistiä sisätyötä, jossa istutaan suurin osa päivästä, silloin voi ruokaväliä venyttää ihan hyvin ja pitää paastoja ilman että tulee heikotusta.
Vierailija kirjoitti:
Et sitten ole kuullut hypoglycemiasta vaikka naytat olevan laaketieteen tohtori?
No tuskinpa kaikki ap:n työkaverit ovat diabeetikkoja.
Taas on joku katsonut youtube-vudeoita ja luulee nyt olevansa joku ravitsemustietäjä.
Vierailija kirjoitti:
Taas on joku katsonut youtube-vudeoita ja luulee nyt olevansa joku ravitsemustietäjä.
Unohdit hopeaveden ja Igorin viestistäsi.
Ihmisen on syötävä 3 tunnin välein tai nälkäkuoleman uhka on todellinen. Näinhän jo kivikaudella pidimme välipalapatukan käden ulottuvilla.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on syötävä 3 tunnin välein tai nälkäkuoleman uhka on todellinen. Näinhän jo kivikaudella pidimme välipalapatukan käden ulottuvilla.
No se oli pieni mammuttisnacksi pussi.
Itse syön 3-4h välein mutta en mitään rahkoja tai patukoita. Hyvin palaa rasva ja mitään heikotuksia ei ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen on syötävä 3 tunnin välein tai nälkäkuoleman uhka on todellinen. Näinhän jo kivikaudella pidimme välipalapatukan käden ulottuvilla.
No se oli pieni mammuttisnacksi pussi.
Eukko ompeli luuneulalla pehmeän nahkapussukan ja se täytettiin nuotiolla kuivatun mammutin lihasta piikiviveitsellä vuolluilla sipseilla. Ei se mitään rakettitiedettä ollut. Hyvin örkki kulki sillä lailla matkoja.Tai luisteli talvella luuluistimilla joissa oli nahkamäystät. Kaikillahan oli snacksipussi.
Ap ei varmasti ole tehnyt ikinä rankkaa ruumiillista työtä. Siinä ei kuule jaksa jos klo 8 syö kaurapuuroa ja sitten menee kahvin voimalla, kunnes klo 20 vetää kattilallisen pastaa ja sammuu kun verensokerit räjähtää.
Eihän tuo kaikilla toimi. Ensinnäkin se toimii keskimäärin paremmin miehillä kuin naisilla, koska miehillä elimistö alkaa vapauttaa varastosokereita verenkiertoon nopeammin kuin naisilla, naisilla todennäköisemmin ehtii tulla jo varsin huono olo ennen kuin sitten kroppa toteaa että hetkinen nyt varastoista sokeria vereen tai käy huonosti. Melko suuri osa naisistakin, erityisesti normaalipainoisista, pystyy kyllä opettelemaan esim. 16/8 pätkäpaastorytmiin tai syömään vain aamupalan, lounaan ja päivällisen.
Mutta ei kaikki. Toisilla on taipumus reaktiiviseen hypoglykemiaan, mikä ei muuksi muutu totuttelemalla eikä karppaamalla eikä millän mitä nyt aina sanotaan että onnistuu. Erityisen huonosti onnistuu vaikeasti ylipainoisilta, joiden sokeriaineenvaihdunta on epänormaalia ja nälkä/kylläisyyshormonit sekaisin. Oikein stereotyyppi jolla ei todennäköisesti toimi on keski-ikäinen lihava nainen, joka laihdutellut ja lihonut takaisin useita kertoja. Jotkut niistäkin onnistuu, mutta suurimmalla osalla johtaa huonoihin oloihin, nälkään, ja pätkäpaaston lopetukseen, tai jopa ahmintakauteen ja voimakkaaseen lihomiseen sitten kun tahdonvoima sietää nälkiä ja heikotuksia loppuu.
Lisäksi jos laihdutettavaa on paljon, 20 kg tai enemmän, niin kyllä se vaan useimmille toimii pitkän päälle parhaiten se 3-4 tunnin välein syönti. Koska silloin täytyy olla hyvin pitkään miinuskaloreilla, ja nälkävelka kasvaa. Ajan myötä siksi joku sellainenkin joka alkuun innostuu että pystyn hyvin syömään harvoin kun laihdutan, alkaa kokea sen yhä vaikeammaksi ja saattaa repsahtaa ahmimaan. Sallimalla syöminen 3-4 tunnin välein saa pitkässä laihdutuksessa jossain vaiheessa käytännössä vääjäämättömään nälkään helpotusta riittävän usein että sitä jaksaa. Itse olen laihduttanut 54 kg syömällä tiheästi.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei varmasti ole tehnyt ikinä rankkaa ruumiillista työtä. Siinä ei kuule jaksa jos klo 8 syö kaurapuuroa ja sitten menee kahvin voimalla, kunnes klo 20 vetää kattilallisen pastaa ja sammuu kun verensokerit räjähtää.
Ei kai kaurapuurolla jaksakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työ on fyysistä niin on oikeasti pakko syödä pieniä aterioita monta kertaa päivässä, muuten ei yksinkertaisesti jaksa eli tulee se heikotus.
Jos työ on siistiä sisätyötä, jossa istutaan suurin osa päivästä, silloin voi ruokaväliä venyttää ihan hyvin ja pitää paastoja ilman että tulee heikotusta.
Höpöhöpö
Kun on pari kertaa ollut ER:ssa ja sitten tuntikausia kestaneessa verikokeessa missa saatiin selville etta verensokeri romahtaa nelja tuntia syomisesta niin kylla silloin alkaa uskoa ihan koulutettuja laakareita ja heidan neuvojaan, sanottiin palstalla mita tahansa.
Mulla on ihan varmasti väärin koostettu ruokavalio, napostelen välillä pitkin päivää, mutta toisinaan menee myös niin, että syön ekan kerran vasta joskus neljän-viiden aikaan päivällä. EI heikota, eikä tee mitään muutakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sitten ole kuullut hypoglycemiasta vaikka naytat olevan laaketieteen tohtori?
No tuskinpa kaikki ap:n työkaverit ovat diabeetikkoja.
Voi, voi. Ota selvaa mita on hyper- ja mita hypoglycemia ennenkuin alat taalla patemaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos työ on fyysistä niin on oikeasti pakko syödä pieniä aterioita monta kertaa päivässä, muuten ei yksinkertaisesti jaksa eli tulee se heikotus.
Jos työ on siistiä sisätyötä, jossa istutaan suurin osa päivästä, silloin voi ruokaväliä venyttää ihan hyvin ja pitää paastoja ilman että tulee heikotusta.
Ei ole totta. Ihan yhtä lailla raskasta työtä tekevä voi opettaa kehonsa käyttämään rasvaa polttoaineena ja silloin jaksaa painaa vaikka paastoten koko päivän. Kokemusta on.
Itse pystyn olemaan hyvin 12 tuntia syömättä ja usein normaalistikin mun ateriavälit on 6-8 tuntia. Mutta pätkäpaastoon en silti pystynyt. Se 16 tuntia syömättä on vaan liikaa. 14 tunnin kohdalla iskee migreeni. Tilanne ei parantunut vaikka jatkoin kokeilua pidemmän aikaa. Lisäksi painoa tuli vain lisää, tuli syötyä kokonaisuudessa enemmän, kun 16 tunnin jälkeen oli niin kiljuva nälkä. Tämä mun oma normaali ruokailurytmi sopii mulle paremmin. Pitää kuunnella omaa elimistöään tässä. Se selvästi tietää mikä mulle on hyväksi, ei joku pätkäpaastotrendin keksijä.
Et sitten ole kuullut hypoglycemiasta vaikka naytat olevan laaketieteen tohtori?