Onko avioero epäonnistuminen?
Yli puolet ensimmäisistä avioliitoista säilyy rikkomattomina toisen osapuolen kuolemaan saakka. Ei siis ole mikään sääntö, että kaikki eroavat. Vain tietyt ihmiset eroavat ja näissä ihmisissä on paljon porukkaa, joka eroaa uudestaan ja uudestaan.
Onko avioero epäonnistuminen? Onko siinä kysymys yksinkertaisesti siitä, että ihminen ei osaa hoitaa suhdettaan?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia yleensäkin pitää olla parisuhteessa?
Ainoa asia jonka keksin on kulujen jakaminen.
Mut on se vaan niin ihanata iltasella köllähtää oman kullan viereen lämpöiseen petiin.
Eikä tarvii ees sitä seksiikää olla aina... ;)
Ei minusta. En kadu avioliittoa, mutta en kadu myöskään eroa. Avioliitosta on hyvät muistot, mutta parempi nyt eronneena. En koe epäonnistuneeni vaan elänyt tunteiden mukaa n. Näillä mennään.
Näin ihmisille ainakin uskotellaan, vaikka tosiasiassa se on yksi parhaista onnistumisista.
Vierailija kirjoitti:
Ei, naimisiin meno on epäonnistuminen.
Näinpä juuri. Tuli 40v täyteen koeajalla.
Ei muuten mutta lasten kannalta tosi ikävä juttu
On hullua mennä naimisii ja jakaa omaisuus erossa ja maksaa uudelleen kämppää sille toiselle
Jotkut ovat levottomia ja harhaisia. Kuvittelevat aina parempaa löytyvän. Rakastavat liikaa itseään, eivät lapsiaan tai puolisoaan.
On, koska silloin on menty hetken huumassa ja tai vain siksi et ihanaa päästä pitää prinsessapäivä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
On, koska silloin on menty hetken huumassa ja tai vain siksi et ihanaa päästä pitää prinsessapäivä naimisiin.
Mitä väärää siinä on?
No jos pitää naimisissa pysymistä saman ihmisen kanssa jonkinlaisena itseisarvona, niin kai se sitten on.
Riippuu siitä, mikä on tavoite. Useimmat varmaan eivät pyri pysymään avioliitossa hinnalla millä hyvänsä, riippumatta siitä kestääkö rakkaus vai ei.
Tietysti on. Se on epäonnistuminen siinä avioliitossa.
Ei, koska avioliitto ei ole mikään saavutus.
elämän suurin epäonnistuminen. jos on vielä niin huono arviointikyky, että tekee lapsia toimimattomaan liittoon, niin on erityisen surkea epäonnistuja
En ole itse kokenut avioeroa. Luullakseni yhtä monta avioitua kuin on syytä erota. - Sikäli avioeroa voinee pitää epäonnistumisena, että luultavasti harva menee avioliittoon ajatuksella, että eroaisi joskus sopivalla hetkellä. Avieron koittaessa luultavsti aina päättyy jotain. Monensti avioero särkee jotain ja vie erilleen. Mutta ei avioliiton päätös merkitse aina samaa kuin epäonnsituminen. Toisinaan on vain asioita, joiden on vain päätyttävä, että voi koittaa uudempi aika ilman aiempia sitoumuksia.
Uskovaine mies
Ei, jos ero oli alunperinkin tavoitteena. Jos ei ollut, niin sitten on.
'Ihmetyttää kun nykyään pitää kaikki kääntää niin positiiviseksi ja ihanaksi lässynlääksi. Jos joku sanoo ettei koe avioeroa avioliiton epäonnistumisena niin ihmettelen.
Vierailija kirjoitti:
elämän suurin epäonnistuminen. jos on vielä niin huono arviointikyky, että tekee lapsia toimimattomaan liittoon, niin on erityisen surkea epäonnistuja
Luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat, vaikka olenkin erimieltä. Toisinaan kun avioero saattaa olla järkevä ja hyvin perusteltu ratkaisu. Tietysi voi soimata syyttää iytseään ja pitää itseään siitä, että on mennyt vääränlasien kumppanin kanssa alun alkaenkaan yhteen ja muodostanut avioliiton itseä loukkaavan ja satuttavan henkilön kanssa. Mutta, jos näin on tehnyt niin tällaine piirre saattaa paljastuu tosiessa vasta pidemmänajan kuluttua avioliiton kestettyä Esimerkiksi kumppani alkaa juopotella työötömäksi jäämisen seurauksena ja juopottelu tekee hänestä samalla hyvinarvaamattoman ja agressivisen - niin saattaa olla paljon järkevvämpää erota kuin kestää ja sietää kumppanin loukkaavaa ja satuttavaa käytöstä.
Uskovainen mies
Minkä takia yleensäkin pitää olla parisuhteessa?
Ainoa asia jonka keksin on kulujen jakaminen.