Mieheni kakkonen otti yhteyttä

Vierailija kirjoitti:

Seksisuhteet on nykyaikaa, parisuhteet ovat menneisyyttä ja hyvä niin.

Fossiilit ei tajua tätäkään.

Jaa. Muistatko Mooseksen 10 käskyä, kohdat kuusi ja kymmenen? Näetkö yhteyttä?

Vierailija kirjoitti:

Seksisuhteet on nykyaikaa, parisuhteet ovat menneisyyttä ja hyvä niin.

Fossiilit ei tajua tätäkään.

Jahas. Siinä taas joku pentu luulee keksineensä nussimisen.

Vierailija kirjoitti:

"Harvemmin kakkosnaiset ovat suhteessa rahan tai hyödyn takia vaan rakkaudesta tai ainakin on joku tunneside mieheen. Suhde perustuu siis muuhun kuin aineelliseen tai statushyötyyn miehestä."

Mielenkiintoista että sinä kommentoit täällä kaikkien kakkosnaisten äänitorvena.

Kuinka rakkaudesta ja tunnesiteen vuoksi roikutaan suhteessa.

Siis suhteessa perheenisään, jonka kanssa suhteilu pelkästään salailun ja  satunnaisten tapaamisten takia on pelkkä irvikuva tasavertaisesta ihmissuhteesta.

Monet ukkomiehiin sekaantujat sekaantuvat varattuihin nimenomaan siksi, että kohde on varattu ja perheellinen. Mikäli onnistuu saamaan moisen rakkauden itselleen, niin viehätys haihtuu kummasti maksimi kahdessa vuodessa ja siirrytään seuraavaan valmiiksi varattuun.

Näin pilataan perheitä ja saadaan siitä kiksit koska oma kompleksinen isäsuhde ajaa tuollaisiin ihmevirityksiin koska muusta ei ole miehen mallia.

Sitten selitellään kuinka "en mitään suhteesta halua hyötyä", ainoastaan tuhota perheitä tunkemalla väliin, joten heillä ei ole  pienintäkään mahdollisuutta selvitellä omia ongelmiaan ylimärääräisen ollessa kärryjen aisoilla seisoen valppaana hyppäämään kärryihin kunhan huikataan että tule nyt olisi taas paikka panolle.

Pahinta kaikesa on se, että kroonisimmat pettäjät vaihtaa myös kohdettaan toteamalla tylysti : "mä en ole koskaan luvannu sulle yhtään mitään. Olen siis ollut sua kohtaan rehellinen".

Ja näin aletaan taas "panostamaan vaimon kanssa yhteiselämään" vaikka todelisuudessa siirrytään seuraavaan hepsankeikkaan joka on heti valmis leikkiin kivan ja vetovoimaisen ukon kanssa.

Ja mies huoletonna jättää taakseen "sielunkummpaninsa" syötyään tämän toisen naisen elämää jopa vuosikausia , siirtyen seuraavaan , tuoreeseen tapaukseen.

Mutta tokihan tämä on kaikille osapuolille aina ihan ok, eiks niin. Vähät kenenkään tunteista ja perhesuhteista.

Kiitos analysoinnista! Hyvin sinäkin tunnut toimivan kaikkien ykkösnaisten äänitorvena.

Asiahan on niin, että niin ykkössuhteita kuin kakksossuhteita on hyvin monenlaisia.

Mutta täällä tuntuu hyvin yleisenä käytäntönä olevan, että ykkösnaiset roikkuvat parisuhteessa vaikka tietävät miehellään olevan toisen, ellei useamman naisen. Siihen jopa muut sisarellisesti kannustavat. "Näytä sille kakkoselle ettet luovuta, älä anna periksi, kyllä se mies sen jättää kuitenkin, ei missään tapauksessa kannata erota, jatkat vaan ja nauti elämästäsi" jne.

Toisaalta ykköset hyvinkin hurskaasti paheksuvat miten se kakkonen voi alentua ja tyytyä siihe, että mies vain joskus käy p...massa, kakkonen on heidän mielestään toisen luokan kansalainen

Itse ykköset alentuvat ja tyytyvät siihen, että kunhan vaan saa säilyttää sen ykköspaikkansa niin ei haittaa vaikka mies välillä tai aika useinkin käy vieraissa. He ovat silti niitä ensimmäisen luokan kansalaisia, joilla on oikeus paheksua ja nimitellä muita.

En nyt tällä järjellä osaa sanoa kumpi parempi tai huonompi ihminen.

Tai pitäisikö edes tämänkaltaista miettiä.

Tekisin kuten Liisa Seppälä, katselisin touhua sivusta, eläisin omaa elämääni ja ottaisin eron vasta kun kakkonen on mullan alla. Mielenterveysongelmaiset usein kuolee nuorempina elintapojensa vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Tekisin kuten Liisa Seppälä, katselisin touhua sivusta, eläisin omaa elämääni ja ottaisin eron vasta kun kakkonen on mullan alla. Mielenterveysongelmaiset usein kuolee nuorempina elintapojensa vuoksi.

Välillä tuntuu, että mielenterveysongelmaisia ovat kyllä ne muut kuin kakkosnaiset.

Ihan tämänkin ketjun perusteella sekä myös oikean elämän perusteella.

Myös ykkösten kielenkäyttö ja sanankäyttö on sellausta, että harva kakkosnainen sellaista käyttää.

Liisalla ja Dannylla oli omat elämät, kummallakin. Ei Liisa mitenkään yksin ja uskollisena jäänyt odottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisin kuten Liisa Seppälä, katselisin touhua sivusta, eläisin omaa elämääni ja ottaisin eron vasta kun kakkonen on mullan alla. Mielenterveysongelmaiset usein kuolee nuorempina elintapojensa vuoksi.

Välillä tuntuu, että mielenterveysongelmaisia ovat kyllä ne muut kuin kakkosnaiset.

Ihan tämänkin ketjun perusteella sekä myös oikean elämän perusteella.

Myös ykkösten kielenkäyttö ja sanankäyttö on sellausta, että harva kakkosnainen sellaista käyttää.

Liisalla ja Dannylla oli omat elämät, kummallakin. Ei Liisa mitenkään yksin ja uskollisena jäänyt odottamaan.

Varmasti sanankäyttö voi olla aikamoista sekä ykkösellä että kakkosilla, mutta miten perustelet väitteen, että ykköset olisivat pahempia sanailussa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No toisaalta ap on pukin puoliso, en jaksa arvostaa tuollaistakaan naista. Hölmöjä olette molemmat ämmät.

Ihan sama minulle, arvostatko minua vai et. Minussa ja kakkosnaisessa on kuitenkin se iso ero, että minä en petä.

Eihän se kakkonenkaan varmaan ketään petä, voi olla sinkku hyvinkin. Haloo hei se on sun miehesi joka pettää sinua, ja taatusti anteeksi antamishorina johtuu siitä, että se on sun mies ap joka myös valehtelee, tod.näk.negatiivista sinusta. Herätys nyt...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä kakkosnainen tietää asioista enemmän kuin se ykkönen. Ainakin silloin jos ykkönen ei tiedä suhteesta. Kakkosnainen voi keskustella miehen toisesta elämästä vapaasti.

Nyt tässä on tilanne, että ykkönen tietää. Ja kilpailee miehestä kakkosen kanssa. Me tiedämme, mitä ykkönen miettii ja toimii, eli ei toimi mitenkään.

Mutta me emme tiedä mikä on miehen ja kakkosnaisen tilanne ja mitä ovat puhuneet. Ei mies ole välttämättä valehdellut asioista.

Itsellä on esimerkiksi kakkosnaisena tilanne, että en edes haluaisi miestä kokoaikaiseksi. Ykkönen hoitakoon ja kestököön sen arjen.

Tunnen miehen ja itseni niin hyvin, että välimme pysyvät parempina kun vain tapailemme ja emme joudu ratkomaan käytännön asioita. Myös en jaksaisi sitä souvia mitä syntyisi kun vaimo saisi tietää.

Minä en kilpaile ns. ykköspaikasta ja vaimolle on tärkeää, että on se ykkönen.

Tämä sopii meille ihan hyvin ja ehkä sopii myös tälle ko. miehelle ja tälle kakkosnaiselle.

Ja höpöä, kakkosvaimolla ei ole aavistustakaan miehen todellisesta luonteesta.

Hän ei tiedä mitään haisevista sukista, miehen aamuäreydestä, tämän ilmavaivoista, rasittavasta jankutuksesta ja siitä, että tämä normioloissa rakastaa omaa ääntään ja jaksaa pitää parin tunnin luennon itseään kiinnostavasta aiheesta tai siitä, että tonni tietokoneeseen ja muuhun tekniikkaan ei ole "paljon" mutta 100€ kampaajalle 2x vuodessa on "paljon".

Näet hänestä vain sen siloitellun "paremman puolen" mutta kun saat hänet kokonaan omaksesi ja teille tulee joku naurettava riita, niin kelle hän soittaa? Exälleen.

Aluksi hän kysyy miten lapset voivat, ja sen jälkeen hän alkaa purkaa mieltään, koska exä on ollut kuitenkin hänen uskottunsa monta vuotta.

Jos ymmärsit, niin kerroin ihan itse, että en halua arkea miehen kanssa. Tämä tarkoitti, jos ymmärrät, hikisiä sukkia, ilmavaivoja, aamuareyttä, rahankäyttöä, jne jne. Ja sanoin, että tunnen miehen ja itseni, ettemme tulisi toimeen jos olisimme yhdessä.

Jos tymmärrät, en tarkoittanut tämänkaltaista tuntemista. Ei minun näitä tarvitse omakohtaisesti tuntea, riittää, että se ykkönen tietää ja ja elää niiden asioiden kanssa. Tiedän, että ne ovat olemassa.

Tiedän, ettei mies ole täydellinen, enkä edes niin ole ikinä luullutkaan. Hänessä on omat huonot puolensa kuten on myös minulla. Mies osaa olla ärsyttävä ja minä osaan.

Tarkoitin sillä, että kakkonen tietää enemmän, esimerkiksi, että miehellä on perhe ja lapset, tietää miehen työhuolet, tietää monesti vaimon lääkärissäkäynnit, lasten kouluasiat, remonttien suunnittelut, monet miehen kotiin liittyvät asiat pohditaan siellä kakkosnaisen luona.

Mies jopa kysyy kotiasioihin mielipiteitä ja neuvoja. Uskokaa tai älkää. Miehen kotielämä ei ole mikään tabu tai salaisuus meille.

Silloin kun ykkösnainen ei tiedä kakkosnaisesta niin silloinhan hän tietää vähemmän. Ja vaikka tietäisikin niin tuskin siellä ykköspäässä pohditaan yhdessä kakkosnaisen kotiasioita yms. Useinhan kakkosnainen on täysin kielletty aihe tai hänen mainitsemisestaan tulee riitaa.

Mutta kakkosnaiselle miehen elämä ei ole kielletty aihe, siitä voidaan keskustella niin ykköselämän osalta kuin tietysti sen kakkoselämänkin osalta.

Eli sinä olet oikeastaan "mutsin korvike", jolle mies purnaa avioliittoasiat ja muut murheet ja sinä tarjoat pyyteetöntä hellyyttä ja tukea, jota oikullinen vaimo ei aina jaksa arjessa tarjota ja väistyt sivuun ja "unholaan" aina kun sinua ei tarvita?

Ole siis tavallaan äidinkorvike, joka hyväksyy, että "pojalla" on oma perhe ja oma elämä, jota "poika" rakentaa ja jossa sinulla ei ole paikkaa, jossa sinä olet sivujuonne jolla ei ole oikeutta jäädä "roikkumaan" kun palveluksiasi ei enää kaivata. Sinä et kysele perään ja hyväksyt, että sinua ei muuten ole miehelle olemassa ennen kuin mies taas tuntee tarvetta "tyhjentää säkkinsä".

Parisuhde on muutakin kuin seksiä ja sitä että tunnet itsesi merkittiväksi, kun hän purkaa sinulle perhehuoliaan vaimon sijasta.

Voitko sinä purkaa hänelle syvimpiä huoliasi pelkojasi ja surujasi? Olla surullinen, kiukkuinen tai itkuinen ilman meikkiä hänen seurassaa? Vai lähteekö hän meneen koska yksi piipittävä eukko on jo tarpeeksi yhdellä kertaa, kaksi kitisevää ämmää on jo liikaa.

Jos sairastuisit vakavasti, jäisikö hän vierellesi, veisikö hän sinua hoitoihin, lohduttaisiko öisin?

Voin, minä voin purkaa miehelle syvimpiä huoliani ja voin olla itkuinen. Kiukkuinen en ole useinkaan, koska miksi olisin. Siis häntä kohtaan. En ole kitisevä ämmä. Olen asunut yksin, olen itsenäinen ihminen ja hoitanut asiani, miksi miehelle jostain kitisisin.

Myös mies voi purkaa huoliaan ja voimme kummatkin itkeä toistemme nähden. Mieskään ei kiukuttele minulle, miksi tuhlaisinme aikaamme kiukutteluun.

Voi hyvänen aika, naurattaa, voin olla hänen seurassaan ilman meikkiä, voin kulkea vaikka ilman rihmankiertämää, lököverkkareissa, tukka pystyssä, voin tosiaankin olla täysin oma itseni. Tämä ei perustu mitenkään johonkin ulkoisiin seikkoihin, tunnemme toistemme rypyt ja muhkurat. Jos tulee pieru niin se ei ole maailman loppu.

Hän voi olla vaikka kalsareissa jos haluaa ja myös muutenkin ihan oma itsensä. Tunnemme monien vuosien varrelta toisemme jo niin hyvin ettei kukaan olisi näin kauan jaksanut näytellä.

Olemme tehneet sen selväksi ja keskustelleet, että jos jompikumpi sairastuu emme voi olla silloin läsnä kokoaikaisesti tietenkään.

Mutta parhaamme mukaan tietenkin lohduttaisimme ja olisimme tukena mahdollisuuksien puitteissa.

Ei mies pidä minua mutsinaan, harvemmin mutsin kanssa harrastetaan seksiä.

Siis yök kuinka sun moraali pystyy tuohon? Etkö osaa ajatella muuta kuin omaa itseäsi? Miltä susta tuntuisi, jos sun rakkaalla miehellä olisi vuosien salasuhde toiseen naiseen? Sinussa on pakko olla jotain todella pahasti vikana. Kukaan normaali ihminen ei pysty tuohon mitä te teette tän varatun miehen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisin kuten Liisa Seppälä, katselisin touhua sivusta, eläisin omaa elämääni ja ottaisin eron vasta kun kakkonen on mullan alla. Mielenterveysongelmaiset usein kuolee nuorempina elintapojensa vuoksi.

Välillä tuntuu, että mielenterveysongelmaisia ovat kyllä ne muut kuin kakkosnaiset.

Ihan tämänkin ketjun perusteella sekä myös oikean elämän perusteella.

Myös ykkösten kielenkäyttö ja sanankäyttö on sellausta, että harva kakkosnainen sellaista käyttää.

Liisalla ja Dannylla oli omat elämät, kummallakin. Ei Liisa mitenkään yksin ja uskollisena jäänyt odottamaan.

Varmasti sanankäyttö voi olla aikamoista sekä ykkösellä että kakkosilla, mutta miten perustelet väitteen, että ykköset olisivat pahempia sanailussa?

Oletko lukenut tätä ketjua tai vastaavia?

Ei mene yleensä kovin montaa viestiä kun ykköset (tuskin ne kakkoset?) alkavat kirjoittaa hu....rista, munahaukoista, kurtisaaneista, pussien tyhjentämisestä jne.

Mutta tuskin yksikään kakkonen on nimitellyt rumin sanoin ketään.

Ei omaa kakkossuhdettaan eikä ihmisiä.

Mielestäni kakkoset kirjoittavat asiallisesti. He kyllä sitten vastaavat napakastikin kyllä, jos ensin on heistä puhuttu rumasti.

Ykköset, no sanoisin, että joskus hyvinkin epäasiallisesti.

Kyllähän sen huomaa jos haluaa huomata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No toisaalta ap on pukin puoliso, en jaksa arvostaa tuollaistakaan naista. Hölmöjä olette molemmat ämmät.

Ihan sama minulle, arvostatko minua vai et. Minussa ja kakkosnaisessa on kuitenkin se iso ero, että minä en petä.

Jos kakkosnainen on sinkku tai ei ole parisuhteessa, jossa on sovittu, ettei naiskennella muita, hän ei petä ketään.

Noh, tässä tapauksessa nainen ei ollut sinkku

-ap

Pitääköhän paikkaansa? Erikoistahan on jos varattu lähettisi mitään viestiä.

Vierailija kirjoitti:

Useinmiten toisen naisen asema ja kohtalo herättää sääliä häntä kohtaan.

Siitä on romantiikka ja herkkyys monesti aika kaukana mitä on seuraillut .

Salasuhteisiin kun ajautuu yleensä miehet jotka eivät arvosta naista pätkääkään, vaan oma itsekkyys on se aa ja oo. 

Se toinen nainen manipuoloidaan kauniin puhein aluksi (ellei nainen itse ota työvoitolla itselleen jotain ukkoa "rakastajakseen") jalkavaimon osaan jonka jälkeen ei tarvi panostaa. Monet tällaiset naiset maksavat mm omat hotellihuoneeneensa ja laivaristeilynsä, ettei vaan "kuitesta paljastu vaimoille laksun summasta mitään".

Armaansa hemmottelun sijaan , pikapanin jälkeen, nämä miehet alkavat muitta mutkitta käyttää naista ilmaisen terapeuttina jolle avaudutaan työpaineista, lasten koulutuspohdinnoista ja vaimon vasaravarvas-leikkauksesta.

Ja salapano silittää miehen hiuksia ymmärtäväisenä. Koska hänen mielestään tuo on sitä rakkautta, läheisyyttä ja tunnesidettä. Vaikka todellisuudessa mennään miehen ehdoilla ja hän itse jää sisältä tyhjäksi, saamatta mitään.

Näistä tapauksista on surullisia esimerkkejä, kun mies on yllättäin katkaissut suhteen koska "vaimo epäilee jotain". Sinne valui kukkeimmat vuodet toiselta naiselta. Toivottavasti oli edes hauskaa että kannatti. 

Voihan... Kerroit juuri minun rakkaussuhteestani mieheen. Tajusin eilen, että me menemme tässä suhteessa täysin miehen tunteiden mukaan ja täysin sen mukaan, millä päällä mies sattuu olemaan.

Maksan itse oman osuuteni meidän seikkailuista, maksan myös paikan päällä usein ruoat ja muuta. Mitä minä saan tältä suhteelta: todella hyvää seksiä ja yleensä todella mukavan kaverin. Nykyään olen pääasiassa miehen terapeutti ja kuuntelen hänen raskaasta työstään. Jossain vaiheessa valitti myös vaimostaan, mutta sanoin etten halua hänestä kuulla. Uskon, että vaimo on hyvä ja hieno ihminen, ei hän muuten olisi miehensä kanssa yhdessä. Mies ei enää kysele, että kuinka minulla menee. Ei kehu kuvia, joita laitan. Ei mieti minun stressiä sitä, että itse työskentelen täysipäiväisesti ja opiskelen lääkäriksi. Miehen vaimolle ei olla sanaakaan ilmeisesti sanottu, missä ollaan milloinkin ja kenen kanssa. Vaimo ei ilmeisesti edes tiedä minusta. Oma rakkauden kieli on kosketus ja paljon kosketan miestä: silittelen hiuksia ja kroppaa ylipäätään. Suutelen paljon ja muutenkin olen lähellä. Myönnän, että rakastuin tuohon ihmiseen.

Onneksi aina pääsen eroon ja hän saa uusia rakastajattaria. Itse en enää tälläiseen lähde, olen jo tarpeeksi vanha kunnioittamaan itseäni ja muiden suhteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä kakkosnainen tietää asioista enemmän kuin se ykkönen. Ainakin silloin jos ykkönen ei tiedä suhteesta. Kakkosnainen voi keskustella miehen toisesta elämästä vapaasti.

Nyt tässä on tilanne, että ykkönen tietää. Ja kilpailee miehestä kakkosen kanssa. Me tiedämme, mitä ykkönen miettii ja toimii, eli ei toimi mitenkään.

Mutta me emme tiedä mikä on miehen ja kakkosnaisen tilanne ja mitä ovat puhuneet. Ei mies ole välttämättä valehdellut asioista.

Itsellä on esimerkiksi kakkosnaisena tilanne, että en edes haluaisi miestä kokoaikaiseksi. Ykkönen hoitakoon ja kestököön sen arjen.

Tunnen miehen ja itseni niin hyvin, että välimme pysyvät parempina kun vain tapailemme ja emme joudu ratkomaan käytännön asioita. Myös en jaksaisi sitä souvia mitä syntyisi kun vaimo saisi tietää.

Minä en kilpaile ns. ykköspaikasta ja vaimolle on tärkeää, että on se ykkönen.

Tämä sopii meille ihan hyvin ja ehkä sopii myös tälle ko. miehelle ja tälle kakkosnaiselle.

Ja höpöä, kakkosvaimolla ei ole aavistustakaan miehen todellisesta luonteesta.

Hän ei tiedä mitään haisevista sukista, miehen aamuäreydestä, tämän ilmavaivoista, rasittavasta jankutuksesta ja siitä, että tämä normioloissa rakastaa omaa ääntään ja jaksaa pitää parin tunnin luennon itseään kiinnostavasta aiheesta tai siitä, että tonni tietokoneeseen ja muuhun tekniikkaan ei ole "paljon" mutta 100€ kampaajalle 2x vuodessa on "paljon".

Näet hänestä vain sen siloitellun "paremman puolen" mutta kun saat hänet kokonaan omaksesi ja teille tulee joku naurettava riita, niin kelle hän soittaa? Exälleen.

Aluksi hän kysyy miten lapset voivat, ja sen jälkeen hän alkaa purkaa mieltään, koska exä on ollut kuitenkin hänen uskottunsa monta vuotta.

Jos ymmärsit, niin kerroin ihan itse, että en halua arkea miehen kanssa. Tämä tarkoitti, jos ymmärrät, hikisiä sukkia, ilmavaivoja, aamuareyttä, rahankäyttöä, jne jne. Ja sanoin, että tunnen miehen ja itseni, ettemme tulisi toimeen jos olisimme yhdessä.

Jos tymmärrät, en tarkoittanut tämänkaltaista tuntemista. Ei minun näitä tarvitse omakohtaisesti tuntea, riittää, että se ykkönen tietää ja ja elää niiden asioiden kanssa. Tiedän, että ne ovat olemassa.

Tiedän, ettei mies ole täydellinen, enkä edes niin ole ikinä luullutkaan. Hänessä on omat huonot puolensa kuten on myös minulla. Mies osaa olla ärsyttävä ja minä osaan.

Tarkoitin sillä, että kakkonen tietää enemmän, esimerkiksi, että miehellä on perhe ja lapset, tietää miehen työhuolet, tietää monesti vaimon lääkärissäkäynnit, lasten kouluasiat, remonttien suunnittelut, monet miehen kotiin liittyvät asiat pohditaan siellä kakkosnaisen luona.

Mies jopa kysyy kotiasioihin mielipiteitä ja neuvoja. Uskokaa tai älkää. Miehen kotielämä ei ole mikään tabu tai salaisuus meille.

Silloin kun ykkösnainen ei tiedä kakkosnaisesta niin silloinhan hän tietää vähemmän. Ja vaikka tietäisikin niin tuskin siellä ykköspäässä pohditaan yhdessä kakkosnaisen kotiasioita yms. Useinhan kakkosnainen on täysin kielletty aihe tai hänen mainitsemisestaan tulee riitaa.

Mutta kakkosnaiselle miehen elämä ei ole kielletty aihe, siitä voidaan keskustella niin ykköselämän osalta kuin tietysti sen kakkoselämänkin osalta.

Eli sinä olet oikeastaan "mutsin korvike", jolle mies purnaa avioliittoasiat ja muut murheet ja sinä tarjoat pyyteetöntä hellyyttä ja tukea, jota oikullinen vaimo ei aina jaksa arjessa tarjota ja väistyt sivuun ja "unholaan" aina kun sinua ei tarvita?

Ole siis tavallaan äidinkorvike, joka hyväksyy, että "pojalla" on oma perhe ja oma elämä, jota "poika" rakentaa ja jossa sinulla ei ole paikkaa, jossa sinä olet sivujuonne jolla ei ole oikeutta jäädä "roikkumaan" kun palveluksiasi ei enää kaivata. Sinä et kysele perään ja hyväksyt, että sinua ei muuten ole miehelle olemassa ennen kuin mies taas tuntee tarvetta "tyhjentää säkkinsä".

Parisuhde on muutakin kuin seksiä ja sitä että tunnet itsesi merkittiväksi, kun hän purkaa sinulle perhehuoliaan vaimon sijasta.

Voitko sinä purkaa hänelle syvimpiä huoliasi pelkojasi ja surujasi? Olla surullinen, kiukkuinen tai itkuinen ilman meikkiä hänen seurassaa? Vai lähteekö hän meneen koska yksi piipittävä eukko on jo tarpeeksi yhdellä kertaa, kaksi kitisevää ämmää on jo liikaa.

Jos sairastuisit vakavasti, jäisikö hän vierellesi, veisikö hän sinua hoitoihin, lohduttaisiko öisin?

Voin, minä voin purkaa miehelle syvimpiä huoliani ja voin olla itkuinen. Kiukkuinen en ole useinkaan, koska miksi olisin. Siis häntä kohtaan. En ole kitisevä ämmä. Olen asunut yksin, olen itsenäinen ihminen ja hoitanut asiani, miksi miehelle jostain kitisisin.

Myös mies voi purkaa huoliaan ja voimme kummatkin itkeä toistemme nähden. Mieskään ei kiukuttele minulle, miksi tuhlaisinme aikaamme kiukutteluun.

Voi hyvänen aika, naurattaa, voin olla hänen seurassaan ilman meikkiä, voin kulkea vaikka ilman rihmankiertämää, lököverkkareissa, tukka pystyssä, voin tosiaankin olla täysin oma itseni. Tämä ei perustu mitenkään johonkin ulkoisiin seikkoihin, tunnemme toistemme rypyt ja muhkurat. Jos tulee pieru niin se ei ole maailman loppu.

Hän voi olla vaikka kalsareissa jos haluaa ja myös muutenkin ihan oma itsensä. Tunnemme monien vuosien varrelta toisemme jo niin hyvin ettei kukaan olisi näin kauan jaksanut näytellä.

Olemme tehneet sen selväksi ja keskustelleet, että jos jompikumpi sairastuu emme voi olla silloin läsnä kokoaikaisesti tietenkään.

Mutta parhaamme mukaan tietenkin lohduttaisimme ja olisimme tukena mahdollisuuksien puitteissa.

Ei mies pidä minua mutsinaan, harvemmin mutsin kanssa harrastetaan seksiä.

Siis yök kuinka sun moraali pystyy tuohon? Etkö osaa ajatella muuta kuin omaa itseäsi? Miltä susta tuntuisi, jos sun rakkaalla miehellä olisi vuosien salasuhde toiseen naiseen? Sinussa on pakko olla jotain todella pahasti vikana. Kukaan normaali ihminen ei pysty tuohon mitä te teette tän varatun miehen kanssa.

Maailma ei ole niin mustavalkoinen. On paljon harmaan eri sävyjä.

On oma asiani miksi olen tuossa suhteessa, siihen on oma historiansa. En ole ollut ainoa itsekäs, jos niin halutaan sanoa, tässä kuviossa.

En sitä ala tähän sen syvemmin kertoa.

Kakkosesta äänekäs pörähdys? :D

Kulissit on jossain piireissä hyvin tärkeät. Ihan sama mitä ukko touhuaa kunhan puitteet ja viiteryhmä, status, pysyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on varmaan aika yleistä, koska tiedän parikin oikeasti tapahtunutta vastaavaa tapausta. Ekassa tapauksessa sivusuhteen nainen oli vainooja, joka vainosi vaimoa vielä eronkin jälkeen. Kuvitteli ilmeisesti, että ovat edelleen yhdessä. Ja mies joutui tekemään rikosilmoituksen, heillä siis oli ollut vain lyhyt suhde.

Niin, ja se toinenkin tapaus oli sellainen, ettei nainen ihan täysillä käynyt.

Siis jos tämä ei olekaan provo: Ei kannata reagoida mitenkään ja jos kirjeitä tulee lisää, niin yhteyttä poliisiin matalalla kynnyksellä. Miehellesi varmaan näytät kirjettä myös?

Tuo ensin mainittu vainoojatapaus otti yhteyttä myös pariskunnan toiseen lapseen.

Ei ole Provo, tiedän kyllä että kuulostaa sellaiselta.

Kyseessä ei ollut kirje vaan puhelimeen viesti. Ja joo, tarkoitus on kysyä mieheltä, että mikähän idea noissa viesteissä on.

Mielenterveys naisella ei ole kunnossa, sen tiedän.

No sittenhän teitä on kaksi joiden mielenterveys horjuu. Sinä olet lisäksi kynnysmatto. Mutta kukin tyylillään.

Väkisinhän tämä tilanne vaikuttaa hyvinvointiini, olet siinä oikeassa. Kerroin tuossa kuitenkin aiemmin, että minulla on syyni olla tässä.

-ap

Olet kuin yksi kaverini. Hänkin hoki, että on syynsä, kun mies petti ja kyselin miksi ei jätä. Se mies sitten lopulta lähti, kun uuden rouvan lapsi muutti pois. Kaverini kulkee edelleen terapiassa, kuulema tuntee itsensä petetyksi ja huonoksi. No hän on molempia, mies petti liki 20 v ja kaverini tiesi mutta roikkui ja meni itsekunnioitus.

Mikä on syy, että sietää miestä joka panee toisen kanssa ja sinäkin panet sen kanssa. Ei mikään, vain rohkeus kohdata tilanne sinulta puuttuu. Oket säälittävä kynnysmatto.

🤮

Ei tässä nyt kahtakymmentä vuotta ole lähelläkään mennyt...

Mutta saat olla minusta mitä mieltä vaan. Kommentoi kuitenkin mieluummin varsinaista aihetta: miksi kakkonen kokee tarpeelliseksi viestittää minulle, miten minun kuuluisi toimia.

-ap

Ap on klassinen esimerkki petetyksi tulleesta puolisosta, joka projisoi kielteiset tunteensa kolmanteen osapuoleen. Huomiosi kohdistuu ihan vääriin asioihin. Arvailemalla toisen naisen motiiveja et pääse puusta pitkälle. Et voi tietää, mitä mies on suhteestanne kertonut. Todennäköisesti hän on maalannut sinusta todella hirveän kuvan, niin kuin näissä tapauksissa yleensäkin.

Kerrot haluavasi pelastaa liittosi mutta et suostu kertomaan, miksi. Tiedät siis itsekin, etteivät syysi kestä tarkastelua. Et voi väittää, etteivätkö ulkopuolisten mielipiteet kiinnosta sinua, sillä perustithan tämän ketjunkin. Haluat kertoa vain omalta kannaltasi edulliset asiat ja saada siten sellaisia mielipiteitä, jotka tukevat omia tunteitasi. Veikkaan, että haluat esimerkiksi kuulla, kuinka tämä toinen nainen on hullu takertuja.

Jos todella haluat pelastaa liittosi, pitäisi sinun keskittyä ihan siihen omaan suhteeseesi eikä tähän toiseen suhteeseen. Jos mies ei kerran aio luopua kummastakaan ja suostut näissä olosuhteissa jatkamaan, sinun on hyväksyttävä tämä toinen nainen myös osaksi sinun elämääsi ja kunnioitettava hänen ja yhteisen miehenne välistä suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Harvemmin kakkosnaiset ovat suhteessa rahan tai hyödyn takia vaan rakkaudesta tai ainakin on joku tunneside mieheen. Suhde perustuu siis muuhun kuin aineelliseen tai statushyötyyn miehestä."

Mielenkiintoista että sinä kommentoit täällä kaikkien kakkosnaisten äänitorvena.

Kuinka rakkaudesta ja tunnesiteen vuoksi roikutaan suhteessa.

Siis suhteessa perheenisään, jonka kanssa suhteilu pelkästään salailun ja  satunnaisten tapaamisten takia on pelkkä irvikuva tasavertaisesta ihmissuhteesta.

Monet ukkomiehiin sekaantujat sekaantuvat varattuihin nimenomaan siksi, että kohde on varattu ja perheellinen. Mikäli onnistuu saamaan moisen rakkauden itselleen, niin viehätys haihtuu kummasti maksimi kahdessa vuodessa ja siirrytään seuraavaan valmiiksi varattuun.

Näin pilataan perheitä ja saadaan siitä kiksit koska oma kompleksinen isäsuhde ajaa tuollaisiin ihmevirityksiin koska muusta ei ole miehen mallia.

Sitten selitellään kuinka "en mitään suhteesta halua hyötyä", ainoastaan tuhota perheitä tunkemalla väliin, joten heillä ei ole  pienintäkään mahdollisuutta selvitellä omia ongelmiaan ylimärääräisen ollessa kärryjen aisoilla seisoen valppaana hyppäämään kärryihin kunhan huikataan että tule nyt olisi taas paikka panolle.

Pahinta kaikesa on se, että kroonisimmat pettäjät vaihtaa myös kohdettaan toteamalla tylysti : "mä en ole koskaan luvannu sulle yhtään mitään. Olen siis ollut sua kohtaan rehellinen".

Ja näin aletaan taas "panostamaan vaimon kanssa yhteiselämään" vaikka todelisuudessa siirrytään seuraavaan hepsankeikkaan joka on heti valmis leikkiin kivan ja vetovoimaisen ukon kanssa.

Ja mies huoletonna jättää taakseen "sielunkummpaninsa" syötyään tämän toisen naisen elämää jopa vuosikausia , siirtyen seuraavaan , tuoreeseen tapaukseen.

Mutta tokihan tämä on kaikille osapuolille aina ihan ok, eiks niin. Vähät kenenkään tunteista ja perhesuhteista.

Kiitos analysoinnista! Hyvin sinäkin tunnut toimivan kaikkien ykkösnaisten äänitorvena."

Kerrotko missä kohtaa analysointia kävi ilmi että tuon on kirjoittanut joku "ykkösnainen"?

Pälkähtikö pienee sievään päähäsi edes sekunnin verran, että analysoinnin on voinut kirjoittaa joku kroonisesti hepsankeikkoja huvikseen narraava ukkomies? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yleensä kakkosnainen tietää asioista enemmän kuin se ykkönen. Ainakin silloin jos ykkönen ei tiedä suhteesta. Kakkosnainen voi keskustella miehen toisesta elämästä vapaasti.

Nyt tässä on tilanne, että ykkönen tietää. Ja kilpailee miehestä kakkosen kanssa. Me tiedämme, mitä ykkönen miettii ja toimii, eli ei toimi mitenkään.

Mutta me emme tiedä mikä on miehen ja kakkosnaisen tilanne ja mitä ovat puhuneet. Ei mies ole välttämättä valehdellut asioista.

Itsellä on esimerkiksi kakkosnaisena tilanne, että en edes haluaisi miestä kokoaikaiseksi. Ykkönen hoitakoon ja kestököön sen arjen.

Tunnen miehen ja itseni niin hyvin, että välimme pysyvät parempina kun vain tapailemme ja emme joudu ratkomaan käytännön asioita. Myös en jaksaisi sitä souvia mitä syntyisi kun vaimo saisi tietää.

Minä en kilpaile ns. ykköspaikasta ja vaimolle on tärkeää, että on se ykkönen.

Tämä sopii meille ihan hyvin ja ehkä sopii myös tälle ko. miehelle ja tälle kakkosnaiselle.

Ja höpöä, kakkosvaimolla ei ole aavistustakaan miehen todellisesta luonteesta.

Hän ei tiedä mitään haisevista sukista, miehen aamuäreydestä, tämän ilmavaivoista, rasittavasta jankutuksesta ja siitä, että tämä normioloissa rakastaa omaa ääntään ja jaksaa pitää parin tunnin luennon itseään kiinnostavasta aiheesta tai siitä, että tonni tietokoneeseen ja muuhun tekniikkaan ei ole "paljon" mutta 100€ kampaajalle 2x vuodessa on "paljon".

Näet hänestä vain sen siloitellun "paremman puolen" mutta kun saat hänet kokonaan omaksesi ja teille tulee joku naurettava riita, niin kelle hän soittaa? Exälleen.

Aluksi hän kysyy miten lapset voivat, ja sen jälkeen hän alkaa purkaa mieltään, koska exä on ollut kuitenkin hänen uskottunsa monta vuotta.

Jos ymmärsit, niin kerroin ihan itse, että en halua arkea miehen kanssa. Tämä tarkoitti, jos ymmärrät, hikisiä sukkia, ilmavaivoja, aamuareyttä, rahankäyttöä, jne jne. Ja sanoin, että tunnen miehen ja itseni, ettemme tulisi toimeen jos olisimme yhdessä.

Jos tymmärrät, en tarkoittanut tämänkaltaista tuntemista. Ei minun näitä tarvitse omakohtaisesti tuntea, riittää, että se ykkönen tietää ja ja elää niiden asioiden kanssa. Tiedän, että ne ovat olemassa.

Tiedän, ettei mies ole täydellinen, enkä edes niin ole ikinä luullutkaan. Hänessä on omat huonot puolensa kuten on myös minulla. Mies osaa olla ärsyttävä ja minä osaan.

Tarkoitin sillä, että kakkonen tietää enemmän, esimerkiksi, että miehellä on perhe ja lapset, tietää miehen työhuolet, tietää monesti vaimon lääkärissäkäynnit, lasten kouluasiat, remonttien suunnittelut, monet miehen kotiin liittyvät asiat pohditaan siellä kakkosnaisen luona.

Mies jopa kysyy kotiasioihin mielipiteitä ja neuvoja. Uskokaa tai älkää. Miehen kotielämä ei ole mikään tabu tai salaisuus meille.

Silloin kun ykkösnainen ei tiedä kakkosnaisesta niin silloinhan hän tietää vähemmän. Ja vaikka tietäisikin niin tuskin siellä ykköspäässä pohditaan yhdessä kakkosnaisen kotiasioita yms. Useinhan kakkosnainen on täysin kielletty aihe tai hänen mainitsemisestaan tulee riitaa.

Mutta kakkosnaiselle miehen elämä ei ole kielletty aihe, siitä voidaan keskustella niin ykköselämän osalta kuin tietysti sen kakkoselämänkin osalta.

Eli sinä olet oikeastaan "mutsin korvike", jolle mies purnaa avioliittoasiat ja muut murheet ja sinä tarjoat pyyteetöntä hellyyttä ja tukea, jota oikullinen vaimo ei aina jaksa arjessa tarjota ja väistyt sivuun ja "unholaan" aina kun sinua ei tarvita?

Ole siis tavallaan äidinkorvike, joka hyväksyy, että "pojalla" on oma perhe ja oma elämä, jota "poika" rakentaa ja jossa sinulla ei ole paikkaa, jossa sinä olet sivujuonne jolla ei ole oikeutta jäädä "roikkumaan" kun palveluksiasi ei enää kaivata. Sinä et kysele perään ja hyväksyt, että sinua ei muuten ole miehelle olemassa ennen kuin mies taas tuntee tarvetta "tyhjentää säkkinsä".

Parisuhde on muutakin kuin seksiä ja sitä että tunnet itsesi merkittiväksi, kun hän purkaa sinulle perhehuoliaan vaimon sijasta.

Voitko sinä purkaa hänelle syvimpiä huoliasi pelkojasi ja surujasi? Olla surullinen, kiukkuinen tai itkuinen ilman meikkiä hänen seurassaa? Vai lähteekö hän meneen koska yksi piipittävä eukko on jo tarpeeksi yhdellä kertaa, kaksi kitisevää ämmää on jo liikaa.

Jos sairastuisit vakavasti, jäisikö hän vierellesi, veisikö hän sinua hoitoihin, lohduttaisiko öisin?

Voin, minä voin purkaa miehelle syvimpiä huoliani ja voin olla itkuinen. Kiukkuinen en ole useinkaan, koska miksi olisin. Siis häntä kohtaan. En ole kitisevä ämmä. Olen asunut yksin, olen itsenäinen ihminen ja hoitanut asiani, miksi miehelle jostain kitisisin.

Myös mies voi purkaa huoliaan ja voimme kummatkin itkeä toistemme nähden. Mieskään ei kiukuttele minulle, miksi tuhlaisinme aikaamme kiukutteluun.

Voi hyvänen aika, naurattaa, voin olla hänen seurassaan ilman meikkiä, voin kulkea vaikka ilman rihmankiertämää, lököverkkareissa, tukka pystyssä, voin tosiaankin olla täysin oma itseni. Tämä ei perustu mitenkään johonkin ulkoisiin seikkoihin, tunnemme toistemme rypyt ja muhkurat. Jos tulee pieru niin se ei ole maailman loppu.

Hän voi olla vaikka kalsareissa jos haluaa ja myös muutenkin ihan oma itsensä. Tunnemme monien vuosien varrelta toisemme jo niin hyvin ettei kukaan olisi näin kauan jaksanut näytellä.

Olemme tehneet sen selväksi ja keskustelleet, että jos jompikumpi sairastuu emme voi olla silloin läsnä kokoaikaisesti tietenkään.

Mutta parhaamme mukaan tietenkin lohduttaisimme ja olisimme tukena mahdollisuuksien puitteissa.

Ei mies pidä minua mutsinaan, harvemmin mutsin kanssa harrastetaan seksiä.

Siis yök kuinka sun moraali pystyy tuohon? Etkö osaa ajatella muuta kuin omaa itseäsi? Miltä susta tuntuisi, jos sun rakkaalla miehellä olisi vuosien salasuhde toiseen naiseen? Sinussa on pakko olla jotain todella pahasti vikana. Kukaan normaali ihminen ei pysty tuohon mitä te teette tän varatun miehen kanssa.

Maailma ei ole niin mustavalkoinen. On paljon harmaan eri sävyjä.

On oma asiani miksi olen tuossa suhteessa, siihen on oma historiansa. En ole ollut ainoa itsekäs, jos niin halutaan sanoa, tässä kuviossa.

En sitä ala tähän sen syvemmin kertoa.

Ei varmasta ole mustavalkoinen, siitä olen samaa mieltä. Kaikille tapahtuu virheitä, mutta tuo vuosien pettäminen toisen ihmisen selän takana kertoo jotain ihmisistä. Jotenkin senkin ymmärtäisi, että pettäminen tapahtuisi kertaluonteisesti, mutta tuo että on jatkunut vuosia herättää mielessäni kysymyksen, että etkö arvosta itseäsi yhtään? Miksi jäät tuollaiseen suhteeseen roikkumaan. Kerro nyt edes sille vaimolle mitä sen mies puuhaa. Haluaisin itsekin tietää, ettei tarvitsisi vuosia kitua väärän miehen kanssa hukaten elämän parhaita vuosi. Vai onko tässä tarkoitus nimenomaan kostaa jotain tuolle miehen naiselle? Sekään ei ole normaalia ihmisen toimintaa.

Olet hänelle tärkeä. Ilman sinua hän ei voisi kilpailla miehestäsi kenenkään kanssa.

Helpompi aina syyttää toista naista, kuin myöntää kirvelevä totuus siitä, että tullut perustettua perhe epäluotettavan pukin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä ketjussa on aivan vimmaisia ihmisiä huutamassa, että mies ei enää rakasta ap:ta ja tämä on läheisriippuvainen, kun ei lähde tuollaisen miehen luota. Ihan tiedoksi teille, että kaikki eivät mene rakkaudesta naimisiin. Avioliitto voi olla järkisopimus kahden aikuisen välillä ja lähteä siitä, että tullaan toimeen keskenään, on sama arvopohja, halutaan sellainen elämänmuoto, johon ei yksin ole mahdollisuutta. Esimerkiksi omakotitalo ja lapsia. Jotkut ovat etsineet kumppania ja rakkautta kauan, ja kun keski-ikä alkaa kolkutella eikä kumppania löydy, sitten voidaan tehdä tällainen ratkaisu. Ei siihen rakkautta tarvita, toveruus ja yhteinen halu tulevaisuuteen riittää. Siinä voidaan harrastaa seksiä perusvietin tyydyttämistä varten, mutta toisaalta ei se kauheasti loukkaa, jos käy ilmi, että toinen on käynyt pökkimässä vähän vierastakin lihaa. Se ei tarkoita sitä, että toinen olisi jättämässä pesän, mitä se vieras liha ei välttämättä ymmärrä tai hyväksy lainkaan.

Kuulostaa näin sanottuna ihan fiksulta ottaa se rakkaus pois kuviosta kokonaan. Säästäisi hermoja ja voisi elää paljon tasapainoisempaa elämää kun ei olisi mustasukkainen.

En tunne ketään joka olisi näin tehnyt, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan miten meni. Kuitenkin epäilen, että jollain kohdalla ne tunteet tulisi peliin jommalla kummalla ja sitten ollaan taas samassa tilanteessa kuin ne muutkin. Ihmisiähän me kaikki kuitenkin olemme.

Aikamoista esineellistämistä. Vieras liha pökkimistä varten. Tunnevammaisten touhua. Siksi juuri ei kannata sinkkunaisten sotkeentua varattuihin miehiin, jotka selittää, että ei läheisyyttä vaimon kanssa ja pälä pälä. Tummoisia hyväksikäyttäjiä.Fyfan.

Päinvastoin, tuommoisten hyväksikäyttäjien miehiä voi ymmärtää, seksi ja läheisyys on varmaan siellä kotona ihan kamalaa.

Joten on monessa tapauksessa totta, kuten miehet sanovat, että tunteet ovat kuolleet tai niitä ei ole ollutkaan ja seksi on mitä on.

Jos itsellä on tilanne ettei halua yhdessäasumista ja tykkää, että on myös omaa aikaa niin sopii monelle vapaalle naiselle tuollainen laiminlyöty mies.

Mies kohtelee kuin kukkaa kämmenellä.

Et tainnut ymmärtää, että se avioliitto on tietoisesti molempien näkökulmasta alun alkaenkin sovittu järkiliitoksi, jossa ei kumpikaan ole rakkaudesta menossa naimisiin. Mies ei ole mitenkään laiminlyöty, ei myöskään vaimo. Molemmat ovat tyytyväisiä, saavat seksiä ja asuvat mukavassa kodissa. Jos joskus haluaa käydä panemassa jotain muuta naista/miestä, joka sitten omalla tahollaan jostain syystä kuvittelee panosuhteen olevan jotain elämää suurempaa, vaikkei niin ole kukaan koskaan väittänyt, se on sen toisen naisen/miehen ongelma.