Nyt on alkanut mielen valtaamaan sellainen "maailma ja elämä on tuhon oma"-fiilis.
Harva se päivä niin ankeita uutisia, korona alkoi 2,5v sitten ja sen jälkeenkin koko ajan jotain pas kaa, uutisia ei tarvitse edes avata, kun pelkät otsikot huutaa kaiken kurjuutta, kurjuutta, tuhoa, kuolemaa, kallistumista, kylmyyttä, mielipuolen riehumista naapurissa, sodan pelkoa kun ja omien lasten tykin ruoaksi joutumista kys hullun takia jne.
Aika ankea olo, ja pimeä, märkä, loskainen syksy/talvi vasta edessä.
Kommentit (288)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Kaikenlaista pahaa, epävarmuutta ja inhimillistä kärsimystä on ollut viimeisten parin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon meidän aikanamme.
Maailma on tuhon oma -fiiliksen saavat kyllä minulle aikaan vain ne uutiset, joissa punnitaan sen mahdollisuutta että tilanne eskaloituisi ydinsodaksi.
Koronat yms. eivät ole mitään sen rinnalla.
Epätodennäköistä se onneksi on.
Korona ja ilmastonmuutos eivät ole kyllä juuri mitään ydinsotaan verrattuna. Minusta ydinsota on aina ollut ihmiskunnan suurin uhka, mikä jostain syystä unohdettiin mediasta vuosiksi, kun ilmastonmuutoksesta oli trendikkäämpää kirjoittaa. Harvoin mainitaan, että ilmaston lämpenemisestä on pohjoiselle pallonpuoliskolle hyötyäkin.
Ydinsodassa sen sijaan ei kukaan voita. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen on vuosikymmeniä aikaa, ydinsota voi olla sodittu parissa vuorokaudessa.
Mulla on viime päivinä käynyt monta kertaa mielessä, että suhtautuukohan ydinsodan uhkaan nyt neutraalimmin me, jotka elimme koko nuoruutemme ydinsodan uhkan alla. Silti me silloin käytiin koulua, aikuistuttiin, opiskeltiin ammattiin, pariuduttiin ja hankittiin lapsia.
No siis ydinaseethan ovat muuttunet pienempiin voimiin. Ehkä ennen ydinsota olisi oikeasti tuhoisa, mutta nyky uhkat ovat enemmän median ja tieteisfiktion luomaa kauhua. Itse uskon että asiat kääntyvät parempaa päin joku päivä. Kiitos somen meillä on enemmän tietoa kaikista tapahtumista, sen takia se tuntuu ja näyttää siltä että kaikki paha tapahtuu yllättäen ja nopeasti, mutta lopulta niin on ollut aina. Muistakaa että ihmiskunta aina selviää ja liikkuu eteen päin, tulevaisuudesta märehtimen ja ahdistuminen ei auta, pitää vaan varautua kaikenlaisiin mahdollisuuksin mitä se hiljalleen tuo tullessaan.
Ei ole muuttunut. Samat kilotonniluokan pommit ja megatonnin vetypommit oli olemassa jo 50-luvulla.
Et ole tainut perehtyä taktisiin ja strategisiin ydinaseisiin. Pienempi tuhoamis voima säilyttää maastoa ja välttää helpommin riskiä aiheuttaa itselle ja muille ongelmia kohteen ulkopuolella.
Taktisia ydinaseita oli jo 50-luvulla, esim. tykistökranaattien muodossa. En tiedä kuinka monta megatonniluokan pommia yhdysvalloilla ja venäjällä on tällä hetkellä varastoissa, mutta varmaan ihan riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Kadehdin australialaisia ja varsinkin uusiseelantilaisia. Elelevät maailman toisella puolen piilossa kaikelta.
Höhöhöö ;).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Kaikenlaista pahaa, epävarmuutta ja inhimillistä kärsimystä on ollut viimeisten parin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon meidän aikanamme.
Maailma on tuhon oma -fiiliksen saavat kyllä minulle aikaan vain ne uutiset, joissa punnitaan sen mahdollisuutta että tilanne eskaloituisi ydinsodaksi.
Koronat yms. eivät ole mitään sen rinnalla.
Epätodennäköistä se onneksi on.
Korona ja ilmastonmuutos eivät ole kyllä juuri mitään ydinsotaan verrattuna. Minusta ydinsota on aina ollut ihmiskunnan suurin uhka, mikä jostain syystä unohdettiin mediasta vuosiksi, kun ilmastonmuutoksesta oli trendikkäämpää kirjoittaa. Harvoin mainitaan, että ilmaston lämpenemisestä on pohjoiselle pallonpuoliskolle hyötyäkin.
Ydinsodassa sen sijaan ei kukaan voita. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen on vuosikymmeniä aikaa, ydinsota voi olla sodittu parissa vuorokaudessa.
Mulla on viime päivinä käynyt monta kertaa mielessä, että suhtautuukohan ydinsodan uhkaan nyt neutraalimmin me, jotka elimme koko nuoruutemme ydinsodan uhkan alla. Silti me silloin käytiin koulua, aikuistuttiin, opiskeltiin ammattiin, pariuduttiin ja hankittiin lapsia.
No siis ydinaseethan ovat muuttunet pienempiin voimiin. Ehkä ennen ydinsota olisi oikeasti tuhoisa, mutta nyky uhkat ovat enemmän median ja tieteisfiktion luomaa kauhua. Itse uskon että asiat kääntyvät parempaa päin joku päivä. Kiitos somen meillä on enemmän tietoa kaikista tapahtumista, sen takia se tuntuu ja näyttää siltä että kaikki paha tapahtuu yllättäen ja nopeasti, mutta lopulta niin on ollut aina. Muistakaa että ihmiskunta aina selviää ja liikkuu eteen päin, tulevaisuudesta märehtimen ja ahdistuminen ei auta, pitää vaan varautua kaikenlaisiin mahdollisuuksin mitä se hiljalleen tuo tullessaan.
Ei ole muuttunut. Samat kilotonniluokan pommit ja megatonnin vetypommit oli olemassa jo 50-luvulla.
Et ole tainut perehtyä taktisiin ja strategisiin ydinaseisiin. Pienempi tuhoamis voima säilyttää maastoa ja välttää helpommin riskiä aiheuttaa itselle ja muille ongelmia kohteen ulkopuolella.
Ja sinä et ymmärrä kuinka mitättömiä paukkuja ne ovat.
Sotastrategikkojen mukaan ei ole strategisia eikä taktisia, ydinaseen käyttö on johtaa aina sodan suunnan muutokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Kaikenlaista pahaa, epävarmuutta ja inhimillistä kärsimystä on ollut viimeisten parin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon meidän aikanamme.
Maailma on tuhon oma -fiiliksen saavat kyllä minulle aikaan vain ne uutiset, joissa punnitaan sen mahdollisuutta että tilanne eskaloituisi ydinsodaksi.
Koronat yms. eivät ole mitään sen rinnalla.
Epätodennäköistä se onneksi on.
Korona ja ilmastonmuutos eivät ole kyllä juuri mitään ydinsotaan verrattuna. Minusta ydinsota on aina ollut ihmiskunnan suurin uhka, mikä jostain syystä unohdettiin mediasta vuosiksi, kun ilmastonmuutoksesta oli trendikkäämpää kirjoittaa. Harvoin mainitaan, että ilmaston lämpenemisestä on pohjoiselle pallonpuoliskolle hyötyäkin.
Ydinsodassa sen sijaan ei kukaan voita. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen on vuosikymmeniä aikaa, ydinsota voi olla sodittu parissa vuorokaudessa.
Mulla on viime päivinä käynyt monta kertaa mielessä, että suhtautuukohan ydinsodan uhkaan nyt neutraalimmin me, jotka elimme koko nuoruutemme ydinsodan uhkan alla. Silti me silloin käytiin koulua, aikuistuttiin, opiskeltiin ammattiin, pariuduttiin ja hankittiin lapsia.
No siis ydinaseethan ovat muuttunet pienempiin voimiin. Ehkä ennen ydinsota olisi oikeasti tuhoisa, mutta nyky uhkat ovat enemmän median ja tieteisfiktion luomaa kauhua. Itse uskon että asiat kääntyvät parempaa päin joku päivä. Kiitos somen meillä on enemmän tietoa kaikista tapahtumista, sen takia se tuntuu ja näyttää siltä että kaikki paha tapahtuu yllättäen ja nopeasti, mutta lopulta niin on ollut aina. Muistakaa että ihmiskunta aina selviää ja liikkuu eteen päin, tulevaisuudesta märehtimen ja ahdistuminen ei auta, pitää vaan varautua kaikenlaisiin mahdollisuuksin mitä se hiljalleen tuo tullessaan.
Ei ole muuttunut. Samat kilotonniluokan pommit ja megatonnin vetypommit oli olemassa jo 50-luvulla.
Et ole tainut perehtyä taktisiin ja strategisiin ydinaseisiin. Pienempi tuhoamis voima säilyttää maastoa ja välttää helpommin riskiä aiheuttaa itselle ja muille ongelmia kohteen ulkopuolella.
Taktisia ydinaseita oli jo 50-luvulla, esim. tykistökranaattien muodossa. En tiedä kuinka monta megatonniluokan pommia yhdysvalloilla ja venäjällä on tällä hetkellä varastoissa, mutta varmaan ihan riittävästi.
Megatonnin on pieni. Mitätön tuho, jopa halkaisijaltaan 30 metrin asteroidi aiheuttaa enemmän tuhoa.
Monesta on ihmiskunta selvinnyt kautta historian. Kannattaa keskittyä terveisiin asioihin, kaikkeen mistä saa iloa ja voimaa. Voi jättää jatkuvat uutiskuvat katsomatta, se on viisasta.
Jumala on antanut meille maailman jota tulee "viljellä ja varjella". Ja antanut myös tulevaisuuden ja toivon meidän Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa. Meidän tehtävämme on tehdä hyvää ja huolehtia siitä tehtävästä mikä kullakin elämässään on. Voimme panna toivomme maailman Luojaan, kaikki on Hänen käsissään joka on antanut meille elämän. Hän varjelee ja suojelee eikä koskaan hylkää. Ja on myös luvannut että pahuus voitetaan vielä lopullisesti.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama, viime päivinä kuppi keikahtanut nurin mullakin
Mistä huomaat sen? Itse pyörittelen mielessäni myös sitä kuinka omat teinini vallitsevat asiat klaaraa ja jaksaa, toinen ei edes asu enää kotona ja nähdään tosi harvoin eli ei siinäkään mielessä ole itselläni tietoa eikä havaintoja hänen olostaan, elostaan ja voinnistaan. Puhelimessa ja viesteissä kun on niin helppo vain kuitata jotain..
Ap
En oikein osaa sanoa, tuo mobilisaatio ja kaasuputkien räjäyttäminen kai tuntuivat aiempaa isommalta eskalaatiolta ja on vaikea nähdä että mikä tässä olisi ulospääsy. Huomaan että olen alkanut käydä kauppaa itseni kanssa tässä tilanteessa, kunhan nyt minä ja lapset selviäisivät hengissä, niin olisin tyytyväinen tai muita versioita tästä. Aiemmin en näin ajatellut.
Vierailija kirjoitti:
Käperry miehesi kainaloon, pakoon rumaa maailmaa.
Ei o miestä. Käpertyisin jos olis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä erehdyin lukemaan pitkästäaikaa sotauutisia. Ja kyllä on ollut mieli maassa sen jälkeen. Lapset vielä pieniä.. Koitan imeä jokaisen hetken itseeni, kun pelkään että tämä kaikki rauha ja onni on hetkessä ohitse.
Sulla on kuitenkin asiat paremmin kuin monilla muilla noin pienten lasten kanssa, voitte muuttaa koko perhe ulkomaille vaikka heti. Sen sijaan me, joilla on asevelvollisuusikäinen poika, eimme voi enää viedä lasta turvaan.
Kyllä voitte, siihen asti kuin sotatila julistetaan, ellei poika ole juuri nyt armeijassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Kaikenlaista pahaa, epävarmuutta ja inhimillistä kärsimystä on ollut viimeisten parin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon meidän aikanamme.
Maailma on tuhon oma -fiiliksen saavat kyllä minulle aikaan vain ne uutiset, joissa punnitaan sen mahdollisuutta että tilanne eskaloituisi ydinsodaksi.
Koronat yms. eivät ole mitään sen rinnalla.
Epätodennäköistä se onneksi on.
Korona ja ilmastonmuutos eivät ole kyllä juuri mitään ydinsotaan verrattuna. Minusta ydinsota on aina ollut ihmiskunnan suurin uhka, mikä jostain syystä unohdettiin mediasta vuosiksi, kun ilmastonmuutoksesta oli trendikkäämpää kirjoittaa. Harvoin mainitaan, että ilmaston lämpenemisestä on pohjoiselle pallonpuoliskolle hyötyäkin.
Ydinsodassa sen sijaan ei kukaan voita. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen on vuosikymmeniä aikaa, ydinsota voi olla sodittu parissa vuorokaudessa.
Mulla on viime päivinä käynyt monta kertaa mielessä, että suhtautuukohan ydinsodan uhkaan nyt neutraalimmin me, jotka elimme koko nuoruutemme ydinsodan uhkan alla. Silti me silloin käytiin koulua, aikuistuttiin, opiskeltiin ammattiin, pariuduttiin ja hankittiin lapsia.
No siis ydinaseethan ovat muuttunet pienempiin voimiin. Ehkä ennen ydinsota olisi oikeasti tuhoisa, mutta nyky uhkat ovat enemmän median ja tieteisfiktion luomaa kauhua. Itse uskon että asiat kääntyvät parempaa päin joku päivä. Kiitos somen meillä on enemmän tietoa kaikista tapahtumista, sen takia se tuntuu ja näyttää siltä että kaikki paha tapahtuu yllättäen ja nopeasti, mutta lopulta niin on ollut aina. Muistakaa että ihmiskunta aina selviää ja liikkuu eteen päin, tulevaisuudesta märehtimen ja ahdistuminen ei auta, pitää vaan varautua kaikenlaisiin mahdollisuuksin mitä se hiljalleen tuo tullessaan.
Ei ole muuttunut. Samat kilotonniluokan pommit ja megatonnin vetypommit oli olemassa jo 50-luvulla.
Et ole tainut perehtyä taktisiin ja strategisiin ydinaseisiin. Pienempi tuhoamis voima säilyttää maastoa ja välttää helpommin riskiä aiheuttaa itselle ja muille ongelmia kohteen ulkopuolella.
Taktisia ydinaseita oli jo 50-luvulla, esim. tykistökranaattien muodossa. En tiedä kuinka monta megatonniluokan pommia yhdysvalloilla ja venäjällä on tällä hetkellä varastoissa, mutta varmaan ihan riittävästi.
Megatonnin on pieni. Mitätön tuho, jopa halkaisijaltaan 30 metrin asteroidi aiheuttaa enemmän tuhoa.
Kovin paljoa suurempia ei ole edes tehty.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmeellistä tässä on?
Maailmassa on ollut ruttoa ja paljon pahempaakin. 500-luvulla oli tulivuorenpurkaus, eikä aurinko paistanut 1,5 vuoteen. Siinä teille maailmanloppua.Maailma on sitkeä, samoin ihmiskunta.
Samaa mieltä, aina on ihmiskunta sotinut. Eikä tämä ole viimeinen sota. Toki jos ydinsota alkaa niin seuraava sota käydään kivillä ja kepeillä. Edellisestä euroopassa käydystä sodasta on alle ihmisikä ja katsokaa mitä siinä välissä saatiin aikaan. Kukoistava länsi. Muutama vähemmän kukoistava suunnitelmatalous kokeili ja siitä katkerana heiluttaa taas sapeleitaan. Kyllä tästäkin vielä selvitään jos/kun länsi pysyy yhtenäisenä.(ihminen sattuu vain olemaan laumaeläin ja ahne, siitä syystä demokratia ja markkinatalous tuppaavat vaan olemaan vaihtoehdoista vähiten huonoja)
Meidän, siis koko kollektiivisen ihmiskunnan tulisi keskittyä siihen mitä ajattelemme ja millaisten ajatusten annamme päällimmäisinä hallita mieliämme.
Asia nimittäin on niin, että ihmiskunnan yhteinen eli kollektiivinen alitajunta toimii kuin suuri tehdas, joka tuottaa meille juuri sitä, mitä me eniten ja suurimmin tunteen paloin ajattelemme.
Haluammeko ajatella ja saattaa maailmaan pelkoa, vastakkainasettelua, sotaa ja vihaa vai iloa, yhteistyötä, rauhaa ja rakkautta?
Me sen yhdessä päätämme ja kaunottaren tai hirviön luomme.
Ei riitä, että rakastamme perheenjäseniämme, meidän tulee rakastaa koko ihmiskuntaa.
Ei riitä, että haluamme Suomella menevän hyvin, meidän tulee toivoa hyvää koko maailmaan ja kaikille kansoille.
Minkä pahan yhdet kädet suorittaa, sen tuhannet mielet on aiemmin suunnitelleet.. Emme saa vihata, meidän pitää rakastaa.
Kiinnitä huomiota siihen, mitä uutisia luet, mitä katsot televisiosta ja niin edelleen. Unohda väkivalta, kamppailut, vastakkainasettelua villitsevät poliittiset uutisoinnit, sotaa ja sotavoimaa ihannoivat keskustelut, pelkoa lietsovat uhkakuvien maalailut ja niin edelleen. Älä täytä mieltäsi sodalla, kauhulla, pelolla ja rumuudella. Täytä mielesi ja sydämesi kauneuden, rakkauden ja rauhan ajatuksilla sekä ihanteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs ihmeellistä tässä on?
Maailmassa on ollut ruttoa ja paljon pahempaakin. 500-luvulla oli tulivuorenpurkaus, eikä aurinko paistanut 1,5 vuoteen. Siinä teille maailmanloppua.Maailma on sitkeä, samoin ihmiskunta.
Samaa mieltä, aina on ihmiskunta sotinut. Eikä tämä ole viimeinen sota. Toki jos ydinsota alkaa niin seuraava sota käydään kivillä ja kepeillä. Edellisestä euroopassa käydystä sodasta on alle ihmisikä ja katsokaa mitä siinä välissä saatiin aikaan. Kukoistava länsi. Muutama vähemmän kukoistava suunnitelmatalous kokeili ja siitä katkerana heiluttaa taas sapeleitaan. Kyllä tästäkin vielä selvitään jos/kun länsi pysyy yhtenäisenä.(ihminen sattuu vain olemaan laumaeläin ja ahne, siitä syystä demokratia ja markkinatalous tuppaavat vaan olemaan vaihtoehdoista vähiten huonoja)
Hyvin funtsittu.
Sama. Tuntuu, että elämä on tällä hetkellä odotus tilassa- ei uskalla tehdä mitään tai toteuttaa unelmiaan, koska pelko tulevasta on liian suuri. Perheen perustamishaaveet olen haudannut jo aikaa sitten, en todellakaan halua tähän hulluun maailmaan viatonta sijaiskärsijää tehdä. Mitään arvokasta en halua omistaa tällä hetkellä ja mm.talohaaveista olen luopunut. Vaikea innostua mistään ja yritän vain mennä järjellä eteenpäin päivästä toiseen.
Toivottavasti tämä militarismin aikakausi hiljalleen päättyisi ja alkaisi uusi pasifismiin nojaava rauhan aika maailman historiassa. Meistähän se on kiinni.
Tota noin. Mä lopetin uutisten jatkuvan lukemisen ja aloin tehdä asioita. Luen, ulkoilen, sisustan. Ostin just uuden sohvankin.
Lopettakaa se kitinä ja jatkakaa elämää. Jos uutiset masentaa, älkää lukeko niitä.
Vierailija kirjoitti:
Kadehdin australialaisia ja varsinkin uusiseelantilaisia. Elelevät maailman toisella puolen piilossa kaikelta.
Samat elämän vaivat ja ongelmat siellä on heillä eikä se Aasiakaan ole niin rauhallinen ja mukava naapurusto.
Tämä maailma onkin tarkoitus jonain päivänä kadota, uusi on tarkoitus tulla tilalle. Emme tiedä miten kaikki tapahtuu mutta siihen saakka, tehkäämme hyvää ja pitäkäämme kauneutta ja sopuisuutta kunniassa, ja elämän vaalimista ykkösasiana. Täydellinen rakkaus kartoittaa pelon, ja Jumala on edelleen kaiken Luoja ja ikuisen rakkauden lähde.
Olen lukenut paljon juttuja kuuban ohjuskriisistä ja vastaavista, nythän tässä pääsee ehkä itse kokemaan jotain samanlaista.
Vierailija kirjoitti:
Ulos luontoon katsomaan kaunista syysmetsää. Tee kaikkea mukavaa ja kivaa. Pää kylmänä tämän kaiken suhteen. Otetaan rauhallisesti, me kestämme kyllä. Stressiä ja ahdistusta lieventää juuri ulkoilu, luonto, liikunta. Ystävät, nauru ja hauskanpito.
Tämä. Älkää lukeko niin paljon uutisia. Ne masentaa.
Kannattaa rajoittaa uutisten seuraamista. En tarkoita pään pistämistä pensaaseen mutta on parempi keskittyä omiin arkisiin asioihinsa.
Saksalla oli V2 raketti. Jenkit sovelsivat sitä omiin tarkoituksiinsa, matkat kuuhun yms.
Kuten myös Neuvostoliittokin, on hyvä muistaa tämä.
Pelkkiä apinoita molemmat suurvallat loppupeleissä!