Nyt on alkanut mielen valtaamaan sellainen "maailma ja elämä on tuhon oma"-fiilis.

Aina jotain uutta ikävää, niinkuin nuo putkivuodot. Hummenna Putinin julistukset jne.

Kaikenlaista pahaa, epävarmuutta ja inhimillistä kärsimystä on ollut viimeisten parin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon meidän aikanamme. 

Maailma on tuhon oma -fiiliksen saavat kyllä minulle aikaan vain ne uutiset, joissa punnitaan sen mahdollisuutta että tilanne eskaloituisi ydinsodaksi.

Koronat yms. eivät ole mitään sen rinnalla.

Epätodennäköistä se onneksi on.

Viime päivinä ajatuksina ollut, ettei elämä vielä koskaan ole ollut näin synkkää, 50-vuotta mennyt, nytkö tämä päättyy? Realistina en usko enää oikein minkään asian sujuvan. Tuntuu itkettävän, ajattelen vuotavani kuiviin sisäisesti. Ennen niin menevä ja iloinen on jämähtänyt paikalleen ilman minkäänlaisia unelmia.

Eniten kyrpii, että kaikki tämä hulluus vain yhden miehen hulluuden takia. Toivottavasti ammutaan huomenna punaiselle torille. 

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti alkaa sota. Ydinsota myös. Kaikki syöpäläisistä kuolee. Planeetta jää sekä ei-älykäs elämä ja planeetta pääsee syövästä eroon eli ihmisestä.

Maailmankaikkeudessa kun on niin sanottu suursuodatin, joka suodattaa epäkelvottomat sivilisaatiot eri haasteiden avulla. Olkoon se haaste pandemia, sota, meteoriitti niin ihmiskunta ei selviä omastaan. Tämä selittää myös sen miksi ette ole saaneet yhteyttä toisiin sivilisaatioihin. Vain harva selviää.

Oletko ihan varma, että syöpä et ole sinä?

Koska ajat ovat ankeat, niin taidan saunon ja taidan avata tänään Dom-pullon, jota olen pantannut kellarissani.

Muuta kun kippis ja kulaus ja tsemppiä kaikille!

Se tästä vielä puuttuisi.

Nuclear holocaust.

Onhan näitä toki ollut ennenkin, säännöllisin väliajoin. Musta surma etc.

Rukoillaan ja toivotaan parempaa huomista yhdessä, koko Suomen kansa.

Otan vastaan sen mitä Luoja antaa.

Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Heinäsirkkaparvet enää puuttuu mutta kyllä kai nekin kohta saapuu.

Älkää nyt panikoituko.  Rukoilkaa ennemmin, että Taivaan Isä pitäisi meistä suomalaisista ja kaikista muistakin huolen. Ja koko tästä tilanteesta, että sota loppuisi ja kaikki kääntyisi parhain päin.

Luokaa oma kupla, jo helpottaa

Tarkkampujat huomenna punaisella torilla. Siitä oon ihan varma.

Kohta tulee sähkökatkot, konkurssit, maskipakko ja korinopasissista puhuttiin tänään. Nyt on vielä asiat ihan ok.

Kriisin järjestys:

shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe.

Ei pidä jäädä tuleen makaamaan.

Faith kirjoitti:

Kaikenlaista pahaa, epävarmuutta ja inhimillistä kärsimystä on ollut viimeisten parin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon meidän aikanamme. 

Maailma on tuhon oma -fiiliksen saavat kyllä minulle aikaan vain ne uutiset, joissa punnitaan sen mahdollisuutta että tilanne eskaloituisi ydinsodaksi.

Koronat yms. eivät ole mitään sen rinnalla.

Epätodennäköistä se onneksi on.

Korona ja ilmastonmuutos eivät ole kyllä juuri mitään ydinsotaan verrattuna. Minusta ydinsota on aina ollut ihmiskunnan suurin uhka, mikä jostain syystä unohdettiin mediasta vuosiksi, kun ilmastonmuutoksesta oli trendikkäämpää kirjoittaa. Harvoin mainitaan, että ilmaston lämpenemisestä on pohjoiselle pallonpuoliskolle hyötyäkin.

Ydinsodassa sen sijaan ei kukaan voita. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen on vuosikymmeniä aikaa, ydinsota voi olla sodittu parissa vuorokaudessa.

Ei mulla ole mitään hätää, tässä kotona kaikessa rauhassa iltateetä keittelen ja takkaa lämmitän, terveyttä, suojaa ja ruokaa riittää. Ikävä kuulla että teillä muilla on jokin hätä.

Miksi muuten murehtia ylipäätään tulevaa, saati sellaista tulevaa, mihin ei voi vaikuttaa? Miksi teette elämästä kurjaa itsellenne? Rohkenen ehdottaa, että lopetatte sen turhan murheen.

Let's dance in style, let's dance for a while

Heaven can wait we're only watching the skies

Hoping for the best, but expecting the worst

Are you gonna drop the bomb or not?

Let us die young or let us live forever

We don't have the power, but we never say never

Sitting in a sandpit, life is a short trip

The music's for the sad man

Can you imagine when this race is won?

Turn our golden the faces into the sun

Praising our leaders, we're getting in tune

The music's played by the, the madman

Alphaville

Muakin masentaa ikävistä asioista uutisoiminen. Siitä saa kuvan että on hirveästi uhkia.

Kannattaa nollata ajatukset, että jättää puhelimen kotiin, ja lähtee tekemään jotain mukavaa.

Mä lähdin tänään pyörälenkille ja ihastelin oranssina ja punaisena hehkuvaa ruskaa. Pyöräilin joen yli siltoja pitkin, ja suunnittelin ensi kevättä, että lähden silloin melontakurssille.

Ulkona löytyy paljon kivaa tekemistä, ja se auttaa rauhoittamaan mieltä ja piristää, suosittelen :)

Aina löytyy negatiivisia uutisia ja maailmassa tapahtuu kaikkea ikävää, mutta jos pystyy keskittymään siihen mikä on hyvin, se auttaa paljon.

Minusta pahinta tässä on se, että muutaman vuoden aikana luottamus siihen, että joku hallitsee tilannetta, on kadonnut. En luota enää tippaakaan päättäjiin, virkamiehiin, auktoriteetteihin. Perusturva on kadonnut. Loppujen lopuksi kaikki ollaan yhtä hukassa, kaikki paha on aivan liikaa sattumasta kiinni ja yhteiskuntarauha yllättävän ohuen langan varassa. Kai tässä on jollain tavalla omalla kohdallani yhdistynyt keski-iän kriisiin liittyvä kuolevaisuuden ymmärtäminen, jota nämä maailman kriisit syventävät. Toki aina olen tiennyt kuolevani, mutta nyt todella _tiedostan_ kuolevani. Ja mikä pahinta, myös läheisten kuolemat tuntuvat todellisimmilta kuin koskaan.

Minäkin ikuisena uutisfanina olen nyt viime aikoina ihan tietoisesti vähentänyt uutisten seuraamista. Riittää kun on pääpiirteittäin kärryillä siitä missä mennään. Jatkuva joka tuutin seuraaminen ei aiheuta kuin ahdistusta. Mieluummin keskityn nyt mukaviin asioihin ja läheisiini. <3

Mitäs ihmeellistä tässä on?

Maailmassa on ollut ruttoa ja paljon pahempaakin. 500-luvulla oli tulivuorenpurkaus, eikä aurinko paistanut 1,5 vuoteen. Siinä teille maailmanloppua.

Maailma on sitkeä, samoin ihmiskunta.