Vaikka jaksaisin asioita, niin minua ei huvita :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki jotka haluavat olla ei-syrjäytyneitä joutuvat jatkuvasti tekemään sellaisia asioita jotka eivät huvita.

Tää on aika jännä kommentti, koska se ei koske minua. Tai siis minusta ihminen voi valita tykätä kaikesta, joka auttaa häntä itseään. Mutta koska näkemyksiäni ei ole kuunneltu, tämä ei toiminut.

Ap

millaisista näkemyksistä puhut?  Onko sua alistettu ja ahdettu nurkkaan?

No just vaikka tällaisista: "Kaikki jotka haluavat olla ei-syrjäytyneitä joutuvat jatkuvasti tekemään sellaisia asioita jotka eivät huvita."

onko tämä totta vai ei. Minusta ei ole. Minä ajattelen niin, että jos se ei motivoi sinua niin paljon, että tykkäät sen tekemisestä, älä tee. Ja sitten on pakotettu tekemään, vaikka mua ei motivoinut tai ei siinä laajuudessa, kuin pakottaja halusi tms.

Ap

Hyvinvointivaltiossamme tosiaan on se mahdollisuus ettei tarvitse tehdä jos tuntuu pahalta.  Aina ei ole ollut näin. Ehkäpä se juuri syö motivaatiota kun ei ole äärimmäinen pakko selviämisen kannalta.

Ei se syö motivaatiota. Jos oikein kovasti haluaa kauniin kodin, sen saa vain helpommin hyvinvointivaltiossa.

Ap

Mulle jäi vähän epäselväksi, että miten sä siis haluaisit asioittesi olevan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen vieläkin JÄRKYTTYNYT siitä, että toinen halusi nimenomaan tukahduttaa ja estää mun näkemykseni! Kuka voi tehdä lapselleen niin????? En tajua. 💔😢

Ihmisen, jota rakastat, näkemykset tulisi olla niitä kaikkein ihanimpia timantteja maailmassa! Vaikkei aina olla samaa mieltä! Koska sitten voidaan argumentoida ja keskustella, miksi muka näkemys ei ole parhain mahdollinen jne.

Ap

Se on sitä sen ajan kasvatusta.  Piiskaa ja nöyryyttämistä niin johan kasvaa vahvoja lapsia....... tai sit ei.

Ehei, älä selitä. Mulla oli myös isä, mummi, isän sisko ja vaikka miten monia muita, jotka eivät koskaan kokeneet mitään tarvetta halveksia läheistensä näkemyksiä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki jotka haluavat olla ei-syrjäytyneitä joutuvat jatkuvasti tekemään sellaisia asioita jotka eivät huvita.

Tää on aika jännä kommentti, koska se ei koske minua. Tai siis minusta ihminen voi valita tykätä kaikesta, joka auttaa häntä itseään. Mutta koska näkemyksiäni ei ole kuunneltu, tämä ei toiminut.

Ap

millaisista näkemyksistä puhut?  Onko sua alistettu ja ahdettu nurkkaan?

No just vaikka tällaisista: "Kaikki jotka haluavat olla ei-syrjäytyneitä joutuvat jatkuvasti tekemään sellaisia asioita jotka eivät huvita."

onko tämä totta vai ei. Minusta ei ole. Minä ajattelen niin, että jos se ei motivoi sinua niin paljon, että tykkäät sen tekemisestä, älä tee. Ja sitten on pakotettu tekemään, vaikka mua ei motivoinut tai ei siinä laajuudessa, kuin pakottaja halusi tms.

Ap

Hyvinvointivaltiossamme tosiaan on se mahdollisuus ettei tarvitse tehdä jos tuntuu pahalta.  Aina ei ole ollut näin. Ehkäpä se juuri syö motivaatiota kun ei ole äärimmäinen pakko selviämisen kannalta.

Ei se syö motivaatiota. Jos oikein kovasti haluaa kauniin kodin, sen saa vain helpommin hyvinvointivaltiossa.

Ap

Mulle jäi vähän epäselväksi, että miten sä siis haluaisit asioittesi olevan?

Haluaisin tehdä asioita, joita myös jaksan tehdä, enkä tosiaan väistellä niitä (roikkumalla esim. palstalla). Siis tehdä ilolla ja flow-tyyppisessä tilassa, kun on vapaapäivä. Että voisin sanoa jokaisesta (vapaa)päivästä, että se oli ihana, kiva jne.

Ap

Tahtoisitko asua tai asutko jo yksin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkähän ikäinen ap tällä hetkellä oikein mahdat olla?

Täytin just 50V! 🌻

Olet odottanut vanhaksi. Äitisi on kuitenkin muistava ja elävä vielä?

En mä mitään ole odottanut. Tämä ongelma on ollut ihan koko ajan, aiemmin vain paljon pahempana. Olin jopa masentunut ennen jne.

Tajusin vasta tä'hän ketjuun kirjoittaessani, että kyse on näkemyksistä. Se sana on puuttunut mun sanavarastostani. Niin tuhottuja mun omat näkemykset ovat olleet, etten ole edes tiennyt niiden olemassaolosta, saati kyennyt käsittelemään asiaa niiden ympäriltä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitätöijähän mitä ilmeisimmin panee vahinkoa kiertämään eli on itse kokenut saman eikä ehkä elä kuten haluaa. Heikkouttahan se, miksi kumarrella heikkouden edessä.

Kukaan ei tässä kumartele heikkouden edessä, eli mielellään kunnioita sitä, että aina toisen näkemys on vallalla, vaan kyse on alistetuksi jäämisestä.

Ap

"Hän mitätöi minun näkemykseni. Minun on vaikeaa siis omata mitään näkemyksiä, jotka auttaisivat minua itseäni. Ne voidaan aina murskata ja koska se onnistui aiemminkin, se onnistuu taas."

Siis arvostelun pelostako alistut etkä uskalla toimia käytännössä niin kuin haluat, vai hallitsevatko hänen näkemyksensä psyykeäsi niin että tarvitset häneltä hyväksyvän luvan kaikkeen kivaan?

Siinä on varmaan niin, että jos ottaisin OMAN näkemykseni käyttöön ja tekisin sen mukaan, niin jos se näkemys haastettaisiin, en osaisi pitää puoliani, koska en ole harjoiutellut. Ja siis mun ainoa tapani olisi olla HYVIN ILKEÄ haastajaa kohtaan. Viha.

Ap

Miten sä olet voinut elää 50 -vuotiaaksi asti ilman että teet omien näkemystesi pohjilta ratkaisuja elämässäsi? 

No nyt varmaan on hyvä aika opetella pitämään puoliaan. Eikä ehkä tuokaan ole oikea ilmaisumuoto vaan aika opetella arvostamaan omia mielipiteitä ja hyväksymään muiden mielipiteet niiden vierellä.  Sinä voit keskustella asioista, ilman että olet samaan mieltä toisen keskustelijan kanssa. Eikä sun millään tapaa tarvitse käännyttää toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla mitä sinä ajattelet. JA sama toisinpäin: sun ei tarvitse ajatella niinkuin joku toinen ajattelee.  

Voit vain uteliaisuuden vuoksi ottaa selvää miten se toinen ajattellee. Sehän on vain järkevää tietää mihin toisten ihmisten ratkaisut perustuvat ja voi sitten itse toimia omalla tavallaan. 

Sun ei tarvitse elää niinkuin joku toinen tykkää elää.

Itse olen huomannut että jos haluaa nostaa ns. kissan pöydälle niin kannattaa ensinnäkin miettiä mikä on se päämäärä tässä keskustelussa johon haluaisit päästä.  

Sitten kannattaa olla asiallinen ja välttää provosoimista sekä myös provosoitumista.  Se voi olla vaikeaa jos on monien vuosien tunnepatoumat siellä taustalla. Eikä sekään väärin ole jos ne sieltä purkautuvat.  Mutta keskustelun kannalta on parasta mitä asiallisemmin asioista puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki jotka haluavat olla ei-syrjäytyneitä joutuvat jatkuvasti tekemään sellaisia asioita jotka eivät huvita.

Tää on aika jännä kommentti, koska se ei koske minua. Tai siis minusta ihminen voi valita tykätä kaikesta, joka auttaa häntä itseään. Mutta koska näkemyksiäni ei ole kuunneltu, tämä ei toiminut.

Ap

millaisista näkemyksistä puhut?  Onko sua alistettu ja ahdettu nurkkaan?

No just vaikka tällaisista: "Kaikki jotka haluavat olla ei-syrjäytyneitä joutuvat jatkuvasti tekemään sellaisia asioita jotka eivät huvita."

onko tämä totta vai ei. Minusta ei ole. Minä ajattelen niin, että jos se ei motivoi sinua niin paljon, että tykkäät sen tekemisestä, älä tee. Ja sitten on pakotettu tekemään, vaikka mua ei motivoinut tai ei siinä laajuudessa, kuin pakottaja halusi tms.

Ap

Hyvinvointivaltiossamme tosiaan on se mahdollisuus ettei tarvitse tehdä jos tuntuu pahalta.  Aina ei ole ollut näin. Ehkäpä se juuri syö motivaatiota kun ei ole äärimmäinen pakko selviämisen kannalta.

Ei se syö motivaatiota. Jos oikein kovasti haluaa kauniin kodin, sen saa vain helpommin hyvinvointivaltiossa.

Ap

Mulle jäi vähän epäselväksi, että miten sä siis haluaisit asioittesi olevan?

Haluaisin tehdä asioita, joita myös jaksan tehdä, enkä tosiaan väistellä niitä (roikkumalla esim. palstalla). Siis tehdä ilolla ja flow-tyyppisessä tilassa, kun on vapaapäivä. Että voisin sanoa jokaisesta (vapaa)päivästä, että se oli ihana, kiva jne.

Ap

Ja että tein sellaista mitä halusin. En esim. nyt haluaisi vetelehtiä, mutta koska järkevänä oleminen eli kodin etukeno siivoaminen ennen kuin se on tosi sotkussa aiheuttaisi pahan olon, eikä iloa, olen täällä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitätöijähän mitä ilmeisimmin panee vahinkoa kiertämään eli on itse kokenut saman eikä ehkä elä kuten haluaa. Heikkouttahan se, miksi kumarrella heikkouden edessä.

Kukaan ei tässä kumartele heikkouden edessä, eli mielellään kunnioita sitä, että aina toisen näkemys on vallalla, vaan kyse on alistetuksi jäämisestä.

Ap

"Hän mitätöi minun näkemykseni. Minun on vaikeaa siis omata mitään näkemyksiä, jotka auttaisivat minua itseäni. Ne voidaan aina murskata ja koska se onnistui aiemminkin, se onnistuu taas."

Siis arvostelun pelostako alistut etkä uskalla toimia käytännössä niin kuin haluat, vai hallitsevatko hänen näkemyksensä psyykeäsi niin että tarvitset häneltä hyväksyvän luvan kaikkeen kivaan?

Siinä on varmaan niin, että jos ottaisin OMAN näkemykseni käyttöön ja tekisin sen mukaan, niin jos se näkemys haastettaisiin, en osaisi pitää puoliani, koska en ole harjoiutellut. Ja siis mun ainoa tapani olisi olla HYVIN ILKEÄ haastajaa kohtaan. Viha.

Ap

Miten sä olet voinut elää 50 -vuotiaaksi asti ilman että teet omien näkemystesi pohjilta ratkaisuja elämässäsi? 

No nyt varmaan on hyvä aika opetella pitämään puoliaan. Eikä ehkä tuokaan ole oikea ilmaisumuoto vaan aika opetella arvostamaan omia mielipiteitä ja hyväksymään muiden mielipiteet niiden vierellä.  Sinä voit keskustella asioista, ilman että olet samaan mieltä toisen keskustelijan kanssa. Eikä sun millään tapaa tarvitse käännyttää toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla mitä sinä ajattelet. JA sama toisinpäin: sun ei tarvitse ajatella niinkuin joku toinen ajattelee.  

Voit vain uteliaisuuden vuoksi ottaa selvää miten se toinen ajattellee. Sehän on vain järkevää tietää mihin toisten ihmisten ratkaisut perustuvat ja voi sitten itse toimia omalla tavallaan. 

Sun ei tarvitse elää niinkuin joku toinen tykkää elää.

Itse olen huomannut että jos haluaa nostaa ns. kissan pöydälle niin kannattaa ensinnäkin miettiä mikä on se päämäärä tässä keskustelussa johon haluaisit päästä.  

Sitten kannattaa olla asiallinen ja välttää provosoimista sekä myös provosoitumista.  Se voi olla vaikeaa jos on monien vuosien tunnepatoumat siellä taustalla. Eikä sekään väärin ole jos ne sieltä purkautuvat.  Mutta keskustelun kannalta on parasta mitä asiallisemmin asioista puhutaan.

Sunkin piti heti sanoa kolmannessa lauseessa, että "oppia hyväksymään muiden mielipiteet siinä vierellä".

Pelkäätkö noin paljon itsesi määräämisoikeuden menettämistä, vai miksi kerrot henkilölle, jolle samaan aikaa puhut, ettei tämä ole elänyt oman näkemyksensä mukaisesti elämäänsä, tuollaista? Häpeä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitätöijähän mitä ilmeisimmin panee vahinkoa kiertämään eli on itse kokenut saman eikä ehkä elä kuten haluaa. Heikkouttahan se, miksi kumarrella heikkouden edessä.

Kukaan ei tässä kumartele heikkouden edessä, eli mielellään kunnioita sitä, että aina toisen näkemys on vallalla, vaan kyse on alistetuksi jäämisestä.

Ap

"Hän mitätöi minun näkemykseni. Minun on vaikeaa siis omata mitään näkemyksiä, jotka auttaisivat minua itseäni. Ne voidaan aina murskata ja koska se onnistui aiemminkin, se onnistuu taas."

Siis arvostelun pelostako alistut etkä uskalla toimia käytännössä niin kuin haluat, vai hallitsevatko hänen näkemyksensä psyykeäsi niin että tarvitset häneltä hyväksyvän luvan kaikkeen kivaan?

Siinä on varmaan niin, että jos ottaisin OMAN näkemykseni käyttöön ja tekisin sen mukaan, niin jos se näkemys haastettaisiin, en osaisi pitää puoliani, koska en ole harjoiutellut. Ja siis mun ainoa tapani olisi olla HYVIN ILKEÄ haastajaa kohtaan. Viha.

Ap

Miten sä olet voinut elää 50 -vuotiaaksi asti ilman että teet omien näkemystesi pohjilta ratkaisuja elämässäsi? 

No nyt varmaan on hyvä aika opetella pitämään puoliaan. Eikä ehkä tuokaan ole oikea ilmaisumuoto vaan aika opetella arvostamaan omia mielipiteitä ja hyväksymään muiden mielipiteet niiden vierellä.  Sinä voit keskustella asioista, ilman että olet samaan mieltä toisen keskustelijan kanssa. Eikä sun millään tapaa tarvitse käännyttää toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla mitä sinä ajattelet. JA sama toisinpäin: sun ei tarvitse ajatella niinkuin joku toinen ajattelee.  

Voit vain uteliaisuuden vuoksi ottaa selvää miten se toinen ajattellee. Sehän on vain järkevää tietää mihin toisten ihmisten ratkaisut perustuvat ja voi sitten itse toimia omalla tavallaan. 

Sun ei tarvitse elää niinkuin joku toinen tykkää elää.

Itse olen huomannut että jos haluaa nostaa ns. kissan pöydälle niin kannattaa ensinnäkin miettiä mikä on se päämäärä tässä keskustelussa johon haluaisit päästä.  

Sitten kannattaa olla asiallinen ja välttää provosoimista sekä myös provosoitumista.  Se voi olla vaikeaa jos on monien vuosien tunnepatoumat siellä taustalla. Eikä sekään väärin ole jos ne sieltä purkautuvat.  Mutta keskustelun kannalta on parasta mitä asiallisemmin asioista puhutaan.

Sunkin piti heti sanoa kolmannessa lauseessa, että "oppia hyväksymään muiden mielipiteet siinä vierellä".

Pelkäätkö noin paljon itsesi määräämisoikeuden menettämistä, vai miksi kerrot henkilölle, jolle samaan aikaa puhut, ettei tämä ole elänyt oman näkemyksensä mukaisesti elämäänsä, tuollaista? Häpeä.

Ap

En ymmärrä mitä tarkoitat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitätöijähän mitä ilmeisimmin panee vahinkoa kiertämään eli on itse kokenut saman eikä ehkä elä kuten haluaa. Heikkouttahan se, miksi kumarrella heikkouden edessä.

Kukaan ei tässä kumartele heikkouden edessä, eli mielellään kunnioita sitä, että aina toisen näkemys on vallalla, vaan kyse on alistetuksi jäämisestä.

Ap

"Hän mitätöi minun näkemykseni. Minun on vaikeaa siis omata mitään näkemyksiä, jotka auttaisivat minua itseäni. Ne voidaan aina murskata ja koska se onnistui aiemminkin, se onnistuu taas."

Siis arvostelun pelostako alistut etkä uskalla toimia käytännössä niin kuin haluat, vai hallitsevatko hänen näkemyksensä psyykeäsi niin että tarvitset häneltä hyväksyvän luvan kaikkeen kivaan?

Siinä on varmaan niin, että jos ottaisin OMAN näkemykseni käyttöön ja tekisin sen mukaan, niin jos se näkemys haastettaisiin, en osaisi pitää puoliani, koska en ole harjoiutellut. Ja siis mun ainoa tapani olisi olla HYVIN ILKEÄ haastajaa kohtaan. Viha.

Ap

Miten sä olet voinut elää 50 -vuotiaaksi asti ilman että teet omien näkemystesi pohjilta ratkaisuja elämässäsi? 

No nyt varmaan on hyvä aika opetella pitämään puoliaan. Eikä ehkä tuokaan ole oikea ilmaisumuoto vaan aika opetella arvostamaan omia mielipiteitä ja hyväksymään muiden mielipiteet niiden vierellä.  Sinä voit keskustella asioista, ilman että olet samaan mieltä toisen keskustelijan kanssa. Eikä sun millään tapaa tarvitse käännyttää toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla mitä sinä ajattelet. JA sama toisinpäin: sun ei tarvitse ajatella niinkuin joku toinen ajattelee.  

Voit vain uteliaisuuden vuoksi ottaa selvää miten se toinen ajattellee. Sehän on vain järkevää tietää mihin toisten ihmisten ratkaisut perustuvat ja voi sitten itse toimia omalla tavallaan. 

Sun ei tarvitse elää niinkuin joku toinen tykkää elää.

Itse olen huomannut että jos haluaa nostaa ns. kissan pöydälle niin kannattaa ensinnäkin miettiä mikä on se päämäärä tässä keskustelussa johon haluaisit päästä.  

Sitten kannattaa olla asiallinen ja välttää provosoimista sekä myös provosoitumista.  Se voi olla vaikeaa jos on monien vuosien tunnepatoumat siellä taustalla. Eikä sekään väärin ole jos ne sieltä purkautuvat.  Mutta keskustelun kannalta on parasta mitä asiallisemmin asioista puhutaan.

Sä olet muutenkin niin tyhmä, ettet tajua miten päin ongelma on, että neuvot oikein, miten mun ei tartte olla samaa mieltä, kuin toionen. ei kyse ole siitä, vaan oikeudesta saada elää itsensä näköistä elämää. Ja ehkä mä olisin tarvinnut tukea sille? Tai sen, ettei mun näkemyksiä pilkata? Mua pilkata niistä? Ehkä olisin tarvinnut aikuisen, joka kykenee keskustelemaan, kun hänen näkemyksensä eroavat omistani?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitätöijähän mitä ilmeisimmin panee vahinkoa kiertämään eli on itse kokenut saman eikä ehkä elä kuten haluaa. Heikkouttahan se, miksi kumarrella heikkouden edessä.

Kukaan ei tässä kumartele heikkouden edessä, eli mielellään kunnioita sitä, että aina toisen näkemys on vallalla, vaan kyse on alistetuksi jäämisestä.

Ap

"Hän mitätöi minun näkemykseni. Minun on vaikeaa siis omata mitään näkemyksiä, jotka auttaisivat minua itseäni. Ne voidaan aina murskata ja koska se onnistui aiemminkin, se onnistuu taas."

Siis arvostelun pelostako alistut etkä uskalla toimia käytännössä niin kuin haluat, vai hallitsevatko hänen näkemyksensä psyykeäsi niin että tarvitset häneltä hyväksyvän luvan kaikkeen kivaan?

Siinä on varmaan niin, että jos ottaisin OMAN näkemykseni käyttöön ja tekisin sen mukaan, niin jos se näkemys haastettaisiin, en osaisi pitää puoliani, koska en ole harjoiutellut. Ja siis mun ainoa tapani olisi olla HYVIN ILKEÄ haastajaa kohtaan. Viha.

Ap

Miten sä olet voinut elää 50 -vuotiaaksi asti ilman että teet omien näkemystesi pohjilta ratkaisuja elämässäsi? 

No nyt varmaan on hyvä aika opetella pitämään puoliaan. Eikä ehkä tuokaan ole oikea ilmaisumuoto vaan aika opetella arvostamaan omia mielipiteitä ja hyväksymään muiden mielipiteet niiden vierellä.  Sinä voit keskustella asioista, ilman että olet samaan mieltä toisen keskustelijan kanssa. Eikä sun millään tapaa tarvitse käännyttää toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla mitä sinä ajattelet. JA sama toisinpäin: sun ei tarvitse ajatella niinkuin joku toinen ajattelee.  

Voit vain uteliaisuuden vuoksi ottaa selvää miten se toinen ajattellee. Sehän on vain järkevää tietää mihin toisten ihmisten ratkaisut perustuvat ja voi sitten itse toimia omalla tavallaan. 

Sun ei tarvitse elää niinkuin joku toinen tykkää elää.

Itse olen huomannut että jos haluaa nostaa ns. kissan pöydälle niin kannattaa ensinnäkin miettiä mikä on se päämäärä tässä keskustelussa johon haluaisit päästä.  

Sitten kannattaa olla asiallinen ja välttää provosoimista sekä myös provosoitumista.  Se voi olla vaikeaa jos on monien vuosien tunnepatoumat siellä taustalla. Eikä sekään väärin ole jos ne sieltä purkautuvat.  Mutta keskustelun kannalta on parasta mitä asiallisemmin asioista puhutaan.

Sä olet muutenkin niin tyhmä, ettet tajua miten päin ongelma on, että neuvot oikein, miten mun ei tartte olla samaa mieltä, kuin toionen. ei kyse ole siitä, vaan oikeudesta saada elää itsensä näköistä elämää. Ja ehkä mä olisin tarvinnut tukea sille? Tai sen, ettei mun näkemyksiä pilkata? Mua pilkata niistä? Ehkä olisin tarvinnut aikuisen, joka kykenee keskustelemaan, kun hänen näkemyksensä eroavat omistani?

Ap

Onko suakin aikoinaan haukuttu tyhmäksi kun olet yrittänyt keskustella jonkun kanssa?

Miten sulla ei olisi oikeutta elää itsesi näköistä elämää? 

Tarvitseko vielä tukea ?

Jos joku pilkkaa sun näkemyksiä, niin voi ainakin miettiä sitä, että miksi toinen tekee niin.  Onko se hänen omista ongelmistaan lähtöisin vai mikä homma. Aina voi kysyä toiselta miksi pitää pilkata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitätöijähän mitä ilmeisimmin panee vahinkoa kiertämään eli on itse kokenut saman eikä ehkä elä kuten haluaa. Heikkouttahan se, miksi kumarrella heikkouden edessä.

Kukaan ei tässä kumartele heikkouden edessä, eli mielellään kunnioita sitä, että aina toisen näkemys on vallalla, vaan kyse on alistetuksi jäämisestä.

Ap

"Hän mitätöi minun näkemykseni. Minun on vaikeaa siis omata mitään näkemyksiä, jotka auttaisivat minua itseäni. Ne voidaan aina murskata ja koska se onnistui aiemminkin, se onnistuu taas."

Siis arvostelun pelostako alistut etkä uskalla toimia käytännössä niin kuin haluat, vai hallitsevatko hänen näkemyksensä psyykeäsi niin että tarvitset häneltä hyväksyvän luvan kaikkeen kivaan?

Siinä on varmaan niin, että jos ottaisin OMAN näkemykseni käyttöön ja tekisin sen mukaan, niin jos se näkemys haastettaisiin, en osaisi pitää puoliani, koska en ole harjoiutellut. Ja siis mun ainoa tapani olisi olla HYVIN ILKEÄ haastajaa kohtaan. Viha.

Ap

Miten sä olet voinut elää 50 -vuotiaaksi asti ilman että teet omien näkemystesi pohjilta ratkaisuja elämässäsi? 

No nyt varmaan on hyvä aika opetella pitämään puoliaan. Eikä ehkä tuokaan ole oikea ilmaisumuoto vaan aika opetella arvostamaan omia mielipiteitä ja hyväksymään muiden mielipiteet niiden vierellä.  Sinä voit keskustella asioista, ilman että olet samaan mieltä toisen keskustelijan kanssa. Eikä sun millään tapaa tarvitse käännyttää toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla mitä sinä ajattelet. JA sama toisinpäin: sun ei tarvitse ajatella niinkuin joku toinen ajattelee.  

Voit vain uteliaisuuden vuoksi ottaa selvää miten se toinen ajattellee. Sehän on vain järkevää tietää mihin toisten ihmisten ratkaisut perustuvat ja voi sitten itse toimia omalla tavallaan. 

Sun ei tarvitse elää niinkuin joku toinen tykkää elää.

Itse olen huomannut että jos haluaa nostaa ns. kissan pöydälle niin kannattaa ensinnäkin miettiä mikä on se päämäärä tässä keskustelussa johon haluaisit päästä.  

Sitten kannattaa olla asiallinen ja välttää provosoimista sekä myös provosoitumista.  Se voi olla vaikeaa jos on monien vuosien tunnepatoumat siellä taustalla. Eikä sekään väärin ole jos ne sieltä purkautuvat.  Mutta keskustelun kannalta on parasta mitä asiallisemmin asioista puhutaan.

Sä olet muutenkin niin tyhmä, ettet tajua miten päin ongelma on, että neuvot oikein, miten mun ei tartte olla samaa mieltä, kuin toionen. ei kyse ole siitä, vaan oikeudesta saada elää itsensä näköistä elämää. Ja ehkä mä olisin tarvinnut tukea sille? Tai sen, ettei mun näkemyksiä pilkata? Mua pilkata niistä? Ehkä olisin tarvinnut aikuisen, joka kykenee keskustelemaan, kun hänen näkemyksensä eroavat omistani?

Ap

Arvostanut mun näkemyksiäni? Sitä, että olen erillinen ihminen, en hänen jatkeensa? Se ei tarkoita, että pitää olla samaa mieltä tai että ei voisi nähdä minun näkemyksissäni valuvikoja! Totta kai voi! Mutta silloin ratkaisu ei ole tyrmätä niitä, vaan perustella, mistä syystä tietää itse esim. paremmin. Ja jos ei tiedä, voi vaikka pitää sen päänsä ummessa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitätöijähän mitä ilmeisimmin panee vahinkoa kiertämään eli on itse kokenut saman eikä ehkä elä kuten haluaa. Heikkouttahan se, miksi kumarrella heikkouden edessä.

Kukaan ei tässä kumartele heikkouden edessä, eli mielellään kunnioita sitä, että aina toisen näkemys on vallalla, vaan kyse on alistetuksi jäämisestä.

Ap

"Hän mitätöi minun näkemykseni. Minun on vaikeaa siis omata mitään näkemyksiä, jotka auttaisivat minua itseäni. Ne voidaan aina murskata ja koska se onnistui aiemminkin, se onnistuu taas."

Siis arvostelun pelostako alistut etkä uskalla toimia käytännössä niin kuin haluat, vai hallitsevatko hänen näkemyksensä psyykeäsi niin että tarvitset häneltä hyväksyvän luvan kaikkeen kivaan?

Siinä on varmaan niin, että jos ottaisin OMAN näkemykseni käyttöön ja tekisin sen mukaan, niin jos se näkemys haastettaisiin, en osaisi pitää puoliani, koska en ole harjoiutellut. Ja siis mun ainoa tapani olisi olla HYVIN ILKEÄ haastajaa kohtaan. Viha.

Ap

Miten sä olet voinut elää 50 -vuotiaaksi asti ilman että teet omien näkemystesi pohjilta ratkaisuja elämässäsi? 

No nyt varmaan on hyvä aika opetella pitämään puoliaan. Eikä ehkä tuokaan ole oikea ilmaisumuoto vaan aika opetella arvostamaan omia mielipiteitä ja hyväksymään muiden mielipiteet niiden vierellä.  Sinä voit keskustella asioista, ilman että olet samaan mieltä toisen keskustelijan kanssa. Eikä sun millään tapaa tarvitse käännyttää toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla mitä sinä ajattelet. JA sama toisinpäin: sun ei tarvitse ajatella niinkuin joku toinen ajattelee.  

Voit vain uteliaisuuden vuoksi ottaa selvää miten se toinen ajattellee. Sehän on vain järkevää tietää mihin toisten ihmisten ratkaisut perustuvat ja voi sitten itse toimia omalla tavallaan. 

Sun ei tarvitse elää niinkuin joku toinen tykkää elää.

Itse olen huomannut että jos haluaa nostaa ns. kissan pöydälle niin kannattaa ensinnäkin miettiä mikä on se päämäärä tässä keskustelussa johon haluaisit päästä.  

Sitten kannattaa olla asiallinen ja välttää provosoimista sekä myös provosoitumista.  Se voi olla vaikeaa jos on monien vuosien tunnepatoumat siellä taustalla. Eikä sekään väärin ole jos ne sieltä purkautuvat.  Mutta keskustelun kannalta on parasta mitä asiallisemmin asioista puhutaan.

Sä olet muutenkin niin tyhmä, ettet tajua miten päin ongelma on, että neuvot oikein, miten mun ei tartte olla samaa mieltä, kuin toionen. ei kyse ole siitä, vaan oikeudesta saada elää itsensä näköistä elämää. Ja ehkä mä olisin tarvinnut tukea sille? Tai sen, ettei mun näkemyksiä pilkata? Mua pilkata niistä? Ehkä olisin tarvinnut aikuisen, joka kykenee keskustelemaan, kun hänen näkemyksensä eroavat omistani?

Ap

Onko suakin aikoinaan haukuttu tyhmäksi kun olet yrittänyt keskustella jonkun kanssa?

Miten sulla ei olisi oikeutta elää itsesi näköistä elämää? 

Tarvitseko vielä tukea ?

Jos joku pilkkaa sun näkemyksiä, niin voi ainakin miettiä sitä, että miksi toinen tekee niin.  Onko se hänen omista ongelmistaan lähtöisin vai mikä homma. Aina voi kysyä toiselta miksi pitää pilkata.

Se toinen alisti minut elämänkokemuksellaan. Kuten äsken kirjoitin, hän tyrmäsi minun näkemykseni, eikä antanut perusteita, miksi ne eivät toimisi. Minä todellakin uskoin, että niitä ei voi pitää silloin toimivina. Kun siis oma selkäpiini sanoi jotain, mutta itselläni ei ollut siitä vielä kokemusdta, että se toimii. Tai mitä siitä, vaikkei olisikaan toiminut, sitten korjataan kurssia taas, jos jokin ei toimi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitätöijähän mitä ilmeisimmin panee vahinkoa kiertämään eli on itse kokenut saman eikä ehkä elä kuten haluaa. Heikkouttahan se, miksi kumarrella heikkouden edessä.

Kukaan ei tässä kumartele heikkouden edessä, eli mielellään kunnioita sitä, että aina toisen näkemys on vallalla, vaan kyse on alistetuksi jäämisestä.

Ap

"Hän mitätöi minun näkemykseni. Minun on vaikeaa siis omata mitään näkemyksiä, jotka auttaisivat minua itseäni. Ne voidaan aina murskata ja koska se onnistui aiemminkin, se onnistuu taas."

Siis arvostelun pelostako alistut etkä uskalla toimia käytännössä niin kuin haluat, vai hallitsevatko hänen näkemyksensä psyykeäsi niin että tarvitset häneltä hyväksyvän luvan kaikkeen kivaan?

Siinä on varmaan niin, että jos ottaisin OMAN näkemykseni käyttöön ja tekisin sen mukaan, niin jos se näkemys haastettaisiin, en osaisi pitää puoliani, koska en ole harjoiutellut. Ja siis mun ainoa tapani olisi olla HYVIN ILKEÄ haastajaa kohtaan. Viha.

Ap

Miten sä olet voinut elää 50 -vuotiaaksi asti ilman että teet omien näkemystesi pohjilta ratkaisuja elämässäsi? 

No nyt varmaan on hyvä aika opetella pitämään puoliaan. Eikä ehkä tuokaan ole oikea ilmaisumuoto vaan aika opetella arvostamaan omia mielipiteitä ja hyväksymään muiden mielipiteet niiden vierellä.  Sinä voit keskustella asioista, ilman että olet samaan mieltä toisen keskustelijan kanssa. Eikä sun millään tapaa tarvitse käännyttää toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla mitä sinä ajattelet. JA sama toisinpäin: sun ei tarvitse ajatella niinkuin joku toinen ajattelee.  

Voit vain uteliaisuuden vuoksi ottaa selvää miten se toinen ajattellee. Sehän on vain järkevää tietää mihin toisten ihmisten ratkaisut perustuvat ja voi sitten itse toimia omalla tavallaan. 

Sun ei tarvitse elää niinkuin joku toinen tykkää elää.

Itse olen huomannut että jos haluaa nostaa ns. kissan pöydälle niin kannattaa ensinnäkin miettiä mikä on se päämäärä tässä keskustelussa johon haluaisit päästä.  

Sitten kannattaa olla asiallinen ja välttää provosoimista sekä myös provosoitumista.  Se voi olla vaikeaa jos on monien vuosien tunnepatoumat siellä taustalla. Eikä sekään väärin ole jos ne sieltä purkautuvat.  Mutta keskustelun kannalta on parasta mitä asiallisemmin asioista puhutaan.

Sä olet muutenkin niin tyhmä, ettet tajua miten päin ongelma on, että neuvot oikein, miten mun ei tartte olla samaa mieltä, kuin toionen. ei kyse ole siitä, vaan oikeudesta saada elää itsensä näköistä elämää. Ja ehkä mä olisin tarvinnut tukea sille? Tai sen, ettei mun näkemyksiä pilkata? Mua pilkata niistä? Ehkä olisin tarvinnut aikuisen, joka kykenee keskustelemaan, kun hänen näkemyksensä eroavat omistani?

Ap

Arvostanut mun näkemyksiäni? Sitä, että olen erillinen ihminen, en hänen jatkeensa? Se ei tarkoita, että pitää olla samaa mieltä tai että ei voisi nähdä minun näkemyksissäni valuvikoja! Totta kai voi! Mutta silloin ratkaisu ei ole tyrmätä niitä, vaan perustella, mistä syystä tietää itse esim. paremmin. Ja jos ei tiedä, voi vaikka pitää sen päänsä ummessa.

Ap

Ethän sinä voi sille mitään miten joku toinen päättää reagoida mihinkin. Luultavasti vastassasi on ollut ihminen, joka ei osaa käyttäytyä tai keskustella.

Hän oli niin ylimielinen, että hänen mielestään hänen ei tarvinnut perustella, miksi näkemykseni ei toimi, hän vain mitätöi ne. Hän kuvitteli, että minustakin tulkee sellainen tyhmä, mutteriksi tai ruuviksi koneistoon syntynyt p'skiainen, joka hänen oma elämänsä oli, vaikka itse oli saanut minut varakkaan suvun edustajan kanssa, josta mä sain täysin toisenlaiset mahdollisuudet elämääni, kuin hänellä ikinä oli ollut. Hän ei koskaan kyennyt tajuamaan tätä, vaan kasvatti minua kuin huutolaisäpärää, alistettavaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitätöijähän mitä ilmeisimmin panee vahinkoa kiertämään eli on itse kokenut saman eikä ehkä elä kuten haluaa. Heikkouttahan se, miksi kumarrella heikkouden edessä.

Kukaan ei tässä kumartele heikkouden edessä, eli mielellään kunnioita sitä, että aina toisen näkemys on vallalla, vaan kyse on alistetuksi jäämisestä.

Ap

"Hän mitätöi minun näkemykseni. Minun on vaikeaa siis omata mitään näkemyksiä, jotka auttaisivat minua itseäni. Ne voidaan aina murskata ja koska se onnistui aiemminkin, se onnistuu taas."

Siis arvostelun pelostako alistut etkä uskalla toimia käytännössä niin kuin haluat, vai hallitsevatko hänen näkemyksensä psyykeäsi niin että tarvitset häneltä hyväksyvän luvan kaikkeen kivaan?

Siinä on varmaan niin, että jos ottaisin OMAN näkemykseni käyttöön ja tekisin sen mukaan, niin jos se näkemys haastettaisiin, en osaisi pitää puoliani, koska en ole harjoiutellut. Ja siis mun ainoa tapani olisi olla HYVIN ILKEÄ haastajaa kohtaan. Viha.

Ap

Miten sä olet voinut elää 50 -vuotiaaksi asti ilman että teet omien näkemystesi pohjilta ratkaisuja elämässäsi? 

No nyt varmaan on hyvä aika opetella pitämään puoliaan. Eikä ehkä tuokaan ole oikea ilmaisumuoto vaan aika opetella arvostamaan omia mielipiteitä ja hyväksymään muiden mielipiteet niiden vierellä.  Sinä voit keskustella asioista, ilman että olet samaan mieltä toisen keskustelijan kanssa. Eikä sun millään tapaa tarvitse käännyttää toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla mitä sinä ajattelet. JA sama toisinpäin: sun ei tarvitse ajatella niinkuin joku toinen ajattelee.  

Voit vain uteliaisuuden vuoksi ottaa selvää miten se toinen ajattellee. Sehän on vain järkevää tietää mihin toisten ihmisten ratkaisut perustuvat ja voi sitten itse toimia omalla tavallaan. 

Sun ei tarvitse elää niinkuin joku toinen tykkää elää.

Itse olen huomannut että jos haluaa nostaa ns. kissan pöydälle niin kannattaa ensinnäkin miettiä mikä on se päämäärä tässä keskustelussa johon haluaisit päästä.  

Sitten kannattaa olla asiallinen ja välttää provosoimista sekä myös provosoitumista.  Se voi olla vaikeaa jos on monien vuosien tunnepatoumat siellä taustalla. Eikä sekään väärin ole jos ne sieltä purkautuvat.  Mutta keskustelun kannalta on parasta mitä asiallisemmin asioista puhutaan.

Sä olet muutenkin niin tyhmä, ettet tajua miten päin ongelma on, että neuvot oikein, miten mun ei tartte olla samaa mieltä, kuin toionen. ei kyse ole siitä, vaan oikeudesta saada elää itsensä näköistä elämää. Ja ehkä mä olisin tarvinnut tukea sille? Tai sen, ettei mun näkemyksiä pilkata? Mua pilkata niistä? Ehkä olisin tarvinnut aikuisen, joka kykenee keskustelemaan, kun hänen näkemyksensä eroavat omistani?

Ap

Arvostanut mun näkemyksiäni? Sitä, että olen erillinen ihminen, en hänen jatkeensa? Se ei tarkoita, että pitää olla samaa mieltä tai että ei voisi nähdä minun näkemyksissäni valuvikoja! Totta kai voi! Mutta silloin ratkaisu ei ole tyrmätä niitä, vaan perustella, mistä syystä tietää itse esim. paremmin. Ja jos ei tiedä, voi vaikka pitää sen päänsä ummessa.

Ap

Ethän sinä voi sille mitään miten joku toinen päättää reagoida mihinkin. Luultavasti vastassasi on ollut ihminen, joka ei osaa käyttäytyä tai keskustella.

ei jumalauta, oletko vähän yksinkertainen!? Ei tässä ole mun voimisistani kyse! en mä tässä itseäni tilanteesta syytäkään!!!!!!!!!

Ap

Mua on masentanut vuosikaudet otteettomuus omaan elämääni, enkä ole tiennyt mikä sen taustalla on. Kun ei ole elänyt sitä rinnakkaistodellisuutta, jossa se minä eläisi omien näkemystensä mukaisesti, niin ei erota eikä tajua sen puutetta.

Ap

Kokeile alkoholia, mulla ainakin toimii - saa uusia mainioita ideoita, uusia kavereita paikallisesta ym.

Ei varmaan sovi kaikille, mutta voihan sitä kokkeilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, mitätöijähän mitä ilmeisimmin panee vahinkoa kiertämään eli on itse kokenut saman eikä ehkä elä kuten haluaa. Heikkouttahan se, miksi kumarrella heikkouden edessä.

Kukaan ei tässä kumartele heikkouden edessä, eli mielellään kunnioita sitä, että aina toisen näkemys on vallalla, vaan kyse on alistetuksi jäämisestä.

Ap

"Hän mitätöi minun näkemykseni. Minun on vaikeaa siis omata mitään näkemyksiä, jotka auttaisivat minua itseäni. Ne voidaan aina murskata ja koska se onnistui aiemminkin, se onnistuu taas."

Siis arvostelun pelostako alistut etkä uskalla toimia käytännössä niin kuin haluat, vai hallitsevatko hänen näkemyksensä psyykeäsi niin että tarvitset häneltä hyväksyvän luvan kaikkeen kivaan?

Siinä on varmaan niin, että jos ottaisin OMAN näkemykseni käyttöön ja tekisin sen mukaan, niin jos se näkemys haastettaisiin, en osaisi pitää puoliani, koska en ole harjoiutellut. Ja siis mun ainoa tapani olisi olla HYVIN ILKEÄ haastajaa kohtaan. Viha.

Ap

Miten sä olet voinut elää 50 -vuotiaaksi asti ilman että teet omien näkemystesi pohjilta ratkaisuja elämässäsi? 

No nyt varmaan on hyvä aika opetella pitämään puoliaan. Eikä ehkä tuokaan ole oikea ilmaisumuoto vaan aika opetella arvostamaan omia mielipiteitä ja hyväksymään muiden mielipiteet niiden vierellä.  Sinä voit keskustella asioista, ilman että olet samaan mieltä toisen keskustelijan kanssa. Eikä sun millään tapaa tarvitse käännyttää toista ihmistä ajattelemaan samalla tavalla mitä sinä ajattelet. JA sama toisinpäin: sun ei tarvitse ajatella niinkuin joku toinen ajattelee.  

Voit vain uteliaisuuden vuoksi ottaa selvää miten se toinen ajattellee. Sehän on vain järkevää tietää mihin toisten ihmisten ratkaisut perustuvat ja voi sitten itse toimia omalla tavallaan. 

Sun ei tarvitse elää niinkuin joku toinen tykkää elää.

Itse olen huomannut että jos haluaa nostaa ns. kissan pöydälle niin kannattaa ensinnäkin miettiä mikä on se päämäärä tässä keskustelussa johon haluaisit päästä.  

Sitten kannattaa olla asiallinen ja välttää provosoimista sekä myös provosoitumista.  Se voi olla vaikeaa jos on monien vuosien tunnepatoumat siellä taustalla. Eikä sekään väärin ole jos ne sieltä purkautuvat.  Mutta keskustelun kannalta on parasta mitä asiallisemmin asioista puhutaan.

Sä olet muutenkin niin tyhmä, ettet tajua miten päin ongelma on, että neuvot oikein, miten mun ei tartte olla samaa mieltä, kuin toionen. ei kyse ole siitä, vaan oikeudesta saada elää itsensä näköistä elämää. Ja ehkä mä olisin tarvinnut tukea sille? Tai sen, ettei mun näkemyksiä pilkata? Mua pilkata niistä? Ehkä olisin tarvinnut aikuisen, joka kykenee keskustelemaan, kun hänen näkemyksensä eroavat omistani?

Ap

Arvostanut mun näkemyksiäni? Sitä, että olen erillinen ihminen, en hänen jatkeensa? Se ei tarkoita, että pitää olla samaa mieltä tai että ei voisi nähdä minun näkemyksissäni valuvikoja! Totta kai voi! Mutta silloin ratkaisu ei ole tyrmätä niitä, vaan perustella, mistä syystä tietää itse esim. paremmin. Ja jos ei tiedä, voi vaikka pitää sen päänsä ummessa.

Ap

Ethän sinä voi sille mitään miten joku toinen päättää reagoida mihinkin. Luultavasti vastassasi on ollut ihminen, joka ei osaa käyttäytyä tai keskustella.

ei jumalauta, oletko vähän yksinkertainen!? Ei tässä ole mun voimisistani kyse! en mä tässä itseäni tilanteesta syytäkään!!!!!!!!!

Ap

Miten tää keskustelu voi saada sut noin raivon valtaan?  Pitäiskö sun nyt sitten pystyä manipuloimaan toinen käyttäytymään tietyllä tavalla ja olemaan sulle just sitä mitä haluat toisen olevan? 

Oletko miettinyt sitä, että ehkä sillä toisella ei ole osaamista kysellä sulta perusteluita vaan osaa pelkästään tyrmätä kaiken, ihan niinkun sinäkin nyt teet mulle ja haukut yksinkertaiseksi.  

Ihan itse soppasi keität tässäkin keskustelussa.

Ja siis olen myös väistellyt elämästä omien näkemysteni mukaista elämää ihan sen takia, että äitini aikaan sai niin hirveän trauman niistä. Hän kuvaili, kuinka kaikki vihaisivat minua, jos kuljen omaa tietäni ja antoi todellakin myös ymmärtää, ettei aio minua tukea valitessani niin. Totta kai se sai epäilemään, että minussa ja näkemyksissäni onkin jotain vikaa.

Ap