Lue keskustelun säännöt.
Vaikka jaksaisin asioita, niin minua ei huvita :(
27.09.2022 |
Elämäni on niin vääränlaista itselleni, että montaakaan asia ei huvita tehdä, vaikka jaksaisin. Tämä on todella vakava ongelma elämässäni.
Kommentit (169)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tarkoita sitä, etteikö mun näkemyksiä saisi kritisoida, pitääkin!!! Vain sillä tavallahan ne jalostuvat. Mutta kun ne kiellettiin ja niiden pohjalta minusta tehtiin tavallaan kielletty tai rikollinen. "Olet viallinen niiden kanssa". "Olet viallinen omana itsenäsi"
Ap
Joku päivä ehkä uskallat katsella itseäsi sen verran neutraalisti ja haavoittumatta, että pystyt näkemään identiteettisi erillisenä ongelmistasi.
En myöskään tajua, mitkä tässä ovat siitä erillään olevan ongelmat? Siis häh, mitä?
Ap
Koko identiteettisi tuntuu rakentuvan ongelmiin, jotka ovat lapsuudessa sinulle aiheutuneet.
Mmmm... siis nyt kiinnostaa, kerro enemmän. On varmasti näin, kukaan ei ole osannut sitä korjata. Se on äitini itselleni aiheuttama vaurio, se ei korjaannu mun havainnoilla.
Ap
Lihavoimani lause on "väärin". Parantuminen lähtee aina siitä havainnosta, että on jotain parannettavaa.
Eteenpäin meneminen on keskittymistä siihen paranemiseen. Paikalleen jämähtäminen on tuota mitä teet, jankkaat vain miten se ei nyt onnistu, koska menneisyys.
En valitettavasti osaa auttaa sinua tälleen vauva foorumilla, mielestäni tarvitsisit terapia käyntejä päästäksesi eroon pakkoajatuksista - ocd:stä.
Niin kyllä, mutta katsos kun tuo on seikka, mistä minulla on nolla havaintoa. Sitä en näe. lainkaan. en siis kiistä. Se voi hyvinkin olla joku mekanismi, joka on, jota en näe.
Ap
Kannattaa perehtyä pakkoajatuksiin ja siihen miten niitä voi vähentää
Voisiko tehtäviin tarttumattomuuteen liittyä pakkoajatuksia? Ehkä tietenkin voi, mutta olen käynyt jotain 15 vuotta varmaan terapiaa, jos kaikki lasketaan yhteen, eikä tuota ole koskaan ehdotettu hoidon kohteeksi.
Eli vaikka MÄ haluaisinkin ocd:tä parantavia metodeja avukseni tähän, terppa ois takuulla ihan huuli pyörenä, että mmmitä.
Ja en ajattele, että tarve eheytyä on pakkoAJATUS, se on ennemminkin niin tärkeää, että laitan siihen aika paljon energiaa.
Ap
Pakkoajatuksia kohdallasi on mielestäni mm.
-haitalliset uskomukset itsestäsi esim. olet huono/paha
-ehdolliset uskomukset esim. "jos äitini olisi toiminut toisin, minulla olisi parempi olla" tai "jos äitini ymmärtäisi tämän kaiken, oloni parantuisi"
ja siis ylipäätään tämä koko posttraumaattinen äiti-suhteen pyöritteleminen ja sen heijastaminen arkeen jossa elät.
Niin, voi olla :(
Se vain, että itse uskon, että näiden juttujen takana on vapautuneempi minä. Minä, joka pystyy purkamaan sille lapselle kokemuksista syntyneet tavat ajatella.
Mä jo silloin lapsena ajattelin, että eikö äitini toiminta ole mieletöntä?
Ihmettelin vain sitä, että miksei jo tule se aikuinen pelastaja, joka myös havaitsee tämän JA auttaa minua? Missä se ihminen on? Odotan vieläkin. Samalla kuin hän ei tule ja odotan, koitan tehdä niin paljon kuin osaan todetakseni, että äitini ei olisi saanut aiheuttaa sellaista haittaa minulle. Että kun se on minun näkemykseni, niin miksi se aina nähdään niin, että olisin kuriton?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai ainakin helposti nähdään pinnalta katsoen, että olin tyhmä lapsi ja kuriton ja äitini vain kasvatti minua. Eihän se silleen mennyt ollenkaan.
Ap
Puhumattakaan elämänvalinnoista, joita olen tehnyt, kun elämäni ei ole ollut omaani omannäköistäni siis. Esim. lapsia. En jaksaisi heidän tarpeitaan yhtään. Lisäksi äitini häiriintynyt käytös häiritsee perhesiteitä ja siteitä lapsiin.
Eli äitini käytös säteilee vielä hänen lapsenlapsiinsakin, vaikkei hän edes ole paikalla.
Ap
Kun olin pieni äitini oli kateellinen jopa siitä, että hänen siskopuoleensa ei luontunut yhtä lämpimiä välejä, kuin isäni puolen sukulaisiini. Siskopuoli asui Lapissa, me Etelä-Suomessa. Hänen tyttärensä oli minua 6 vuotta nuorempi, mun isäni puolen 6 serkusta nuorin oli 6 vuotta nuorempi, vanhin vain 1,5 vuotta, yhden isän puolen serkkuperheen kanssa meillä oli yhteinen kesäpaikka jne. Niin kai mä nyt heihin tutustun vähän paremmin.
Niin sitten haukkuu minua, kun tämäkin tilanne oli näin.
Ap
Ja sit mua ärsyttää, kun minun sukupolvestanikin vielä luullaan, että meidät kasvatettiin hiljaiksi ja 5-kymppisinä vain kypsymme päästämään siitä irti! Ei se niin mene! Vaan niin, että ihminen vaiennetaan henkisellä väkivallalla ja jos hyvin käy, niin hän vain kykenee käsittelemään ne syvimmät satuttaneet asiat vasta tosi paljon elämänkokemusta saaneena!
Esim. itse odottelen vain, että milloin se äitini uhkailema katuoja alkaa, jos en suhtaudu työntekoon myönteisesti? Tai milloin joku mies jättää minut, jos kotini on sen ja sen näköinen?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kopioin nämä tekstit nettiterapiasta, jonka olen käynyt. Laitan ne tähän, jos niistä vaikka sattuisi olemaan jotain hyötyä prosessiisi:
"Masennukseen liittyy erilaisia syvällä olevia haitallisia uskomuksia. Nämä uskomukset sisältävät jonkin meissä olevan syvätasoisen käsityksen itsestämme. Tämän pohjalta meille muodostuu automaattisia ajatuksia, jotka ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme. Voimme esimerkiksi kokea, että olemme arvottomia tai epärakastettavia. Tästä voi seurata automaattisena ajatuksena, että ”en kelpaa” tai ”kukaan ei voi minua rakastaa”
Toimintaamme rajoittaviin perususkomuksiin eli haitallisiin uskomuksiin liittyy usein erilaisia ehdollisia uskomuksia, joiden tehtävä on ikään kuin estää perususkomusten kauhukuvia toteutumasta. Ehdollinen uskomus tarkoittaa siis sitä, että perususkomukset toteutuvat tiettyjen ehtojen vallitessa, kun taas joidenkin toisten ehtojen vallitessa ne eivät toteudu. Esimerkiksi Ulla ajatteli, että kelpaan muille vain, jos teen ahkerasti töitä, kotona huolehdin muista perheenjäsenistä, kodinhoidosta ja olen muille mieliksi.
Ehdolliset uskomukset johtavat erilaisiin ajattelumalleihin, joiden avulla yritetään vältellä perususkomusten kauhukuvia. Tällaisia välttelyä ylläpitäviä ajatusmalleja kutsutaan haitallisiksi automaattisiksi ajatuksiksi. Joku voi esimerkiksi ajatella olevansa muiden silmissä mahdoton rakastaa (eli epärakastettava) jos hän ei tee muille mieliksi, ilmaisee erimielisyyttä, tekee virheitä tai näyttää todellisia tunteitaan.
Koska ihmisille on usein tärkeää saavuttaa muiden hyväksyntää, he alkavat helposti toimia ehdollisten uskomustensa mukaisesti niin, että peruskomusten kauhukuvat eivät aktivoituisi. He voivat edellisen esimerkin mukaisesti alkaa miellyttää toisia ja kätkeä omia todellisia tunteitaan, jotta voisivat kokea muiden hyväksyntää. Muiden alituinen miellyttäminen voi kuitenkin olla myös uuvuttavaa ja lisätä masentuneisuutta."
Vierailija kirjoitti:
Kopioin nämä tekstit nettiterapiasta, jonka olen käynyt. Laitan ne tähän, jos niistä vaikka sattuisi olemaan jotain hyötyä prosessiisi:
"Masennukseen liittyy erilaisia syvällä olevia haitallisia uskomuksia. Nämä uskomukset sisältävät jonkin meissä olevan syvätasoisen käsityksen itsestämme. Tämän pohjalta meille muodostuu automaattisia ajatuksia, jotka ohjaavat ajatteluamme ja toimintaamme. Voimme esimerkiksi kokea, että olemme arvottomia tai epärakastettavia. Tästä voi seurata automaattisena ajatuksena, että ”en kelpaa” tai ”kukaan ei voi minua rakastaa”
Toimintaamme rajoittaviin perususkomuksiin eli haitallisiin uskomuksiin liittyy usein erilaisia ehdollisia uskomuksia, joiden tehtävä on ikään kuin estää perususkomusten kauhukuvia toteutumasta. Ehdollinen uskomus tarkoittaa siis sitä, että perususkomukset toteutuvat tiettyjen ehtojen vallitessa, kun taas joidenkin toisten ehtojen vallitessa ne eivät toteudu. Esimerkiksi Ulla ajatteli, että kelpaan muille vain, jos teen ahkerasti töitä, kotona huolehdin muista perheenjäsenistä, kodinhoidosta ja olen muille mieliksi.
Ehdolliset uskomukset johtavat erilaisiin ajattelumalleihin, joiden avulla yritetään vältellä perususkomusten kauhukuvia. Tällaisia välttelyä ylläpitäviä ajatusmalleja kutsutaan haitallisiksi automaattisiksi ajatuksiksi. Joku voi esimerkiksi ajatella olevansa muiden silmissä mahdoton rakastaa (eli epärakastettava) jos hän ei tee muille mieliksi, ilmaisee erimielisyyttä, tekee virheitä tai näyttää todellisia tunteitaan.
Koska ihmisille on usein tärkeää saavuttaa muiden hyväksyntää, he alkavat helposti toimia ehdollisten uskomustensa mukaisesti niin, että peruskomusten kauhukuvat eivät aktivoituisi. He voivat edellisen esimerkin mukaisesti alkaa miellyttää toisia ja kätkeä omia todellisia tunteitaan, jotta voisivat kokea muiden hyväksyntää. Muiden alituinen miellyttäminen voi kuitenkin olla myös uuvuttavaa ja lisätä masentuneisuutta."
Tässä vielä eräänlainen työkalu ajatusten työstämiseen. Voit kirjoittaa tälle pohjalle kun sinulle tulee jokin haastava tilanne tai ajatus. Se auttaa selkeyttämään ajatuksia sekä saat luotua vaihtoehtoisia ajatuksia, jotka auttavat pääsemään eteenpäin.
Tilanne: Valitse jokin hankala, mielialan laskua tuottava tilanne ja kuvaa se tarkasti. Kuvaa tilanne kuin katsoisit sitä nauhalta. Keiden kanssa olit? Mitä teitte? Milloin? Missä? Esimerkiksi: Työkaverit pyysivät mukaansa keilaamaan.
-
Tunteet ja niiden voimakkuus: Miltä sinusta tuntui? Kuvaa yhdellä tai muutamalla sanalla välitön tunne tai mieliala joka tilanteessa heräsi. Tunteen voimakkuutta arvioidaan asteikolla 0–100. Esimerkiksi: ahdistus 40, häpeä 60.
-
Automaattinen ajatus: Mitä ajattelit juuri ennen kuin sinusta alkoi tuntua tältä? Mitä ajatuksia tai mielikuvia mielessäsi oli? Mikä ajatuksissasi oli kaikkein välittömin ajatus eli pääajatus. Pääajatus on yleensä se ajatus, joka on tunnepitoisesti voimakkain. Esimerkiksi: Jos menen, kaikki huomaavat kuinka kehnoa seuraa olen. Olen aika tylsä ja en kuitenkaan jaksa olla riittävän pirteä. Pääajatus on: Olen kehno.
-
Ajatusvääristymä: Millainen ajatusvääristymästä automaatti ajatuksessasi on? Tässä tapauksessa ajatusten lukeminen eli luulet tietäväsi mitä muuta ajattelevat.
-
Mieti nyt todisteita pääajatuksen puolesta: Mitkä seikat tukevat ajatustesi todenperäisyyttä. Esimerkki: Olen ollut varsin väsynyt. En jaksa olla tarpeeksi mukavaa seuraa.
-
Mieti nyt todisteita, jotka eivät tue pääajatustasi. Esimerkki: Usein on ollut piristävää tehdä jotain mielekästä. Toisten seurassa oleminen piristää.
-
Vaihtoehtoiset ajatukset: Miten voisit tarkastella tilannetta vaihtoehtoisesti ja tasapainoisesti? Miten voisit kuvata todellisuutta realistisesti ja joka auttaisi tilannetta toteutumaan. Esimerkki: Olen huomannut, että mielekäs tekeminen voi nostaa mielialaa. Minulla on lupa olla oma itseni. Ei minun tarvitse olla porukan viihdyttäjä. Olkoon joku muu. Voi siis olla ihan hyvä ajatus lähteä muiden kanssa keilaamaan. Se voi kohentaa mielialaa ja muistakin voi olla mukavaa, että menen. Itsehän he pyysivät.
-
Arvioi asteikolla 0–100, kuinka paljon uskot vaihtoehtoisiin tilanteen kuvauksiin.
-
Arvioi nyt uudelleen aiemmin tässä tehtävässä arvioimasi tunteiden voimakkuus samalla asteikolla 0–100 kuin viime kerrallakin. Esimerkiksi ahdistus 20, häpeä 20.
-
Tässä erilaisia ajatusvääristymiä:
-Suodattaminen: huomio kohdistuu lähinnä kielteisiin asioihin.
-Mustavalkoinen ajattelu: asiat nähdään ääripäiden kautta hyvinä tai huonoina.
-Yliyleistäminen: tehdään liiallisia yleistyksiä hataran tiedon nojalla.
-Ajatusten lukeminen: uskotaan, että tiedetään mitä muuta ajattelevat.
-Katastrofiajattelu: oletetaan, että pahin vaihtoehto tapahtuu.
-Suurentelu: nähdään vaikeudet todellista suurempina.
-Henkilökohtaistaminen: oletetaan, että toisen reaktiot kohdistuvat aina itseen.
-”Pitäisi” -ajattelu: pitäytyminen jäykkiin sääntöihin arvioitaessa omaa ja toisten käyttäytymistä.
-Itsensä syyttäminen: uskotaan, että ikävät tapahtumat ovat aina omaa syytä.
-Itsensä tunnustuksetta jättäminen: luullaan, että myönteiset asiat tapahtuvat vain sattumalta onnella eivätkä omien ponnistusten tuloksena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai viisikymppisen tarvii lastentarpeita enää täytellä !
Ja toinen. Miks sä välitä kenenkään mielipiteistä?
Minä olin teini-äiti, ja aloin nelikymppisenä elää kuten tahdon kun lapset aikuistua. Nyt olen täysminä.
Pakkoajatuksia kohdallasi on mielestäni mm.
-haitalliset uskomukset itsestäsi esim. olet huono/paha
-ehdolliset uskomukset esim. "jos äitini olisi toiminut toisin, minulla olisi parempi olla" tai "jos äitini ymmärtäisi tämän kaiken, oloni parantuisi"
ja siis ylipäätään tämä koko posttraumaattinen äiti-suhteen pyöritteleminen ja sen heijastaminen arkeen jossa elät.