Tutkimusprofessori uskaltaa sanoa sen suoraan: AAMUVIRKUT OVAT terveempiä kuin iltavirkut. Iltavirkuille tulee paljon sairauksia. "Yllättävä...

Onneks mä oon molempia niin vaikutukset kumoavat toisensa :D

Vierailija kirjoitti:

Minä olen sitä ikäpolvea jolle tästä aamunvirkkuus-aamuntorkkuus kysymyksestä tehtiin aivan suorastaan moralistinen asia;  hyvät ja ahkerat aamuvirkut ja pahat ja saamattomat aamuntorkut.

Aivan kuin joku olisi valinnut syntyä vääränlaiseksi.    Itse olen vahvasti aamuntorkku ja kärsinyt siitä kun pitäisi jo aamusta olla tekokas vaikka olisi nukkunut vajaan yön.   Tietenkin on väsynyt väärässä rytmissä ja väsymys kumuloituu.  Ei ihme jos aikaa myöten sairastuu ties mihin, varsinkin kun monilla on perinnöllistäkin rasitetta moniin sairauksiin.

No aamunvirkut jyrää ja ovat normi johon alistuttava? 

Siirrä kellojasi eteenpäin vaikkapa neljä tuntia niin helpottaako?

Aurinkoon/päivänvaloon tuskin olet tahdistunut, koska päivän pituus vaihtelee Suomessa tosi paljon.

Vierailija kirjoitti:

No kai siinä nyt sairastuu kun pakotetaan heräämään luonnottomaan aikaan.

Sama kuin aamuvirkut pakotettaisiin valvomaan iltakymmeneen joka arkipäivä.

Tämä. Tietysti voi huonosti ja jopa sairastuu jos joutui vuosikausia elämään itselleen väärässä rytmissä. Sehän selvä.

Itse paranin aamutorkkuudesta laihduttamalla ylipainon pois. Liekö sillä jotain tekemistä että paranin samalla uniapneasta (jota en alunperin edes tiennyt minulla olevan) ja verensokeritkin asettuivat.

Aamu-unisuuden todistelu on niin tärkeää, että sen puolesta kannattaa vaikka kuolla!

Aamutorkkuisuus usein johtuu epäterveellisistä elämäntavoista ja/tai huonosta terveydestä. Eipä tuossa ole mitään uutta.

Vaatiihan se aikamoista elintaparemonttia, jos meinaa eheytyä aamuvirkuksi.

Jee olen tutkimuksen poikkeus, kaikkea mahdollista vaivaa ja lääkitystä. Ehkä olenkin valeaamuvirkku?

Kyllä se on niin päin, että olen sairas ja siksi olen iltavirkku. Aamulla olo on huono ja kankea. Ikinä en ole oppinut aamuvirkuksi. 

Pitää paikkansa ellet sitten tee vuorotyötä. Silloin tilanne kääntyy toisinpäin.

Kyllä ne iltavirkkujen sairaudet olisivat olleet joka tapauksessa, koska geenit, ympäristö, piik. ja muut. Aamurytmi voi pahentaa osan olotiloja, jos on ne sairaudet jo olemassa ja jos pahenee aamusta. Ainoastaan joillakin keski-iässä (kuten itse) ja vanhempana aamurytmi voi ehkä toimia, jos se tuo ravinteita ja nesteitä aiemmin kehoon. Tai käy kävelyllä. Riippuu saako se nuori unta myös vai kärsiikö psd. Ravintopuutokset ja nestepuutokset voivat olla nuorenkin ongelma joskus, joten tukileikkaukset eivät siihen auta.

Jos sen verran yhteiskunta tulisi vastaan että työn alkua siirrettäisiin 1-2 tunnilla kaikki voisi paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Jos sen verran yhteiskunta tulisi vastaan että työn alkua siirrettäisiin 1-2 tunnilla kaikki voisi paremmin.

Kyllä!! Tämä olisi ihanaa. 

Me ihmiset olemme erilaisia. Toiset ovat "aamuvirkkuja", toiset taas "iltavirkkuja". Jotkut puolestaan eivät ole oikeastaan kumpaakaan. "Sisäinen kello" on sellainen asia mitä ei poikkeustapauksia lukuun ottamatta pysty kukaan muuttamaan vaikka kuinka joku väittäisi vastaan.

Vierailija kirjoitti:

itse paranin aamuvirkuksi laihduttamalla. sokerin syönti jäi ja aloin liikkumaan. uskomaton parannus elämänlaatuun.

Noudatan noita kaikkia. En ole muuttunut aamuvirkuksi. 

Jos ihmisen suurin kehuskelun aihe on se, että hän herää ja aloittaa työt aikaisin aamulla, hän tuskin on kovin aikaansaava. Järkevämpää olisi mitata reippautta ja tehokkuutta sillä, mitä ihminen oikeasti saa aikaan, tapahtuipa se mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä.

Mulla ainakin huonoin tuottavuus on aamu kello 6-10 välillä. Kaikkina muina vuorokaudenaikoina pystyn työskentelemään. Voin parhaiten, jos saan nukkua aamuisin. 

Päinvastoin, kuin jotkut täällä väittää, itsellä on aina paino kääntynyt nopeasti nousuun, jos on joutunut aamupainotteisiin töihin. Liikunta on myös jäänyt, kun olen vaan raahustanut päivät zombina ympäriinsä. Ei enää ikinä kello kuuden aamuja mulle. 

Itse en millään nukahda ennen puoltayötä, ihan aikaisintaan saan unta klo 23, jos olen poikkeuksellisen väsynyt. Mieluusti olisin aamuvirkku itsekin, mutta sisäinen kelloni on mitä on. Lisäksi unentarpeeni on aina ollut 9-10 tuntia yössä, en pärjää kahdeksan tunnin unilla. Naisilla ylipäätään on useimmiten luonnostaan suurempi unentarve kuin miehillä, sitäkään ei moni huomioi.

N30

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites kun tuo voi vaihdella ihan elinkaarenkin mukaan? Esim murrosiässä moni on aamu-uninen vaikkei missään riekkuis öitään, vanhana moni hetää jo 5 puuroa keittämään....

 

Ja yleensä vaihteleekin. Ihminen on useimmiten joko aamu- tai iltavirkku murrosikään asti, jolloin suurimman osan rytmi muuttuu myöhäisemmäksi väliaikaisesti. Sen jälkeen palataan omaan luonnolliseen rytmiin joka alkaa yleensä aikaistua noin 40. ikävuodesta eteenpäin, samalla kun unen tarve vähenee.

Olen 49 ja rytmini ei ole alkanut aikaisistumaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos sen verran yhteiskunta tulisi vastaan että työn alkua siirrettäisiin 1-2 tunnilla kaikki voisi paremmin.

Yhteiskunta tai ainakin työnantaja voi helposti siirtää kaikki liukuvaan työaikaan. Suuri osa töistä on sellaisia, että niiden suorittaminen 7-16 välillä ei ole välttämätöntä, vaan ne voi tehdä vähintään yhtä hyvin myös muuhun aikaan.