Nyt on alkanut mielen valtaamaan sellainen "maailma ja elämä on tuhon oma"-fiilis.
Harva se päivä niin ankeita uutisia, korona alkoi 2,5v sitten ja sen jälkeenkin koko ajan jotain pas kaa, uutisia ei tarvitse edes avata, kun pelkät otsikot huutaa kaiken kurjuutta, kurjuutta, tuhoa, kuolemaa, kallistumista, kylmyyttä, mielipuolen riehumista naapurissa, sodan pelkoa kun ja omien lasten tykin ruoaksi joutumista kys hullun takia jne.
Aika ankea olo, ja pimeä, märkä, loskainen syksy/talvi vasta edessä.
Kommentit (288)
Ajattelen itse, että mitä huonompi maailmantilanne on, sitä enempi teen itse työtä hyvän eteen.
Esim. yritän tuoda positiivisuutta juuri niille henkilöille, joille tämä maailma tuntuu ahdistavalta. Siis pienin teoin ilahduttaa ja vaikka töissä antaa ylimääräisiä taukoja tai leipoa pullaa.
Miettikää, millaista oli olla nainen vaikkapa keskiajalla, saatika luolamiesaikoina. Milloin tahansa saattoi kuka tahansa polttaa roviolla tai lyödä kalikalla tajuttomaksi. Ihmiskunta menee eteenpäin. Tämä on tilapäinen takapakki, ja kohta taas tapahtuu jotain oikeasti hyvää. Ei se ihmisten hyvyys katoa, vaikka muutama paha ja katkera kuinka yrittää. Sitähän nämä toivoisivat, että muutkin olisivat yhtä kurjia kuin he ovat. En antaudu kurjistumaan, elämä on lahja!
Ydinsodan jälkeisessä maailmassahan voisi olla ihan siistiäkin, vaikea sanoa.
Onneksi saamme nauttia vielä vauva.fi:n keskusteluista
Vierailija kirjoitti:
Ydinsodan jälkeisessä maailmassahan voisi olla ihan siistiäkin, vaikea sanoa.
Ainakin jos sattuu olemaan torakka. Tai karhukainen.
Ihmisiä me olemme kaikki. Aika lailla samat haaveet, unelmat ja toiveet maasta, mantereesta, kielestä, kulttuurista tai ihonväristä riippumatta. Myös pitkälti samat pelot ja uhkakuvat.
Kaikki me syömme, pasko*me, nukumme, haaveilemme, käymme töissä tai opiskelemme, perustamme perheitä, sairastamme, vanhenemme, tapaamme toisiamme ja viihdytämme itseämme.
Ilman yltiökapitalistista ihmisten, eläinten ja luonnon riistoa sekä militaristista varustaumista, pullistelua ja sotimista tämä maailmamme olisi jo nyt lähes paratiisi, ihan kaikille meistä.
Vierailija kirjoitti:
Iloa, valoa, hauskuutta!
Mee bileisiin Moskovaan huomenna. Rai rai rai
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Kaikenlaista pahaa, epävarmuutta ja inhimillistä kärsimystä on ollut viimeisten parin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon meidän aikanamme.
Maailma on tuhon oma -fiiliksen saavat kyllä minulle aikaan vain ne uutiset, joissa punnitaan sen mahdollisuutta että tilanne eskaloituisi ydinsodaksi.
Koronat yms. eivät ole mitään sen rinnalla.
Epätodennäköistä se onneksi on.
Korona ja ilmastonmuutos eivät ole kyllä juuri mitään ydinsotaan verrattuna. Minusta ydinsota on aina ollut ihmiskunnan suurin uhka, mikä jostain syystä unohdettiin mediasta vuosiksi, kun ilmastonmuutoksesta oli trendikkäämpää kirjoittaa. Harvoin mainitaan, että ilmaston lämpenemisestä on pohjoiselle pallonpuoliskolle hyötyäkin.
Ydinsodassa sen sijaan ei kukaan voita. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen on vuosikymmeniä aikaa, ydinsota voi olla sodittu parissa vuorokaudessa.
Mulla on viime päivinä käynyt monta kertaa mielessä, että suhtautuukohan ydinsodan uhkaan nyt neutraalimmin me, jotka elimme koko nuoruutemme ydinsodan uhkan alla. Silti me silloin käytiin koulua, aikuistuttiin, opiskeltiin ammattiin, pariuduttiin ja hankittiin lapsia.
No siis ydinaseethan ovat muuttunet pienempiin voimiin. Ehkä ennen ydinsota olisi oikeasti tuhoisa, mutta nyky uhkat ovat enemmän median ja tieteisfiktion luomaa kauhua. Itse uskon että asiat kääntyvät parempaa päin joku päivä. Kiitos somen meillä on enemmän tietoa kaikista tapahtumista, sen takia se tuntuu ja näyttää siltä että kaikki paha tapahtuu yllättäen ja nopeasti, mutta lopulta niin on ollut aina. Muistakaa että ihmiskunta aina selviää ja liikkuu eteen päin, tulevaisuudesta märehtimen ja ahdistuminen ei auta, pitää vaan varautua kaikenlaisiin mahdollisuuksin mitä se hiljalleen tuo tullessaan.
Ei ole muuttunut. Samat kilotonniluokan pommit ja megatonnin vetypommit oli olemassa jo 50-luvulla.
Tämä. Aiemmin ohjuksissa oli yksi iso megatonni-luokan ydinkärki. Sitten tuli MIRV ja nykyisin ohjuksissa on jopa 10 kilotonniluokan 100-400kt taistelukärkeä. Suurempi tuhoalue, suurempi toimintavarmuus ja suurempi vaikutus, kuin yhdellä isolla kärjellä.
Sukellusveneillä, siiloilla, risteilyohjuksilla ja pommikoneilla on luotu verkosto, jolla varmistetaan koston mahdollisuus vielä vuosienkin päästä varsinaisesta sodasta ja tuhotaan vihollisen vähäinenkin elpyminen ja jälleenrakennus. Ei se ydinsota todellakaan ole päivässä tai kahdessa sodittu.
Vierailija kirjoitti:
Ajattelen itse, että mitä huonompi maailmantilanne on, sitä enempi teen itse työtä hyvän eteen.
Esim. yritän tuoda positiivisuutta juuri niille henkilöille, joille tämä maailma tuntuu ahdistavalta. Siis pienin teoin ilahduttaa ja vaikka töissä antaa ylimääräisiä taukoja tai leipoa pullaa.
Miettikää, millaista oli olla nainen vaikkapa keskiajalla, saatika luolamiesaikoina. Milloin tahansa saattoi kuka tahansa polttaa roviolla tai lyödä kalikalla tajuttomaksi. Ihmiskunta menee eteenpäin. Tämä on tilapäinen takapakki, ja kohta taas tapahtuu jotain oikeasti hyvää. Ei se ihmisten hyvyys katoa, vaikka muutama paha ja katkera kuinka yrittää. Sitähän nämä toivoisivat, että muutkin olisivat yhtä kurjia kuin he ovat. En antaudu kurjistumaan, elämä on lahja!
Sinulla on kaunis ja aivan ihana elämänasenne, pidä siitä kiinni, vaikkei kaikki ehkä aina osaakaan sitä arvostaa (ainakaan naamatusten).
Kun Jeesus puhui ihmisille, että te olette maailman valo, hän epäilemättä tarkoitti juuri tuon kaltaista positiivisuutta ja pyyteetöntä empaattisuutta itseä huonommin voivia kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pöh! Eli olet mennyt itätrollin juttuihin mukaan? Täällä nää paasaa joka päivä samaa.
Oikeasti: ei tää nyt niin vakavaa ole. Kaikesta selvitään!
Ydinsodasta ei taideta kuitenkaan selvitä.
Selvitään helposti. Ydinkokeita on tehty tuhansia eikä haitannut mitään.
Onko niitä kokeita tehty massamaisesti ja samanaikaisesti suurkaupungeissa, teollisuuskeskuksissa ja oikeastaan ihan missä vaan? Esim. USA:n siilothan on sijoitettu keskelle maan viljavainioita Keski-Lännessä. Mitäs luulet sadolle käyvän, kun sinne tehdään sadoittain samanaikaisia ydinkokeita?
Juuri siksi on nyt tärkeä elää.
Itse ajattelen, että tämä on nyt uusi normaali. Ei voi olettaa enää, että mikään säilyisi muuttumattomana ja eläisimme jossain lintukodossa. Kaikkeen pitää varautua ja äkkinäisiä muutoksia voi tulla hetkessä. Ei se toki mukavalta tunnu, kun on ajatellut, että kaikki nämä vuodet jotka on raatanut töissä ja odottanut sitä aikaa, että voisi hieman huokaista ja nauttia rauhallisemmasta elämästä, on nyt kutakuinkin pois pyyhitty. Jo pelkästään valtion velka ja kaikki tukipaketit on sellainen yhtälö, josta selviäminen ilman välittömiä vaikutuksia kansaan, tuntuu mahdottomalta. Toistaiseksi elän kuitenkin suht huolettomasti, kun en liikoja ajattele maailman tilannetta, mutta oma taloudellinen pärjääminen pitemmällä tähtäimellä huolettaa sitäkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Iloa, valoa, hauskuutta!
Juu! Lähtisin heti vaikka Italiaan nauttimaan valosta ja hauskuudesta, jos se olisi mahdollista. jotain outoa tässä ajassa on ja aika pelottavaa. Naapurimaan isäntä on tullut lopullisesti hulluksi ja papparaisen seuraavia siirtoja on hankala ennustaa.
Tulevaisuuden kuva on jotenkin hämärtynyt ja se surettaa lasten kannalta, jotka ovat enemmän hämillään asiasta, kuin kertovat (15v ja 17v)
Mutta huomaan heistä, että asiat painavat mieltä.
Mä taidan lähteä tästä suihkuun itkemään hetkeksi, mutta vain hetkeksi kun ei suihkussakaan enää saa hyvällä omallatunnolla käydä.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi saamme nauttia vielä vauva.fi:n keskusteluista
😅😅😅
Mä suosittelen samaa kuin moni muukin. Jätä uutiset lukematta. Koronalla peloteltiin ja mässäiltiin ja pelkäsin sitä aivan hulluna. Tänä syksynä viimein meidän perhe sen sairasti ja vaikka olikin osalle vähän rajumpi tauti, levolla se ohi meni. Samoin kun sota syttyi helmikuussa, ajattelin että kohta se ydinsota alkaa. Mutta kun sitä järkeilee, niin en usko että ihan heti sellainen oikeasti syttyisi. Siis tietenkin mahdollista on, mutta lohdutan tällä ajatuksella itseäni, että lopulta se on kaukaa haettu, ainakin tässä tilanteessa. Pelkästään Putin yksinään uhkailee, Kiinan varassa riippuen. Kiina kääntäisi sillä sekunnilla Venäjälle selkänsä jos ydinase jossain räjähtäisi. Joten siksi en usko maailmansotaan juuri nyt. Kukaan muu ei halua sotia kuin Putin.
Mulla on tänään vapaapäivä, ajattelin mennä pihalle haravoimaan ja sen jälkeen pyöräilemään. Syksy on mun suosikki vuodenaika ja aion nauttia siitä. Sähkölaskut nousee uuteen lukemiin, mutta me olemme miehen kanssa siitä onnekkaita, että molemmilla riittää töitä niin paljon kuin vaan jaksetaan painaa.
No hätä, "Beatles-guru" Maharishi Mahesh Yogin vuonna 2006 väitetysti lausuman povauksen mukaan satya-yuga, Kultainen Aikakausi alkaa viimeistään vuonna 2025, mutta sitä ennen koemme mass destructionin jonka jälkeen Telluksella on enää noin biljoona ihmistä. En ole itse Hänen omasta suustaan tuota toki kuullut, vaan se perustuu jenkki-teeämmärien kertomukseen jollain TM-foorumilla, en muista enää millä... :D
On ollut pitkä rauhallinen ajanjakso Euroopassa, ja moni on tuudittautunut siihen ajatukseen, että se on normaalia.
Oikeasti normaalia on kaaos, jos maailman mittakaavassa katsoo.
Maailma ei sitä paitsi lopu pamaukseen, vaan pihahdukseen.
Vierailija kirjoitti:
Maailmansodistakin ihmiskunta on selvinnyt.
Kokoomus ja vihervalta voi olla pahempi kokemus.
Siihenhän kaikella pyritään että ihmisistä tulee masentuneita orjia. Lääkkeitä lisää vaan. Minä en ainakaan maailman herrojen edessä alistu kuin sen yhen ja ainoan joka on kaikkien yläpuolella. Ei maailmasta tarvi pitää eikä rakastaa kunhan porskuttaa.
Samaa mieltä.