Lue keskustelun säännöt.
Uudesta lemmikistä luopuminen heti
28.09.2022 |
Olemme harkinneet pitkään koiraa ja nyt pohdimme kaikkea sitä huonoa mitä koira voi olla ja mitä sitten tapahtuu jos vaikka koira ei yhtään sovi meille ja sen luonteessa on jotakin epämiellyttävää ja siitä ei pidäkkään? Kun ostaa lemmikin, ei voi oikeasti koskaan tietää mitä saa ja tämä pelottaa. Onko muilla kokemuksia tällaisesta tilanteesta että vasta kotona heti alkumetreillä käy ilmi ettei toimikkaan? Miten toimitte, pidittekö koiran kuitenkin vai palautitteko kasvattajalle/etsitte heti uuden kodin?
Olen lukenut juttuja, joissa ihmiset kärvistelevät vuosia epäsopivan lemmikin kanssa ja sitten luopuvat ja tämä sitoutuminen pelottaa mitä jos ei pidetäkkään koirasta? En halua joutua tällaiseen tilanteeseen.
Kommentit (77)
Tutki eri rotuja ja niiden ominaisuuksia. Älä valitse sitä mikä miellyttää silmää, vaan se joka sopii teidän perheeseen.
Ne ihmiset omasta lähipiiristä jotka on joutuneet luopumaan koiristaan ottivat mm huskyjä kerrostaloon.
Jos et voi tarjota koiralle kun 3 tunnin mittaista lenkkiä päivässä niin se rajaa jo 80% roduista pois.
Jos teillä on oma iso piha niin se taas tuo paljon liikkumavaraa koirarodun suhteen.
Älä koskaan osta koiraa kasvattajalta jolla ei ole hyviä arvosteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole epäsopivia lemmikkejä. On vain lemmikin omistajiksi soveltumattomia omistajia.
No kyllä on epäsopivia ja jopa laittomiakin lemmikkejä paljon. Eläin ei voi vieteilleen mitään ja jos otat vaikka suden tai karhun lemmikiksi niin ongelmia on luvassa.
Kaverilla oli koira, jonka otti rotukuvauksen mukaan, kuitenkin kävi ilmi että koira oli monisairas. Toisella kaverilla oli tilanne, että koira oli luonteeltaan agressiivinen heti alusta ja sen kouluttaminen oli ihan mahdotonta vaikka kävivät kaikki kurssit ja yksityiset kouluttajat läpi. Silti puri varoittamatta ym. eli kyllä tällaisia tilanteita on, eikä kaikkeen voi mitenkään varautua.
Sopeutumiselle puolin jos toisin pitää antaa aikaa, mutta mielestäni on parempi olla rehellinen itselleen ja laittaa heti peli seis, jos ei koira tunnu omalta ja sen kanssa eläminen on pelkkää stressiä ja murhetta.
Uuden lemmikin kotiintulo vaatii paljon kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta.Se ei ole mikään lelu, jolla hetki leikitään. Kalliskin se on, varautukaa kustannuksiin, jotka voivat yllättää. Kannattaa tosiaan miettiä tarkkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole epäsopivia lemmikkejä. On vain lemmikin omistajiksi soveltumattomia omistajia.
No kyllä on epäsopivia ja jopa laittomiakin lemmikkejä paljon. Eläin ei voi vieteilleen mitään ja jos otat vaikka suden tai karhun lemmikiksi niin ongelmia on luvassa.
Ääliö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ota koiraa. Koiran omistaminen ei ole aina hauskaa. Ei minkään koiran. Jos asenne on se, että pienimmästäkin "epäsopivuudesta" haluaa koirasta eroon, on täysin sopimaton koiran tai minkään muunkaan lemmikin omistajaksi.
Älä myöskään hanki lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole epäsopivia lemmikkejä. On vain lemmikin omistajiksi soveltumattomia omistajia.
Olen eri mieltä tästä. Aina lemmikki ja omistaja eivät ole oikeita toisilleen, eikä tarkoita että kummassakaan on vikaa. Pidän jotenkin typeränä sellasta ajatusta, että jos lemmikin ottaa ja siitä ei tule mitään niin koko elämä eletään silti eläimen oikkujen mukaan loppuun asti. Tätä periaatetta ei kuitenkaan sovelleta mihinkään muuhun, esim. en minä huonon kumppaninkaan kanssa jatkaisi vain siksi etten halua sille pahaa mieltä tai siksi koska suostuin treffeille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni on vastuullista palauttaa heti tai ajoissa, ei sitten kun pentu ehtii kiintyä. Päätöksen voi tehdä ja löytyy vielä uusi rakastava koti kasvattajan kautta tms. Jos jokin ei toimi, pitää katsoa eri vaihtoehtoa. Pentu tosin oppii tapoja, jos on kokenut ihminen koirien kanssa ja osaa.
Tehän käytte sitä pentuetta useamman kerran etukäteen katsomassa kasvattajan luona, eikö niin? Tähän ainakin pitäisi olla mahdollisuus. Kokenut kasvattaja osaa jo nuoresta pennusta nähdä minkälainen tyyppi siitä on tulossa.
Sellaisen rodun valinta jonka edustajat tyypillisesti ovat luonteeltaan ja käytökseltään toivomanne kaltaisia, vähentää ainakin hiukan yllätysten mahdollisuuksia. Toki kaikki koirat ovat yksilöitä rodun sisälläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älä ota koiraa. Koiran omistaminen ei ole aina hauskaa. Ei minkään koiran. Jos asenne on se, että pienimmästäkin "epäsopivuudesta" haluaa koirasta eroon, on täysin sopimaton koiran tai minkään muunkaan lemmikin omistajaksi.
Älä myöskään hanki lapsia.
Eläimiä ja lapsia on ihan turha rinnastaa. En myöskään tuomitse ihmistä, joka erehtyy. Kukaan ei voi satavarmasti tietää mitä elämä tuo tullessaan vaikka kuinka suunnittelee ja selvittää. Oma jaksaminen voi loppua yllättäen ja vaikka jo alussa ja silloin vastuullinen teko on etsiä uusi koti. En voi ymmärtää näitä tuomitsevia asenteita, koska kaikki eivät ota huvikseen hetken mielijohteesta lemmikkiä. Toki niitäkin on. Tämä taitaa olla aihe, josta ei voi keskustella, on vain yksi ainut oikea mielipide ja se on että olet huono ihminen jos et lemmikin takia jaksa mitä tahansa.
Puppy blues on melko yleistä. Ekat puoli vuotta pentu kusee sisälle, nukkuu huonosti, tuhoaa arvotavaroita ja käyttää naskalihampaita joka paikkaan. Kyllä se pentuaika käy omistajan hermoille joskus ihan tosissaan ja vaatii ihmisiltäkin sopeutumista. Ei kannata hankkia koiraa, jos ei ole valmis muuttamaan omaa elämäänsä koiran tarpeita vastaavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, meillä koira osoittautui monisairaaksi, on vatsaongelmia, rangassa ja nivelissä ongelmia, yksi autoimmuunisairaus. Jos tämän olisi etukäteen tiennyt, niin olisi koira jäänyt hankkimatta. 5v tässä nyt kitkuteltu ja koiraa hoidettu varmaan 20 000 eurolla. Onneksi on vakuutus. Välillä olen jo meinannut heittää hanskat tiskiin, mutta sitten koiran tila on saatu tasapainoon taas hoidoilla ja lääkkeillä. Mutta joka kerta kun tilassa tapahtuu jokin muutos, on mielessä, että joko nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole epäsopivia lemmikkejä. On vain lemmikin omistajiksi soveltumattomia omistajia.
No kyllä on epäsopivia ja jopa laittomiakin lemmikkejä paljon. Eläin ei voi vieteilleen mitään ja jos otat vaikka suden tai karhun lemmikiksi niin ongelmia on luvassa.
Otat suden lemmikiksi ja palautat sen vähän ajan päästä kasvattajalle, koska oli epäsopiva!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole epäsopivia lemmikkejä. On vain lemmikin omistajiksi soveltumattomia omistajia.
Älä viitsi. Ihan niin kuin ihmisten välillä, aina koiran ja ihmisen välilläkään ei synkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole epäsopivia lemmikkejä. On vain lemmikin omistajiksi soveltumattomia omistajia.
On kyllä epäsopivia lemmikkejä.
T. Kasvattaja
Vierailija kirjoitti:
Tehän käytte sitä pentuetta useamman kerran etukäteen katsomassa kasvattajan luona, eikö niin? Tähän ainakin pitäisi olla mahdollisuus. Kokenut kasvattaja osaa jo nuoresta pennusta nähdä minkälainen tyyppi siitä on tulossa.
Sellaisen rodun valinta jonka edustajat tyypillisesti ovat luonteeltaan ja käytökseltään toivomanne kaltaisia, vähentää ainakin hiukan yllätysten mahdollisuuksia. Toki kaikki koirat ovat yksilöitä rodun sisälläkin.
Mutta mitä sitten tehdään jos haluaa iloisen ja eläväisen koiran, joka osoittautuukin aivan mahdottomaksi ja rasittavaksi? Mitä jos tulee ilmi että rauhallinen koira olisikin ollut se parempi tai toisin päin? Kaipaan näkemyksiä ja kokemuksia siitä, miten muilla on tällaisia ei toivottuja tilanteita käsitelty, en paasaamista ja tuomitsemista. En todellakaan usko ettei kukaan ole koskaan katunut tai tehnyt virhettä tässä asiassa. AP
Vierailija kirjoitti:
Puppy blues on melko yleistä. Ekat puoli vuotta pentu kusee sisälle, nukkuu huonosti, tuhoaa arvotavaroita ja käyttää naskalihampaita joka paikkaan. Kyllä se pentuaika käy omistajan hermoille joskus ihan tosissaan ja vaatii ihmisiltäkin sopeutumista. Ei kannata hankkia koiraa, jos ei ole valmis muuttamaan omaa elämäänsä koiran tarpeita vastaavaksi.
Miksi sen ihmisen pitää sopeutua koiraan eikä toisinpäin? Itse ajattelen niin, että koira tulee isäntänsä elämään ja sitä täydentämään eikä niin että koirasta tulee kaiken keskipiste.
Koirien pito ilma käyttötarkoitusta pitäisi kieltää lailla. Koiran hiilijalanjälki jo pelkästään on niin suuri että sitä ei voi kukaan perustella edes itselleen joka luonnosta välittää.
Lemmikkikoirien pitäminen on johtanut liika jalostukseen ja sairaiden koirien lisääntymiseen.
Syitä on vaikka kuinka paljon lisää mutta tässä ne omat miksi en ota koiraa.
Jos metsästäisin tai tarvitsisin vahtikoiraa tms niin voisin ottaa ja perustella itselleni koiran pitämistä.
Koiran kasvatus on kuin lasten kasvatusta. Pitää olla todella kärsivällinen, määrätietoinen, kasvattaa. Koiraan on myös sitouduttava, sitä on jaksettava viedä ulos, pentuna ihan koko ajan, ja vielä vanhempanakin useita kertoja päivässä, vaikka olisi kurja sää, väsyttää, eikä huvittaisi. Pieni pentu nukkuu kuin pieni lapsi, herättelee jatkuvasti. Pitää siis olla ihan tosissaan miettinyt, mihin sitoutuu. Lisäksi monet menot jäävät jatkossa menemättä, jos ei koiralle ole mitään hoitopaikkaa. Häihin vieraille paikkakunnalle tai viikon etelänlomalle ei sitten enää voi lähteä. Mielestäni tärkeintä on sitoutua siihen, että heti ei luovuteta, sillä ensimmäinen vuosi on se vaikein. Koirasta on todella paljon iloa kuitenkin.
Ei ole epäsopivia lemmikkejä. On vain lemmikin omistajiksi soveltumattomia omistajia.