Mieheni kakkonen otti yhteyttä

Kilpailu ja oman paremmuuden todistaminen,

viemällä toiselta naiseltä jotain arvokkaaksi mieltämäänsä, jotain mistä itse on mielestään jäänyt paitsi, on elämän suurin eliksiiri näille ukkomiehiin haksahtaville naisille.

Naisille, joiden todellinen ongelma on tiedostamaton naisviha, eli vihamielisyys ja halveksunta omaa sukupuolta kohtaan. Hitto, mä vien tuolta miehen. Koska mä voin.

Sä et oo yhtään kuule mua parempi, blaablaablaa......kulkee ajatusmalli tommosilla.

Voin todistaa että toikin rakastaa mua eniten, enemmän kuin lapsiaan ja vaimoaan.

"Voin saada naisen kärsimään. Munkin isä hylkäsi, en edes tunne sitä, munkin isä vieteltiin, jne,jne,jne" aina joku sama tarina aina taustalla---->puuttuva tai vinksahtanut isähahmo, omituinen mieskuva tai illuusioon perustuva kiintymyskäsitys.

Tässä(kin) tapauksessa se mies on vain koston väline, millä voi kyykyttää oman sukupuolensa edustajaa. Kyllä. Kaiken pahan alkua ja juurta näille : naista.

Juuri tämä jokaisen alitajunnassaan sisäistävä kipeä totuus kaiken taustalla tekee ne "toiset" naiset niin vastenmielisiksi olennoiksi. 

Miksi esim Camilla halusi väenvängällä Charlesin vaikka parikymppinen Diana kärsi silminnähden mielenterveytensä kustannuksella? Miksi vanha kotka ei vain säälinyt ja väistynyt pelkästä lojaalisuudesta toista (nuorta) naista kohtaan, joka jopa suoraan vetosi häneen tullessaan äidiksi?   Koska Camilla ei olisi voinut, muttei halunnut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on aivan vimmaisia ihmisiä huutamassa, että mies ei enää rakasta ap:ta ja tämä on läheisriippuvainen, kun ei lähde tuollaisen miehen luota. Ihan tiedoksi teille, että kaikki eivät mene rakkaudesta naimisiin. Avioliitto voi olla järkisopimus kahden aikuisen välillä ja lähteä siitä, että tullaan toimeen keskenään, on sama arvopohja, halutaan sellainen elämänmuoto, johon ei yksin ole mahdollisuutta. Esimerkiksi omakotitalo ja lapsia. Jotkut ovat etsineet kumppania ja rakkautta kauan, ja kun keski-ikä alkaa kolkutella eikä kumppania löydy, sitten voidaan tehdä tällainen ratkaisu. Ei siihen rakkautta tarvita, toveruus ja yhteinen halu tulevaisuuteen riittää. Siinä voidaan harrastaa seksiä perusvietin tyydyttämistä varten, mutta toisaalta ei se kauheasti loukkaa, jos käy ilmi, että toinen on käynyt pökkimässä vähän vierastakin lihaa. Se ei tarkoita sitä, että toinen olisi jättämässä pesän, mitä se vieras liha ei välttämättä ymmärrä tai hyväksy lainkaan.

Kuulostaa näin sanottuna ihan fiksulta ottaa se rakkaus pois kuviosta kokonaan. Säästäisi hermoja ja voisi elää paljon tasapainoisempaa elämää kun ei olisi mustasukkainen.

En tunne ketään joka olisi näin tehnyt, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan miten meni. Kuitenkin epäilen, että jollain kohdalla ne tunteet tulisi peliin jommalla kummalla ja sitten ollaan taas samassa tilanteessa kuin ne muutkin. Ihmisiähän me kaikki kuitenkin olemme.

Minä olen tuollaisessa liitossa. Elämämme on hyvää, olemme molemmat tyytyväisiä valintaamme. Lapsia on, koti on, yhteisiä harrastuksia ja lomamatkoja on. Kumpikaan ei haikaile muuta. Elämänkumppani on muotoutunut kiinteäksi ystäväksi, vaikka edelleenkään 15 vuoden avioliiton jälkeen ei tässä rakkaudesta puhuta. Siitä huolimatta on läheisyyttä ja seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on aivan vimmaisia ihmisiä huutamassa, että mies ei enää rakasta ap:ta ja tämä on läheisriippuvainen, kun ei lähde tuollaisen miehen luota. Ihan tiedoksi teille, että kaikki eivät mene rakkaudesta naimisiin. Avioliitto voi olla järkisopimus kahden aikuisen välillä ja lähteä siitä, että tullaan toimeen keskenään, on sama arvopohja, halutaan sellainen elämänmuoto, johon ei yksin ole mahdollisuutta. Esimerkiksi omakotitalo ja lapsia. Jotkut ovat etsineet kumppania ja rakkautta kauan, ja kun keski-ikä alkaa kolkutella eikä kumppania löydy, sitten voidaan tehdä tällainen ratkaisu. Ei siihen rakkautta tarvita, toveruus ja yhteinen halu tulevaisuuteen riittää. Siinä voidaan harrastaa seksiä perusvietin tyydyttämistä varten, mutta toisaalta ei se kauheasti loukkaa, jos käy ilmi, että toinen on käynyt pökkimässä vähän vierastakin lihaa. Se ei tarkoita sitä, että toinen olisi jättämässä pesän, mitä se vieras liha ei välttämättä ymmärrä tai hyväksy lainkaan.

Kuulostaa näin sanottuna ihan fiksulta ottaa se rakkaus pois kuviosta kokonaan. Säästäisi hermoja ja voisi elää paljon tasapainoisempaa elämää kun ei olisi mustasukkainen.

En tunne ketään joka olisi näin tehnyt, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan miten meni. Kuitenkin epäilen, että jollain kohdalla ne tunteet tulisi peliin jommalla kummalla ja sitten ollaan taas samassa tilanteessa kuin ne muutkin. Ihmisiähän me kaikki kuitenkin olemme.

Minä olen tuollaisessa liitossa. Elämämme on hyvää, olemme molemmat tyytyväisiä valintaamme. Lapsia on, koti on, yhteisiä harrastuksia ja lomamatkoja on. Kumpikaan ei haikaile muuta. Elämänkumppani on muotoutunut kiinteäksi ystäväksi, vaikka edelleenkään 15 vuoden avioliiton jälkeen ei tässä rakkaudesta puhuta. Siitä huolimatta on läheisyyttä ja seksiä.

Järjestetyt avioliitot kuulemma kestävät siksi, koska ei ole odotuksia illuusioille perustuville elokuvarakkauskohtauksille.

Ensitreffit alttarilla ja eiku kimppaan ja siinä pysytään tuli mikä tuli.

Vierailija kirjoitti:

Tekisin kuten Liisa Seppälä, katselisin touhua sivusta, eläisin omaa elämääni ja ottaisin eron vasta kun kakkonen on mullan alla. Mielenterveysongelmaiset usein kuolee nuorempina elintapojensa vuoksi.

Ja suuri yleisö muistaa ikuisesti Liisan siitä  "että sehän ei jättänyt däniä armin takia."

Vierailija kirjoitti:

Kilpailu ja oman paremmuuden todistaminen,

viemällä toiselta naiseltä jotain arvokkaaksi mieltämäänsä, jotain mistä itse on mielestään jäänyt paitsi, on elämän suurin eliksiiri näille ukkomiehiin haksahtaville naisille.

Naisille, joiden todellinen ongelma on tiedostamaton naisviha, eli vihamielisyys ja halveksunta omaa sukupuolta kohtaan. Hitto, mä vien tuolta miehen. Koska mä voin.

Sä et oo yhtään kuule mua parempi, blaablaablaa......kulkee ajatusmalli tommosilla.

Voin todistaa että toikin rakastaa mua eniten, enemmän kuin lapsiaan ja vaimoaan.

"Voin saada naisen kärsimään. Munkin isä hylkäsi, en edes tunne sitä, munkin isä vieteltiin, jne,jne,jne" aina joku sama tarina aina taustalla---->puuttuva tai vinksahtanut isähahmo, omituinen mieskuva tai illuusioon perustuva kiintymyskäsitys.

Tässä(kin) tapauksessa se mies on vain koston väline, millä voi kyykyttää oman sukupuolensa edustajaa. Kyllä. Kaiken pahan alkua ja juurta näille : naista.

Juuri tämä jokaisen alitajunnassaan sisäistävä kipeä totuus kaiken taustalla tekee ne "toiset" naiset niin vastenmielisiksi olennoiksi. 

Miksi esim Camilla halusi väenvängällä Charlesin vaikka parikymppinen Diana kärsi silminnähden mielenterveytensä kustannuksella? Miksi vanha kotka ei vain säälinyt ja väistynyt pelkästä lojaalisuudesta toista (nuorta) naista kohtaan, joka jopa suoraan vetosi häneen tullessaan äidiksi?   Koska Camilla ei olisi voinut, muttei halunnut.

Tietosi taitavat olla peräisin The Crown -sarjasta? Sarjassa on kohtaus, jossa Diana pyytää Camillaa jättämään Charlesin rauhaan. Ei kuitenkaan ole tietoa siitä, onko mitään tällaista keskustelua koskaan käyty.

1980-luvun alussa Camilla ei ollut mikään "vanha kotka" vaan vähän yli kolmikymppinen nainen. Hän sitäpaitsi oli tavallaan "ykkönen" ja Diana "kakkonen", jos tällaisia nimityksiä välttämättä halutaan käyttää. Camillallahan oli suhde Charlesiin ennen Dianaa. Charles ja Camilla eivät toimineet oikein jatkaessaan suhdetta Charlesin avioiduttua Dianan kanssa, mutta myös he olivat uhreja tilanteessa. Camilla on mitä ilmeisimmin aina ollut Charlesin elämän rakkaus, mutta 1970-luvulla häntä ei katsottu sopivaksi puolisoksi kruununprinssille. Suurin syy tapahtuneeseen on siis kuninkaallisiin kohdustuvat paineet ja odotukset.

Minusta on muuten huomionarvoista, että kaksi lastensa ja lähisukulaistensa avioliittoasioita junaillutta kuningatarta, Victoria sekä Elisabet II, kumpikin onnistui itse pääsemään rakkausavioliittoon. On surullista, että he eivät suoneet samaa onnea läheisilleen.

Vierailija kirjoitti:

Useinmiten toisen naisen asema ja kohtalo herättää sääliä häntä kohtaan.

Siitä on romantiikka ja herkkyys monesti aika kaukana mitä on seuraillut .

Salasuhteisiin kun ajautuu yleensä miehet jotka eivät arvosta naista pätkääkään, vaan oma itsekkyys on se aa ja oo. 

Se toinen nainen manipuoloidaan kauniin puhein aluksi (ellei nainen itse ota työvoitolla itselleen jotain ukkoa "rakastajakseen") jalkavaimon osaan jonka jälkeen ei tarvi panostaa. Monet tällaiset naiset maksavat mm omat hotellihuoneeneensa ja laivaristeilynsä, ettei vaan "kuitesta paljastu vaimoille laksun summasta mitään".

Armaansa hemmottelun sijaan , pikapanin jälkeen, nämä miehet alkavat muitta mutkitta käyttää naista ilmaisen terapeuttina jolle avaudutaan työpaineista, lasten koulutuspohdinnoista ja vaimon vasaravarvas-leikkauksesta.

Ja salapano silittää miehen hiuksia ymmärtäväisenä. Koska hänen mielestään tuo on sitä rakkautta, läheisyyttä ja tunnesidettä. Vaikka todellisuudessa mennään miehen ehdoilla ja hän itse jää sisältä tyhjäksi, saamatta mitään.

Näistä tapauksista on surullisia esimerkkejä, kun mies on yllättäin katkaissut suhteen koska "vaimo epäilee jotain". Sinne valui kukkeimmat vuodet toiselta naiselta. Toivottavasti oli edes hauskaa että kannatti. 

Mä taas ajattelen, että vaimon osa tuollaisen miehen kanssa on huonompi. On avioitunt, sitoutunut ja ehkä saanut lapsiakin huonon miehen kanssa. Vuosikymmeniä elämästään hassannut mieheen, joka ei olisi ollut sitoutumisen arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Harvemmin kakkosnaiset ovat suhteessa rahan tai hyödyn takia vaan rakkaudesta tai ainakin on joku tunneside mieheen. Suhde perustuu siis muuhun kuin aineelliseen tai statushyötyyn miehestä."

Mielenkiintoista että sinä kommentoit täällä kaikkien kakkosnaisten äänitorvena.

Kuinka rakkaudesta ja tunnesiteen vuoksi roikutaan suhteessa.

Siis suhteessa perheenisään, jonka kanssa suhteilu pelkästään salailun ja  satunnaisten tapaamisten takia on pelkkä irvikuva tasavertaisesta ihmissuhteesta.

Monet ukkomiehiin sekaantujat sekaantuvat varattuihin nimenomaan siksi, että kohde on varattu ja perheellinen. Mikäli onnistuu saamaan moisen rakkauden itselleen, niin viehätys haihtuu kummasti maksimi kahdessa vuodessa ja siirrytään seuraavaan valmiiksi varattuun.

Näin pilataan perheitä ja saadaan siitä kiksit koska oma kompleksinen isäsuhde ajaa tuollaisiin ihmevirityksiin koska muusta ei ole miehen mallia.

Sitten selitellään kuinka "en mitään suhteesta halua hyötyä", ainoastaan tuhota perheitä tunkemalla väliin, joten heillä ei ole  pienintäkään mahdollisuutta selvitellä omia ongelmiaan ylimärääräisen ollessa kärryjen aisoilla seisoen valppaana hyppäämään kärryihin kunhan huikataan että tule nyt olisi taas paikka panolle.

Pahinta kaikesa on se, että kroonisimmat pettäjät vaihtaa myös kohdettaan toteamalla tylysti : "mä en ole koskaan luvannu sulle yhtään mitään. Olen siis ollut sua kohtaan rehellinen".

Ja näin aletaan taas "panostamaan vaimon kanssa yhteiselämään" vaikka todelisuudessa siirrytään seuraavaan hepsankeikkaan joka on heti valmis leikkiin kivan ja vetovoimaisen ukon kanssa.

Ja mies huoletonna jättää taakseen "sielunkummpaninsa" syötyään tämän toisen naisen elämää jopa vuosikausia , siirtyen seuraavaan , tuoreeseen tapaukseen.

Mutta tokihan tämä on kaikille osapuolille aina ihan ok, eiks niin. Vähät kenenkään tunteista ja perhesuhteista.

Kiitos analysoinnista! Hyvin sinäkin tunnut toimivan kaikkien ykkösnaisten äänitorvena."

Kerrotko missä kohtaa analysointia kävi ilmi että tuon on kirjoittanut joku "ykkösnainen"?

Pälkähtikö pienee sievään päähäsi edes sekunnin verran, että analysoinnin on voinut kirjoittaa joku kroonisesti hepsankeikkoja huvikseen narraava ukkomies? 

No ei todellakaan pälkähtänyt. Tämä on kyllä jo niin kaukaa haettu teoria. Tuskin hepsankeikkoja kroonisesti narraava ukkomies viitsii ja edes ehtii kirjoitella täällä. Eiköhän hänen aikansa kulu muualla, kivemmissa hommissa.

Kirjoitustyyli oli kyllä niin naisen, myös sisältö. Myös tuo oikein ponnekas moralisointi "kakkosen halu tuhota perheitä tunkemalla väliin" .

Ei oikein tunnu pettävän ukkomiehen kirjoittamalta. Hehän nimenomaan haluavat, että olisi runsaasti noita "hepsankeikkoja jotka ovat halukkaita tunkemaan itsensä siihen väliin". Ei se ukkomiehiä harmita.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni peräaukko päätti tänään lähettää minulle viestin, jossa neuvoi, kuinka minun kuuluisi elää ja kuinka olisi minun onneni mukaista päästää irti, hyvinkin monisanaisesti ja ylimieliseen sävyyn. Viestin päätti sydänemojiin.

Ja hän kuulemma antaa minulle anteeksi, ei kyllä suostunut kertomaan minkä asian.

Mistä tämmöinen kumpuaa? Pelosta, että ei saa miestäni itselleen? Onko tämä tyypillistä peräaukoille?

Oliko se. Kestin päättänyt sydänemoji ummettunut ja melko kiinteä? Oliko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useinmiten toisen naisen asema ja kohtalo herättää sääliä häntä kohtaan.

Siitä on romantiikka ja herkkyys monesti aika kaukana mitä on seuraillut .

Salasuhteisiin kun ajautuu yleensä miehet jotka eivät arvosta naista pätkääkään, vaan oma itsekkyys on se aa ja oo. 

Se toinen nainen manipuoloidaan kauniin puhein aluksi (ellei nainen itse ota työvoitolla itselleen jotain ukkoa "rakastajakseen") jalkavaimon osaan jonka jälkeen ei tarvi panostaa. Monet tällaiset naiset maksavat mm omat hotellihuoneeneensa ja laivaristeilynsä, ettei vaan "kuitesta paljastu vaimoille laksun summasta mitään".

Armaansa hemmottelun sijaan , pikapanin jälkeen, nämä miehet alkavat muitta mutkitta käyttää naista ilmaisen terapeuttina jolle avaudutaan työpaineista, lasten koulutuspohdinnoista ja vaimon vasaravarvas-leikkauksesta.

Ja salapano silittää miehen hiuksia ymmärtäväisenä. Koska hänen mielestään tuo on sitä rakkautta, läheisyyttä ja tunnesidettä. Vaikka todellisuudessa mennään miehen ehdoilla ja hän itse jää sisältä tyhjäksi, saamatta mitään.

Näistä tapauksista on surullisia esimerkkejä, kun mies on yllättäin katkaissut suhteen koska "vaimo epäilee jotain". Sinne valui kukkeimmat vuodet toiselta naiselta. Toivottavasti oli edes hauskaa että kannatti. 

Mä taas ajattelen, että vaimon osa tuollaisen miehen kanssa on huonompi. On avioitunt, sitoutunut ja ehkä saanut lapsiakin huonon miehen kanssa. Vuosikymmeniä elämästään hassannut mieheen, joka ei olisi ollut sitoutumisen arvoinen.

Vaimo on tosiaan sitoutunut siihen elämään. Jos suostuu elämään pettävän miehensä kanssa eikä halua erota. Meneehän hänenkin elämänsä tavallaan hukkaan jos niin halutaan ajatella.

Kakkosnainen on kuitenkin vapaa tekemään omia ratkaisujaan jos niin haluaa. Ei ole virallisia sitoumuksi mieheen.

Hänellä on myös oma elämänsä, varattu mies on vain yksi osa siitä. Kakkosnainen saa muun ajan olla kotonaan rauhassa, saa myös mennä ja tulla ja ei tarvitse tehdä tiliä kenellekään.

Oletko itse ykkönen vai jopa kolmonen?

Vierailija kirjoitti:

Kilpailu ja oman paremmuuden todistaminen,

viemällä toiselta naiseltä jotain arvokkaaksi mieltämäänsä, jotain mistä itse on mielestään jäänyt paitsi, on elämän suurin eliksiiri näille ukkomiehiin haksahtaville naisille.

Naisille, joiden todellinen ongelma on tiedostamaton naisviha, eli vihamielisyys ja halveksunta omaa sukupuolta kohtaan. Hitto, mä vien tuolta miehen. Koska mä voin.

Sä et oo yhtään kuule mua parempi, blaablaablaa......kulkee ajatusmalli tommosilla.

Voin todistaa että toikin rakastaa mua eniten, enemmän kuin lapsiaan ja vaimoaan.

"Voin saada naisen kärsimään. Munkin isä hylkäsi, en edes tunne sitä, munkin isä vieteltiin, jne,jne,jne" aina joku sama tarina aina taustalla---->puuttuva tai vinksahtanut isähahmo, omituinen mieskuva tai illuusioon perustuva kiintymyskäsitys.

Tässä(kin) tapauksessa se mies on vain koston väline, millä voi kyykyttää oman sukupuolensa edustajaa. Kyllä. Kaiken pahan alkua ja juurta näille : naista.

Juuri tämä jokaisen alitajunnassaan sisäistävä kipeä totuus kaiken taustalla tekee ne "toiset" naiset niin vastenmielisiksi olennoiksi. 

Miksi esim Camilla halusi väenvängällä Charlesin vaikka parikymppinen Diana kärsi silminnähden mielenterveytensä kustannuksella? Miksi vanha kotka ei vain säälinyt ja väistynyt pelkästä lojaalisuudesta toista (nuorta) naista kohtaan, joka jopa suoraan vetosi häneen tullessaan äidiksi?   Koska Camilla ei olisi voinut, muttei halunnut.

Ihan samalla tavalla se tilanteen hiljaa hyväksyvä petetty puoliso kehittelee mielessään kuvitelmia toisesta naisesta ja todistelee itselleen omaa paremmuuttaan: "Minä olen arvokkaampi, koska olen laillisesti vihitty vaimo, se toinen on vain säälittävä, löyhämoraalinen heitukka, joka ei kelpaa kenellekään miehelle vaimoksi, ainoastaan pussien tyhjennykseen." Ihan yhtä säälittäviä ovat kumpikin kyräillessään toisiaan sen sijaan, että pistäisivät vastuuseen sen, jolle vastuu kuuluu eli miehen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on aivan vimmaisia ihmisiä huutamassa, että mies ei enää rakasta ap:ta ja tämä on läheisriippuvainen, kun ei lähde tuollaisen miehen luota. Ihan tiedoksi teille, että kaikki eivät mene rakkaudesta naimisiin. Avioliitto voi olla järkisopimus kahden aikuisen välillä ja lähteä siitä, että tullaan toimeen keskenään, on sama arvopohja, halutaan sellainen elämänmuoto, johon ei yksin ole mahdollisuutta. Esimerkiksi omakotitalo ja lapsia. Jotkut ovat etsineet kumppania ja rakkautta kauan, ja kun keski-ikä alkaa kolkutella eikä kumppania löydy, sitten voidaan tehdä tällainen ratkaisu. Ei siihen rakkautta tarvita, toveruus ja yhteinen halu tulevaisuuteen riittää. Siinä voidaan harrastaa seksiä perusvietin tyydyttämistä varten, mutta toisaalta ei se kauheasti loukkaa, jos käy ilmi, että toinen on käynyt pökkimässä vähän vierastakin lihaa. Se ei tarkoita sitä, että toinen olisi jättämässä pesän, mitä se vieras liha ei välttämättä ymmärrä tai hyväksy lainkaan.

Kuulostaa näin sanottuna ihan fiksulta ottaa se rakkaus pois kuviosta kokonaan. Säästäisi hermoja ja voisi elää paljon tasapainoisempaa elämää kun ei olisi mustasukkainen.

En tunne ketään joka olisi näin tehnyt, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan miten meni. Kuitenkin epäilen, että jollain kohdalla ne tunteet tulisi peliin jommalla kummalla ja sitten ollaan taas samassa tilanteessa kuin ne muutkin. Ihmisiähän me kaikki kuitenkin olemme.

Aikamoista esineellistämistä. Vieras liha pökkimistä varten. Tunnevammaisten touhua. Siksi juuri ei kannata sinkkunaisten sotkeentua varattuihin miehiin, jotka selittää, että ei läheisyyttä vaimon kanssa ja pälä pälä. Tummoisia hyväksikäyttäjiä.Fyfan.

Päinvastoin, tuommoisten hyväksikäyttäjien miehiä voi ymmärtää, seksi ja läheisyys on varmaan siellä kotona ihan kamalaa.

Joten on monessa tapauksessa totta, kuten miehet sanovat, että tunteet ovat kuolleet tai niitä ei ole ollutkaan ja seksi on mitä on.

Jos itsellä on tilanne ettei halua yhdessäasumista ja tykkää, että on myös omaa aikaa niin sopii monelle vapaalle naiselle tuollainen laiminlyöty mies.

Mies kohtelee kuin kukkaa kämmenellä.

Et tainnut ymmärtää, että se avioliitto on tietoisesti molempien näkökulmasta alun alkaenkin sovittu järkiliitoksi, jossa ei kumpikaan ole rakkaudesta menossa naimisiin. Mies ei ole mitenkään laiminlyöty, ei myöskään vaimo. Molemmat ovat tyytyväisiä, saavat seksiä ja asuvat mukavassa kodissa. Jos joskus haluaa käydä panemassa jotain muuta naista/miestä, joka sitten omalla tahollaan jostain syystä kuvittelee panosuhteen olevan jotain elämää suurempaa, vaikkei niin ole kukaan koskaan väittänyt, se on sen toisen naisen/miehen ongelma.

Kun on kumpikin tietoisesti mennyt avioliittoon muusta kui rakkaudesta niin oletan, että silloin ei liitossa rakkautta ja lämpöä myöskään ole.

Vaikka seksiä fyysisen tarpeen vuoksi olisikin ja tietysti myös onkin se ei koskaan ole sellaista mitä seksi on lämpimässä ja rakastavassa suhteessa. Missä se on muutakun kuin pelkkää oman tarpeen tyydyttämistä.

Siksi puhuin laiminlyödystä miehestä. Vaikka molemmat ovat järkisyistä yhteen menneet se ei poista ihmisen tarvetta läheisyyteen ja tunnepitoiseen seksiin missä molemmat haluavat muutakin.

Usein sitä ei tajua ennenkuin tapaa ehkä jonkun ihmisen avioliiton ulkopuolella. Se on ollut ehkä vuosia tiedostamattomana asiana.

Silloin vasta kun tajuaa eron järkisuhteen ja järkiseksin muunlaisen seksin ihmissuhteen välillä.

Vierailija kirjoitti:

Kakkosesta äänekäs pörähdys? :D

Pieraisi ehkä puhelimeen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisin kuten Liisa Seppälä, katselisin touhua sivusta, eläisin omaa elämääni ja ottaisin eron vasta kun kakkonen on mullan alla. Mielenterveysongelmaiset usein kuolee nuorempina elintapojensa vuoksi.

Ja suuri yleisö muistaa ikuisesti Liisan siitä  "että sehän ei jättänyt däniä armin takia."

Minä muistan Liisan siitä, että tämän vuoksi petturipari ei koskaan päässyt yhteen. Miksi Danny ei eronnut? Siinäpä tuhannen taalan kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useinmiten toisen naisen asema ja kohtalo herättää sääliä häntä kohtaan.

Siitä on romantiikka ja herkkyys monesti aika kaukana mitä on seuraillut .

Salasuhteisiin kun ajautuu yleensä miehet jotka eivät arvosta naista pätkääkään, vaan oma itsekkyys on se aa ja oo. 

Se toinen nainen manipuoloidaan kauniin puhein aluksi (ellei nainen itse ota työvoitolla itselleen jotain ukkoa "rakastajakseen") jalkavaimon osaan jonka jälkeen ei tarvi panostaa. Monet tällaiset naiset maksavat mm omat hotellihuoneeneensa ja laivaristeilynsä, ettei vaan "kuitesta paljastu vaimoille laksun summasta mitään".

Armaansa hemmottelun sijaan , pikapanin jälkeen, nämä miehet alkavat muitta mutkitta käyttää naista ilmaisen terapeuttina jolle avaudutaan työpaineista, lasten koulutuspohdinnoista ja vaimon vasaravarvas-leikkauksesta.

Ja salapano silittää miehen hiuksia ymmärtäväisenä. Koska hänen mielestään tuo on sitä rakkautta, läheisyyttä ja tunnesidettä. Vaikka todellisuudessa mennään miehen ehdoilla ja hän itse jää sisältä tyhjäksi, saamatta mitään.

Näistä tapauksista on surullisia esimerkkejä, kun mies on yllättäin katkaissut suhteen koska "vaimo epäilee jotain". Sinne valui kukkeimmat vuodet toiselta naiselta. Toivottavasti oli edes hauskaa että kannatti. 

Mä taas ajattelen, että vaimon osa tuollaisen miehen kanssa on huonompi. On avioitunt, sitoutunut ja ehkä saanut lapsiakin huonon miehen kanssa. Vuosikymmeniä elämästään hassannut mieheen, joka ei olisi ollut sitoutumisen arvoinen.

Miksi vaimon osa olisi huonompi? Hyvä taloudellinen liitto ja ne lapset on myös miehen. Nainen voi halutessaan jättää lapset miehelle eron tullen. Siinäpä varsinainen uusperhe kerrakseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useinmiten toisen naisen asema ja kohtalo herättää sääliä häntä kohtaan.

Siitä on romantiikka ja herkkyys monesti aika kaukana mitä on seuraillut .

Salasuhteisiin kun ajautuu yleensä miehet jotka eivät arvosta naista pätkääkään, vaan oma itsekkyys on se aa ja oo. 

Se toinen nainen manipuoloidaan kauniin puhein aluksi (ellei nainen itse ota työvoitolla itselleen jotain ukkoa "rakastajakseen") jalkavaimon osaan jonka jälkeen ei tarvi panostaa. Monet tällaiset naiset maksavat mm omat hotellihuoneeneensa ja laivaristeilynsä, ettei vaan "kuitesta paljastu vaimoille laksun summasta mitään".

Armaansa hemmottelun sijaan , pikapanin jälkeen, nämä miehet alkavat muitta mutkitta käyttää naista ilmaisen terapeuttina jolle avaudutaan työpaineista, lasten koulutuspohdinnoista ja vaimon vasaravarvas-leikkauksesta.

Ja salapano silittää miehen hiuksia ymmärtäväisenä. Koska hänen mielestään tuo on sitä rakkautta, läheisyyttä ja tunnesidettä. Vaikka todellisuudessa mennään miehen ehdoilla ja hän itse jää sisältä tyhjäksi, saamatta mitään.

Näistä tapauksista on surullisia esimerkkejä, kun mies on yllättäin katkaissut suhteen koska "vaimo epäilee jotain". Sinne valui kukkeimmat vuodet toiselta naiselta. Toivottavasti oli edes hauskaa että kannatti. 

Mä taas ajattelen, että vaimon osa tuollaisen miehen kanssa on huonompi. On avioitunt, sitoutunut ja ehkä saanut lapsiakin huonon miehen kanssa. Vuosikymmeniä elämästään hassannut mieheen, joka ei olisi ollut sitoutumisen arvoinen.

Vaimo on tosiaan sitoutunut siihen elämään. Jos suostuu elämään pettävän miehensä kanssa eikä halua erota. Meneehän hänenkin elämänsä tavallaan hukkaan jos niin halutaan ajatella.

Kakkosnainen on kuitenkin vapaa tekemään omia ratkaisujaan jos niin haluaa. Ei ole virallisia sitoumuksi mieheen.

Hänellä on myös oma elämänsä, varattu mies on vain yksi osa siitä. Kakkosnainen saa muun ajan olla kotonaan rauhassa, saa myös mennä ja tulla ja ei tarvitse tehdä tiliä kenellekään.

Miksi menisi hukkaan? Myös vaimo voi elää omaa elämäänsä liitossa ja tehdä kaikkia samoja asioita kuin kakkonen. Ainoa ero kakkoseen on, että on taloudellinen sitoumus mieheen. Ei kaikilla pareilla ole pikkulapsia jarruttamassa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisin kuten Liisa Seppälä, katselisin touhua sivusta, eläisin omaa elämääni ja ottaisin eron vasta kun kakkonen on mullan alla. Mielenterveysongelmaiset usein kuolee nuorempina elintapojensa vuoksi.

Välillä tuntuu, että mielenterveysongelmaisia ovat kyllä ne muut kuin kakkosnaiset.

Ihan tämänkin ketjun perusteella sekä myös oikean elämän perusteella.

Myös ykkösten kielenkäyttö ja sanankäyttö on sellausta, että harva kakkosnainen sellaista käyttää.

Liisalla ja Dannylla oli omat elämät, kummallakin. Ei Liisa mitenkään yksin ja uskollisena jäänyt odottamaan.

Kumpi onkaan elossa, Liisa vai Armi? Kumpi oli tasapainoinen bisnesnainen, joka samalla hoiti perheensä ja kumpi lapseton alkoholisti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisin kuten Liisa Seppälä, katselisin touhua sivusta, eläisin omaa elämääni ja ottaisin eron vasta kun kakkonen on mullan alla. Mielenterveysongelmaiset usein kuolee nuorempina elintapojensa vuoksi.

Ja suuri yleisö muistaa ikuisesti Liisan siitä  "että sehän ei jättänyt däniä armin takia."

Minä muistan Liisan siitä, että tämän vuoksi petturipari ei koskaan päässyt yhteen. Miksi Danny ei eronnut? Siinäpä tuhannen taalan kysymys.

Danny ja Liisa tekivät bisnestä. Jopa Armin kustannuksella. Liisa otti eron vasta Armin kuoleman jälkeen. Oliko jo "voittanut" ja ei enää syytä olla liitossa. Kuvottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä sen mielestä sä ootkin se kakkonen.

Voi olla, varmaan kakkosnaisen voi määritellä monella tapaa. Itse olen aina ajatellut, että kakkonen on se, jonka luona käydään pettämässä vakiintunutta kumppania.

-ap

Minä petän vaimoani, joka on minulle kakkonen, rakastettuni on ykkönen. Ja kun nuorin menee kouluun, minä lähden. Meillä on jo uusi kotikin ostettuna rakastamani naisen kanssa. Inhoan vaimoani yli kaiken, seksiä en ole saattanut harrastaa hänen kansaan neljään vuoteen.

Kakkosnaisen fantasia. Niin harhaisia te olette... sääliksi käy :( ...melkein.

Olisi hyvin mielenkiintoista, jos mieheni peräaukko ottaisi minuun yhteyttä jollain tavoin.