Minut irtisanottiin eilen, mitä tekisitte vastaavassa tilanteessa?
Eilen se sitten tuli, irtisanominen tuotannollis-taloudellisista syistä. Irtisanomisaika on 6kk, tuona aikana ei työvelvoitetta. Pitäisikö ottaa 6kk rennosti vai alkaa heti vimmalla etsiä uutta työpaikkaa? Olen alalla jolla paikkoja on suhteellisen paljon avoinna jatkuvasti. Toki en tiedä saisinko juuri minä niitä, mutta teoriassa töitä on tarjolla. Nyt olisi tilaisuus relata hetki ennen uuden työn hakemista mutta jatkuvasti nousevat kustannukset kannustaisi etsimään töitä heti.
Kommentit (124)
Laki-sanoo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä samassa paikassa 21 vuotta.
Ja meillä on edelleen kahden vkon irtisanomisaika, molemmin puolin.Nää menee työehtosopimusten mukaan.
Yleensä johtajien puolella on pitkät iritanomisajat, että ehditään hakea, hyvä ja ammattitaotoinen ja osaava työtekijä tilalle.
Hyviä ja tuottavia ja ammattitaitoisia johtajia, kun ei napata tuosta, noin vain.
Rekrytointi on haastavaa ja pitempi prosessi.Minimi irtisanomisajat tulee työehtosopimuslaista. Yli 12 vuoden työssäolon jälkeen se on 6 kuukautta työnantajan irtisanoessa. Pidemmästä voi sopia paikallisesti tai työntekijäkohtaisesti, mutta ei lyhyemmästä.
Ei ole sitova määräys, vaan työehto- tai työsopimuksella näistä voi poiketa:
Työsoppimuslaki, 6 Luku, 3 §
Yleiset irtisanomisajat
Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;
3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta;
4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;
5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.
Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:
1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.
Irtisanominen on aina jonkinasteinen kriisi, joka voi yllättää vähän viiveelläkin. Siihen liittyy myös surua ja hylkäämisen sekä riittämättömyyden tunteita. On yksilöstä ja tilanteesta kiinni miten voimakkaina asiat kokee. Ap:na antaisin itselleni aikaa käsitellä irtisanominen rauhassa.
Kun olin itse samassa tilanteessa en pitänyt kiirettä. Oli ihan mukava kerrankin olla vapaa ja saada tehtyä yhtä ja toista mihin ei normaalisti ollut aikaa. Tein kotiin pientä pintaremonttia , lenkkeilin paljon, luin kirjoja, tutkiskelin eri opiskeluvaihtoehtoja, kursseja, rekrykoulutuksia jne. Vähitellen aloin katsella uutta työpaikkaa.
Pitkä ketju, en jaksanut kaikkia kahlata, mutta jos sinulla on ikää, aloita heti.
Ikärasismi jyllää edelleenkin ja muutenkin työpaikat menevät usein työpaikan vaihtajille.
Ikävä kyllä!
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuulostaa huolestuttavalta, ettei ole työvelvoitetta. Miksi ihmeessä? Minua häiritsisi ja ryhtyisin miettimään, mikä työpanoksessani on pielessä. Tämä ei siis ole arvostelu ap:tä kohtaan. Kunhan mietin.
Sulla ei taida kauheasti olla kokemusta työelämästä. On enemmän sääntö kuin poikkeus asiantuntijatöissä olla ilman työvelvoitetta työnantajan irtisanoessa. Näin minimoidaan riskit tietoisen vahingonteon varalta. Olen ollut myös työpaikoissa, joissa työntekijän itsensä irtisanoutuessa pääsy dokumentteihin, softiin, työkaluihin, tietokantoihin yms. katkeaa sillä hetkellä. Läppärin ja puhelimen saa pitää mutta eipä niillä paljoa tee. Sähköpostit voi lukea. Tosin nekin vähänee eikä enää ole jakelulistalla yhdessäkään tehtäviin liittyvässä asiassa xD
Vierailija kirjoitti:
Tuo kuulostaa huolestuttavalta, ettei ole työvelvoitetta. Miksi ihmeessä? Minua häiritsisi ja ryhtyisin miettimään, mikä työpanoksessani on pielessä. Tämä ei siis ole arvostelu ap:tä kohtaan. Kunhan mietin.
Minulla on kahden irtisanomisen kohdalla ollut työvelvoite. Se on ihan painajaista. Päivät itkettää, surettaa, masentaa, uutta työtä pitäisi etsiä ja samalla tehdä töitä. Ahdisti niin, etten pystynyt nukkumaan öisin. Hain sitten sairaslomaa, kun työmatkalla meinasin kaksi kertaa ajaa kolarin, kun en nähnyt risteyksessä oikealta tulevaa autoa.
Kuvittele, että puolisosi sanoo sinulle laittaneensa eron vireille ja sinun pitäisi jatkaa yhdessäeloa hänen kanssaan kuten ennenkin. Onnistuuko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että irtisanomiset ei ole salaisuus eli jo nyt työpaikka on firmassa, jossa on YT:t, niin ei ne yleensä salaisuuksina ulkomaailmalle pysy. Vaikka on 6 kk aikaa hakea töitä, niin on myös 6 kk aikaa siihen, että alalla ei ehkä ole enää töitä, jos tämäkin yksikkö/työpaikka lakkautettiin YT-syistä.
Höpö höpö. Tavallisten rivityöntekijöiden irtisanomisista ei mene tietoa minnekään eikä ketään kiinnosta. Ainoastaan siitä puhutaan, jos koko puljun pomo saa kenkää.
Oikeastiko? Kyllä meillä ainakin tiedetään, kun kilpailijalla on YT:t ja sieltä tulee kyselyjä, että onko meillä töitä. Työkkäriin muuten menee tieto YT-neuvotteluista ja irtisanottujen määrä eli kyllä tieto "minnekään" menee.
Ne teille soittavat eivät kuitenkaan kerro teille, ketkä kaikki on sillä kertaa irtisanottu. Myöskään työkkäri ei kerro julkisesti keitä sinne on ilmoittautunut.
Itse etsisin uutta työpaikkaa, ja sanoisin, että tarvitsen kahden viikon ilmoituksen ennen työn aloitusta. Jos sattuukin saamaan heti töitä, niin voi silti pitää parin viikon loman ennen uudessa paikassa aloittamista.
Vierailija kirjoitti:
Irtisanominen on aina jonkinasteinen kriisi, joka voi yllättää vähän viiveelläkin. Siihen liittyy myös surua ja hylkäämisen sekä riittämättömyyden tunteita. On yksilöstä ja tilanteesta kiinni miten voimakkaina asiat kokee. Ap:na antaisin itselleni aikaa käsitellä irtisanominen rauhassa.
Kun olin itse samassa tilanteessa en pitänyt kiirettä. Oli ihan mukava kerrankin olla vapaa ja saada tehtyä yhtä ja toista mihin ei normaalisti ollut aikaa. Tein kotiin pientä pintaremonttia , lenkkeilin paljon, luin kirjoja, tutkiskelin eri opiskeluvaihtoehtoja, kursseja, rekrykoulutuksia jne. Vähitellen aloin katsella uutta työpaikkaa.
Löysitkö uuden työn? Niin kuin joku tässä jo mainitsikin, ikäsyrjintääkin kuulemma on. Itsellä ikää hieman yli 40, mikä ei ole ikä eikä mikään mutta ilmeisesti työmarkkinoilla alkaa tämän ikäisenä olla jo kiire. Se on tavallaan ihme, kun tämän ikäisillä naisilla alkaa olla kokemusta työelämästä ja lapsetkin on monella jo isompia ja itsenäisempiä.
ap
Kuukauden verran hakisin vain niitä kiinnostavampia tehtäviä, enimmäkseen latailisin akkuja. Sen jälkeen hakisin laajemmalla otannalla töitä, myös niitä oman alan töitä jotka ei olisi niitä kiinnostavimpia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaisin heti etsiä uutta työpaikkaa, tietenkin.
Miksi? Jos tiedossa on kuitenkin 6 kk palkallista lomaa.
Huono idea. Siinä vaiheessa on työtön työnhakija ja b-luokkaa työnantajalle.
Ehkä hetken voi lomailla mutta sitten kun se 6kk kuluttua se status muuttuu "työttömäksi" niin sitä työtä et enää saa, etkä pääse haastatteluun kun hakemuksiasi ei edes lueta.
Meillä oli pakko olla loppuun asti töissä samassa tilanteessa, että ärsytti, no vuoden nautin sitten lomasta korkealla ansiosidonnaisella, ihan vain kostoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vetäisin ensin kunnon kännin.
En juurikaan juo, ja silloin kun joskus oon juonut känniin asti, se ei muistaakseni ainakaan helpottanut oloa, päinvastoin.
ap
Minä pidin 6kk lomaa. Sitten kun palkanmaksu loppui, hain uutta työpaikkaa ja olin uudessa firmassa viikon päästä. Omalla allalla oli silloin työvoimapula ja luotin, että uusi työ löytyy.
Entiset samalla kertaa irtisanotit työkaverit eivät ottaneet riskiä ja ja hakivat heti uutta työtä ja saivat myös. Myöhemmin harmittelivat, että mikseivät lomailleet täydellä palkalla kun kerrankin oli tilaisuus.
Meillä vanha työpaikka edellytti vielä, että jos uuden työn ottaa vastaan 6kk:n irtisanomisaikana, niin he lopettivat palkanmaksun. Eli tuplapalkkaa (vanhasta ja uudesta) ei saanut.
Älä kuitenkaan lähde sotimaan Putinin tiliin Ukrainaan, vaikka tarjoaisivat 300 000 ruplaa kuukaudessa. Kaikkea ei rahakaan korvaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä pidin 6kk lomaa. Sitten kun palkanmaksu loppui, hain uutta työpaikkaa ja olin uudessa firmassa viikon päästä. Omalla allalla oli silloin työvoimapula ja luotin, että uusi työ löytyy.
Entiset samalla kertaa irtisanotit työkaverit eivät ottaneet riskiä ja ja hakivat heti uutta työtä ja saivat myös. Myöhemmin harmittelivat, että mikseivät lomailleet täydellä palkalla kun kerrankin oli tilaisuus.
Meillä vanha työpaikka edellytti vielä, että jos uuden työn ottaa vastaan 6kk:n irtisanomisaikana, niin he lopettivat palkanmaksun. Eli tuplapalkkaa (vanhasta ja uudesta) ei saanut.
Tämä on tavallaan liikuttavaa. Että sinut irtisanonut yritys huolehtii siitä, ettet vaan saa LIIKAA rahaa jäätyäsi työttömäksi...
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö. Mikään firma ei maksa 6 kk kotiin. Älä unta näe.
Ota asioista selvää ennen kuin alat aukomaan päätäsi.
Aloitin nyt työnhaun kun totesin, että en vaan pysty rentoutumaan edes muutamaa päivää kun on tiedossa, että rahantulo loppuu. Todella paljon näköjään kiinnostavia paikkoja avoinna. Hakijamääristä en tiedä yhtään, kun en ole pitkään aikaan hakenut mihinkään. Toivottavasti pääsen edes haastatteluihin, niin saan niistä kokemusta.
En ole ikinä ollut päivääkään vailla työtä (jos siis olen halunnut olla töissä enkä esim. opiskellut) enkä tullut ikinä irtisanotuksi niin on tämä kyllä aikamoinen uusi kokemus.
ap
Ihan kaikkia en jaksanut lukea, mutta mä tsekkaisin ensin nopeasti, ettei haavetyöpaikka olisi just nyt auki, sitten pitäisin parin viikon loman. Sen jälkeen alkaisin etsiä töitä ja mahdollisesti opiskelisin esim. avoimessa yliopistossa jonkun kurssin tai kokonaisuuden, joka täydentäisi tai laajentaisi osaamistani siihen suuntaan, mihin haluaisin työurallani edetä. Etsisin myös piilotyöpaikkoja eli lähettelisin avoimia hakemuksia yrityksiin, joihin olisi mahtavaa päästä töihin. Elvyttäisin verkostojani LinkedInissä ja livenäkin, ehdottelisin lounastapaamisia tutuille joilla hyviä kontakteja ja kertoisin, että etsin uutta.